Kesätyö kevytyrittäjänä – katso rohkaiseva ja varoittava esimerkki

Kevytyrittäjyys voi olla helppo matalan kynnyksen tapa työllistyä kesällä, kunhan tiedät, mihin olet ryhtymässä. Tärkeintä on ymmärtää, että kyse ei ole työsuhteesta. Katso alta esimerkit siitä, milloin kesätöiden tekeminen kevytyrittäjänä voi olla kannattavaa ja missä tilanteissa hälytyskellojen tulisi soida. Aloitetaan varoittavalla esimerkillä.


Työsuhteeksi naamioitu kevytyrittäjyys

Paikallinen jäätelökioski kertoo sosiaalisessa mediassa etsivänsä kesätyöntekijöitä. Nuori menee työhaastatteluun, jossa selviää rivien välistä, että kyse ei olekaan tavallisesta työsuhteesta, vaan työstä maksettava raha pitäisi laskuttaa laskutuspalvelun kautta niin sanottuna kevytyrittäjänä.

Nuorelle kerrotaan, että töitä on viitenä päivänä viikossa, työpäivä kestää seitsemän tuntia ja ”työstä maksetaan palkkaa 15 euroa tunnilta”. Kesätyöstä ei solmita kirjallista toimeksiantosopimusta, ja yritys sanelee yksipuolisesti, missä, milloin ja miten töitä tehdään.

Kesäkuu tulee, ja se on sateinen. Suullisesti sovittuja vuoroja perutaan aamuisin tunnin varoitusajalla. Sen lisäksi kaksi työskentelypäivää jää väliin flunssan takia. Työtunteja nuorelle kertyy kuukauden aikana yhteensä 80.

Kioskinpitäjä kehottaa nuorta lähettämään yritykselleen 1200 euron laskun, johon on sisällytetty arvonlisävero. Heinäkuun alkaessa nuorelle ilmoitetaan, että töitä ei enää loppukesäksi ole luvassa.

Mikä meni pieleen?

  • Edeltävässä esimerkissä kaikki työnantajalle normaalisti kuuluvat vastuut ja riskit oli ulkoistettu kevytyrittäjälle. Kevytyrittäjyys ei saa olla työn teettäjälle tapa kiertää normaalin työsuhteen velvoitteita, kuten esimerkiksi työnantajalle kuuluvia vakuutusmaksuja ja muita sivukuluja sekä työterveyshuollon järjestämistä. Sovittuja vuoroja ei myöskään voi perua, miten sattuu.
  • Jos työskentely tapahtuu täysin työn teettäjän määräämillä ehdoilla ja valvonnassa, kyse tulisi olla normaalista työsuhteesta. Kevytyrittäjänä työskentelevällä henkilöllä ei ole normaalin työsuhteen irtisanomissuojaa, eikä esimerkiksi sairausajalta makseta palkkaa. Eläkettäkään kesätyöstä ei kerry, jos kevytyrittäjällä ei ole YEL-vakuutusta. Vakuutusta ei kuitenkaan tarvitse ottaa, jos kyse on yhtäjaksoisesti alle neljä kuukautta kestävästä työskentelystä. Jos vakuutusvelvoite kuitenkin täyttyisi, kevytyrittäjä maksaisi vakuutusmaksut omasta pussistaan.
  • Kun kevytyrittäjä laskuttaa yritystä, hinnoista tulisi aina sopia siten, että arvonlisävero lisätään sovitun hinnan päälle: tässä tapauksessa 1200€ + alv, eli yritys saisi 1506 euron laskun, jos sovellettava alv-kanta olisi yleinen arvonlisäverokanta eli 25,5 %. Yritys voi myöhemmin vähentää arvonlisäveron, joten arvonlisäveron osuus ei lopulta jää laskun maksavan yrityksen kuluksi. Kevytyrittäjän laskulle lisätään arvonlisävero, koska lasku lähetetään laskutuspalveluyrityksen nimissä, ja kaikki laskutuspalveluyritykset ovat arvonlisäverovelvollisia.
  • Mikäli arvonlisävero sisällytettäisiin 1200 euroon, kevytyrittäjälle jäisi työstään huomattavasti vähemmän rahaa käteen: tässä tapauksessa yritys saisi maksettavakseen 1200 euron laskun (956,18 + alv 25,5 % = 1200€). Yritys maksaa laskun laskutuspalvelulle, joka tilittää arvonlisäveron osuuden verottajalle. 956 eurosta vähennettäisiin vielä laskutuspalvelun veloittama palvelumaksu, mahdolliset vakuutusmaksut sekä tuloverojen osuus. Laskutuspalvelun maksama palkka kevytyrittäjälle olisi lopulta selvästi pienempi verrattuna siihen, että kyse olisi työsuhteesta, jossa nuorelle maksettaisiin 15 euron tuntipalkkaa.
  • Niin työ- kuin toimeksiantosopimukset tulisi aina tehdä kirjallisesti. Alaikäinen voi solmia toimeksiantosopimuksen huoltajansa suostumuksella. Monet laskutuspalvelut tarjoavat valmiita malleja toimeksiantosopimuksen tekemistä varten. Jos saat jo työhaastattelussa yllättäen eteesi sopimuksen, katso tarkasti, puhutaanko siinä työ- vai toimeksiantosuhteesta. Ne ovat eri asioita.

Kyse on työsuhteesta, jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät. Kevytyrittäjänä laskuttaminen voi kuitenkin olla tilannekohtaisesti kelpo malli myös yksittäisen toimeksiantajan laskuttamiseen, jos kyseessä esimerkiksi on projektiluontoinen tai joustava työ, jonka kestoa on vaikea määrittää etukäteen tai työ, jossa työn tekemisen ehdoista ja hinnoittelusta pystytään sopimaan vapaasti kevytyrittäjän ja toimeksiantajan välillä.

 

Esimerkki aidosta kesäkevytyrittäjyydestä

Lukiota käyvä 17-vuotias Ella haki keväällä kesätöitä useista paikoista, mutta työpaikkaa ei löytynyt. Hän ei kuitenkaan halunnut jäädä toimettomaksi kesällä, joten hän päätti kokeilla kevytyrittäjyyttä laskutuspalvelun kautta. Ella ei tarvinnut omaa y-tunnusta, vaan hän rekisteröityi muutamassa minuutissa laskutuspalveluun, joka hoitaa verot ja muut lakisääteiset velvoitteet hänen puolestaan.

Ella kertoi somessa tarjoavansa apua vanhuksille digilaitteiden käytössä, kuten esimerkiksi puhelimen asetusten säätämisessä sekä tablettilaitteiden ja videopuhelusovellusten käyttöönotossa. Lisäksi hän teki naapurustossa pieniä puutarhatöitä, kuten nurmikonleikkuuta ja kukkapenkkien kitkemistä. Hän mainosti osaamistaan paikallisessa Facebook-ryhmässä ja sai pian ensimmäiset asiakkaat. Työnsä hinnoittelusta Ella päättää itse.

Asiakkaiden näkökulmasta Ellan tarjoama palvelu oli kätevä: sen sijaan että heidän olisi täytynyt ryhtyä maksamaan Ellalle palkkaa ja hoitamaan palkanmaksuun liittyvät ilmoitusvelvoitteet verottajan suuntaan, he saivat Ellalta suoraan laskun.

Laskutuspalvelu toimi välikätenä, joten asiakkaiden vastuulle jäi vain laskun maksaminen. Laskutuspalvelu pitää huolen siitä, että Ellalle maksettava palkka ilmoitetaan tulorekisteriin ja palkasta napataan oikea määrä veroja pois Ellan verokortin perusteella.

Näin työt sujuivat helposti ja ilman byrokratiaa. Ella puolestaan sai arvokasta työkokemusta, taskurahaa ja kokemuksen oman työn myymisestä – ilman yrityksen perustamista.

 

Huomaa tämä

Joidenkin kevytyrittäjäpalveluiden kautta on mahdollista laskuttaa myös omalla y-tunnuksella. Tällöin kyse on nimestään huolimatta yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli puhekielisesti toiminimiyrittäjänä toimimisesta.

Kevytyrittäjyydellä voidaan välillä viitata eri asioihin, koska kyseessä ei ole virallinen, lainsäädännössä määritelty termi. Y-tunnuksen merkityksestä ja hyödyistä löydät kattavan selonteon edeltävän linkin takaa.

Tässä artikkelissa kevytyrittäjyydellä viitataan laskuttamiseen ilman omaa y-tunnusta. Asiakkaille lähetettävissä laskuissa on tällöin käyttämäsi laskutuspalveluyrityksen y-tunnus.

 

Suosittelemme
product title

Suomen suosituin ja luotetuin palvelu kevytyrittäjälle

UKKO Kevytyrittäjä on Suomen suosituin palvelu sinulle, joka haluat laskuttaa työstäsi ilman ylimääräisiä paperitöitä.

Palveluun rekisteröityminen on ilmaista, ja maksat palvelumaksua ainoastaan silloin, kun saat maksuja asiakkailtasi. Valitse itse, haluatko laskuttaa ilman y-tunnusta vai omalla y-tunnuksella.

Rekisteröityminen ei sido sinua mihinkään. UKKO Kevytyrittäjään luottaa Suomessa jo yli 140 000 asiakasta sadoilta eri aloilta.