Kevytyrittäjän verotus ja verovähennykset – 5 usein kysyttyä kysymystä ja vastausta

Harkitset siis kevytyrittäjyyttä, mutta verotus mietityttää? Tältä sivulta löydät vastauksia yleisimpiin aihetta koskeviin kysymyksiin.

 

 

1. Miten kevytyrittäjän verotus käytännössä toteutuu?

Kun työskentelet laskutuspalvelun kautta kevytyrittäjänä ilman omaa y-tunnusta, olet verotuksen näkökulmasta yleensä palkansaaja*. Maksat tienesteistäsi ansiotuloveroa samaan tapaan kuin palkkatöissä ollessasi.

Laskutuspalvelu pidättää sinulle maksamastaan palkasta oikean määrän veroa, kun muistat toimittaa heille verokorttisi. Voit tehdä sen sähköisesti kirjautumalla laskutuspalveluun**.

Mitä enemmän vuoden aikana tienaat, sitä suuremmaksi veroprosenttisi nousee. Veroprosentissasi huomioidaan kaikki ansiotulosi yhteenlaskettuna.

Kuvitellaan, että olet sivutoiminen kevytyrittäjä ja tienaat palkkatöistäsi vuodessa 35 000 euroa. Sen päälle tahkoat kevytyrittäjänä 5000 euron ansiot. Tällöin sinua verotetaan 40 000 eurosta.

Sekä päätoimisista palkkatöistäsi että kevytyrittäjätyöskentelystä voit toki tehdä tiettyjä verovähennyksiä, joilla pienennät verotettavaa tuloasi. Näin ollen myös tuloistasi maksettavaksi kertyvän veron määrä euromääräisesti pienenee.

Kevytyrittäjän verovähennyksiä on käsitelty tarkemmin hieman tuonnempana tässä artikkelissa.

Poikkeuksia: * Valtaosa laskutuspalveluyrityksistä maksaa käyttäjilleen palkkaa. Markkinoilla on kuitenkin muutamia toimijoita, jotka maksavat suoritteet työkorvauksena. Verohallinnon verkkosivujen lisäksi löydät asiasta lisätietoa esimerkiksi Uusi työ ry:n verkkosivuilta. Mikäli maksettu raha on palkan sijaan työkorvausta, tällä voi olla tarpeeksi suurella laskutusmäärällä vaikutusta arvonlisäverovelvoitteisiin.

** Osa laskutuspalveluista voi saada verotustietosi myös automaattisesti Verohallinnolta. Tällöin verokorttia ei tarvitse enää erikseen lähettää. Varmista ajantasainen käytäntö omalta laskutuspalvelultasi.

 

2. Pitääkö kevytyrittäjänä tienatut tulot ilmoittaa itse verottajalle?

Sinun ei tarvitse ilmoittaa laskutuspalvelun kautta ansaitsemiasi tienestejä erikseen mihinkään, vaan laskutuspalvelu huolehtii asiasta.

He ilmoittavat sinulle maksettujen palkkojen määrän Verohallinnon Tulorekisteriin. Näet tiedot suoraan esitäytetyllä henkilökohtaisella veroilmoituksellasi, jonka saat keväällä. Voit toki jo aiemminkin tarkastella omia palkkatietojasi kirjautumalla Tulorekisteriin.

Laskutuspalvelu tekee ilmoituksen Tulorekisterille aina viiden päivän kuluessa palkanmaksusta.

 

3. Kevytyrittäjän palkka – eli paljonko laskuttamastasi summasta jää käteen?

Kuvitellaan, että heität laskutuspalvelun kautta työkeikan, jonka hinnaksi olet sopinut 1255 euroa. Hinta sisältää arvonlisäveron.

Käytämme esimerkkisummana 1255 euroa, koska se muodostuu kätevästi 1000 eurosta, johon on lisätty päälle 25,5 prosentin arvonlisävero.

Arvonlisäverovelvollisen toiminnan alaraja Suomessa on 15 000 euroa. Kaikki yritykset*, jotka tekevät vuosittain myyntiä yli tämän rajan, joutuvat liittymään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja lisäämään alv:n hintoihinsa.

Joudut huomioimaan hinnoittelussasi arvonlisäveron, koska laskutat valitsemasi laskutuspalvelun y-tunnuksella. Kaikki laskutuksesi on osa heidän liikevaihtoaan.

Asiakkaasi maksaa laskutuspalvelulle 1255 euroa, ja laskutuspalvelu huolehtii arvonlisäveron osuuden tilittämisestä eteenpäin verottajalle.

*Arvonlisäverovelvollisuuden poikkeustoimialoista voit lukea lyhyesti Verohallinnon verkkosivuilta. Alv-raja on nousemassa 20 000 euroon vuodenvaihteesta 2025 alkaen.

 

 

Huomioi arvonlisävero hinnoittelussasi

Laskutatko yksityishenkilöitä eli tavallisia kuluttajia?

Tällöin ilmoitat hinnat aina arvonlisäveron kera: esimerkiksi 1255 euroa (sis. alv 25,5 %). Kuluttaja maksaa arvonlisäveron osana palvelusi hintaa, eikä hän voi myöhemmin vähentää sitä mistään.

Sen sijaan yrityksiä laskuttaessasi hinta ilmoitetaan pääsääntöisesti ilman arvonlisäveroa. Kun ilmoitat alvittomaksi hinnaksi 1000 euroa, yritysasiakkaasi saa sinulta 1255 euron laskun.

Toisin kuin yksityishenkilöt, yritykset voivat vähentää arvonlisäverot omien myyntiensä sisältämistä arvonlisäveroista. 255 euron arvonlisäveron osuus ei siis lopulta jää yritysasiakkaasi maksettavaksi.

Ketä tahansa laskutatkaan, laskutuspalvelu huolehtii arvonlisäverot eteenpäin Verohallinnolle. Työsi hinnan päälle lisättävä arvonlisävero ei jää sinulle, mikä on hyvä huomioida hinnoittelua miettiessä.

Yllä olevissa esimerkeissä oletettiin, että palveluidesi arvonlisäverokanta on 25,5 %.

 

Jäljelle jäävästä 1000 eurosta napataan pois:

  • laskutuspalvelun perimä palvelumaksu (joka voi palvelusta riippuen sisältää vakuutusmaksut tai sitten ei)
  • sairausvakuutusmaksu 1,16 %, jos olet YEL-velvollinen (2024)
  • ennakonpidätys eli tuloveron maksamiseen uppoava osuus.

 

Paljonko palvelumaksun osuus on?

Yleensä palvelumaksut pyörivät noin viiden prosentin tuntumassa valitsemastasi laskutuspalvelusta riippuen.

Palvelumaksun osuus lasketaan lähettämäsi laskun arvonlisäverottomasta summasta. Tällä maksulla laskutuspalvelu kattaa omia kulujaan ja huolehtii yleensä siitä, että sinulla on tapaturma- ja vastuuvakuutukset voimassa heidän kauttaan työskennellessäsi.

Osa laskutuspalveluista kuitenkin veloittaa vakuutukset erikseen, eli maksat niistä tällöin palvelumaksun päälle. Asia kannattaa huomioida, kun vertailet eri kevytyrittäjäpalveluita keskenään.

Halvalta näyttävä palvelumaksu voi tarkoittaa, että laskutuspalvelun tarjoama vakuutusturva ei välttämättä ole samalla tasolla hieman kalliimman laskutuspalvelun kanssa.

Huomaa tämäkin:

Aiemmin palvelumaksun päälle lisättiin arvonlisävero (tuolloin 24 %), mutta käytäntö muuttui vuoden 2020 lopulla Korkeimman hallinto-oikeuden linjauksen myötä.

Muutoksen jälkeen esimerkiksi 62 euron suuruinen palvelumaksu (50€ + alv 24 %) onkin enää 50 euroa.

Yleinen arvonlisäverokanta nousi 24 prosentista 25,5 prosenttiin syyskuussa 2024.

 

Ja joku sairausvakuutusmaksukin pitäisi maksaa?

No ei välttämättä.

Tämä koskee sinua vain, jos olet YEL-vakuutusvelvollinen kevytyrittäjätoiminnastasi.

Suuri osa sivutoimisista kevytyrittäjistä laskuttaa vuodessa sen verran pienimuotoisesti, että he eivät tarvitse YEL-vakuutusta eli yrittäjän eläkevakuutusta.

 

Paljonko on ennakonpidätyksen määrä?

Se riippuu veroprosentistasi.

Ennen laskutuksen aloittamista joudut toimittamaan laskutuspalvelulle verokorttisi, jotta he osaavat napata palkasta oikean määrän veroja. Verokortin voit toimittaa sähköisesti verkossa.

Kaikki ansiotulosi huomioidaan veroprosentissasi. Jos tienaat palkkatöissä 30 000 euroa ja kevytyrittäjänä 5000 euroa vuodessa, sinua verotetaan 35 000 eurosta. Mahdollisia vähennyksiä ei ole huomioitu.

Mitä enemmän tienaat, sitä korkeammaksi veroprosentti nousee.

Nykyään osa laskutuspalveluista kertoo saavansa verotustietosi automaattisesti Verohallinnolta. Tällöin riittää, että olet päivittänyt verokorttitietosi ajan tasalle OmaVero-palvelussa.

Varmista käyttämäsi laskutuspalvelun verokorttikäytännöt kyseisen palvelun verkkosivuilta.

 

Suuntaa-antava esimerkkilaskelma

  • Lähetät asiakkaallesi 1255 euron laskun (1000€ + alv 25,5 %), jonka asiakas maksaa laskutuspalvelulle. Laskutuspalvelu huolehtii arvonlisäverojen (255 €) tilityksen eteenpäin verottajalle.
  • Laskutuspalvelun palvelumaksu on 5 prosenttia sisältäen vakuutukset. Tällöin maksat 1000 eurosta palvelumaksua 50 euroa. Sairausvakuutusmaksua (1,16 % vuonna 2024) ei veloiteta, koska toimintasi on niin pienimuotoista, että et ole YEL-vakuutusvelvollinen.
  • Jäljellä on 950 euroa, josta maksat ennakonpidätyksen eli ennakkoon maksettavan tuloveron verokorttisi mukaisella prosentilla. Jos veroprosenttisi on vaikkapa 18 %, maksat veroa 171 euroa. Jäljelle jää 779 euroa.

Arvonlisäveron kanssa toimittaisiin eri tavalla, jos laskuttaisit omalla y-tunnuksella. Tällöin et kuitenkaan enää olisi kevytyrittäjä sanan alkuperäisessä ja tunnetuimmassa merkityksessään. Lisätietoa y-tunnuksesta löydät edellä linkatusta artikkelista.

Kevytyrittäjien verotuskäytännöt muuttuivat keväällä 2023 KHO:n päätöksen myötä. Kevytyrittäjän palkaksi katsotaan työstä maksettu korvaus, josta on vähennetty laskutuspalveluyrityksen perimä palkkio ja mahdollinen sairausvakuutusmaksu. Koska kyseiset erät on jo vähennetty, kevytyrittäjän ei enää itse tarvitse vähentää niitä omassa verotuksessaan tulonhankkimiskuluina.

KHO:n päätös on melko tuore, joten oman laskutuspalvelun palkanmaksukäytännöt kannattaa varmistaa laskutuspalveluyritykseltä, jotta saat kaikki tarvittavat vähennykset tehtyä vuodelta 2023.

Ole tarkkana minimiveloituksen kanssa!

Laskelmia tehdessäsi huomioi se, että monilla kevytyrittäjäpalveluilla on palkkaa nostaessasi minimiveloitus – esimerkiksi 15 euroa.

125,50 euron laskusta (100€ + alv 25,5 %) lähtee tällöin palvelumaksua 15 euroa eli paljon enemmän kuin 5 prosenttia.

Aivan pieniä summia ei siis välttämättä kannata nostaa laskutuspalvelusta kerralla. Yleensä yhteen palkanmaksuun on mahdollista niputtaa mukaan useampi lähettämäsi lasku.

Poikkeuksia voi esiintyä laskutuspalvelusta riippuen.

 

4. Mitä kevytyrittäjän verovähennyksistä on hyvä tietää?

Yritykset ja yrittäjät voivat laittaa liiketoimintaansa liittyvät hankinnat ja ostot yrityksen kuluiksi. Nämä kulut laskevat yrityksen verotettavaa tulosta. Tällöin veroja maksetaan pienemmästä tuloksesta, jolloin myös verojen määrä euroissa laskettuna pienenee.

Kevytyrittäjänä et voi vähentää kuluja aivan samalla tavalla, koska laskutat valitsemasi laskutuspalvelun y-tunnuksella.

Voit kuitenkin ilmoittaa monia kevytyrittämiseen liittyviä kuluja tulonhankkimiskuluiksi henkilökohtaisella veroilmoituksellasi. Tulonhankkimiskuluilla saat pienennettyä verotettavien tulojesi määrää, jolloin maksat vähemmän veroja.

Kevytyrittäjänä voit ilmoittaa verovähennyksiin tulonhankkimiskuluina esimerkiksi:

  • YEL-maksut (jos sinulla on YEL-vakuutus)
  • työhuonevähennykset (jos työskentelet kotona tai sinulla on erillinen vuokrattu työtila)
  • työtarvikkeet
  • matkakulut tietyin ehdoin.

Katso ohjeet ja esimerkit vähennysten vaatimiseen Verohallinnon verkkosivuilta.

  • Tutustu myös Verohallinnon ohjeistukseen ja kriteereihin verovapaiden matkakorvausten (kilometrikorvaukset ja päivärahat) maksamisesta laskutuspalveluiden asiakkaille. Todettakoon lyhyesti, että ehdot ovat varsin tiukat.

 

Onnistuuko tarvike- ja materiaalihankintojen vähentäminen?

Työn tekemisestä aiheutuvat kulut, kuten esimerkiksi työkalut, tarvikkeet ja materiaalit ovat verovähennyskelpoisia kevytyrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa tulonhankkimismenoina.

Verovähennykset haetaan talteen henkilökohtaisella veroilmoituksella. Verovähennysten ansiosta verotettava tulosi pienenee, jolloin päädyt maksamaan vähemmän veroja eli säästät rahaa.

Palkkatulon saajana olet automaattisesti oikeutettu 750 euron vähennykseen. Tulonhankkimismenot kannattaa eritellä henkilökohtaisella veroilmoituksella, jos ne ylittävät kyseisen omavastuurajan. Homman voit hoitaa sähköisesti OmaVerossa.

Toisin kuin y-tunnuksella laskuttavat toiminimiyrittäjät, kevytyrittäjät eivät voi hyötyä arvonlisäveron vähentämiseen liittyvistä verohelpotuksista tai viiden prosentin yrittäjävähennyksestä.

Tähän kannattaa kiinnittää huomiota viimeistään silloin, kun laskutus muuttuu selvästi yksittäisiä keikkoja säännöllisemmäksi.

Jos yritystoimintaasi liittyy paljon erilaisia työkalu-, tarvike- tai materiaalihankintoja tai matkakuluja, on toiminimen perustaminen yleensä kevytyrittäjyyttä taloudellisempi vaihtoehto.

Huomaa tämä:

Kevytyrittäjyys y-tunnuksella tarkoittaa nimestään huolimatta yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli toiminimiyrittäjänä toimimista.

Kevytyrittäjyys on alkujaan markkinointikäyttöön kehitetty termi, joten sillä saatetaan palvelusta riippuen viitata eri asioihin.

Tässä artikkelissa kevytyrittäjyydellä tarkoitetaan yrittäjämäisen toiminnan harjoittamista laskutuspalveluyrityksen kautta ilman omaa y-tunnusta.

 

 

5. Saako asiakas kotitalousvähennystä kevytyrittäjältä ostamastaan palvelusta?

Kyllä saa, jos kotitalousvähennyksen saamisen ehdot muutoin täyttyvät.