Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin liittyminen tai rekisteristä poistuminen – tiedä ainakin nämä asiat
Pienyrittäjien ja -yritysten arvonlisäverovelvollisuuteen tuli useita muutoksia vuodenvaihteessa 2025. Jatkossa varsinkin kuluttaja-asiakkaille eli yksityishenkilöille palveluitaan tai tuotteitaan myyvien pienyrittäjien, joiden liikevaihto on hyvin pientä, kannattaa pohtia aiempaa tarkemmin, onko alv-rekisteriin liittyminen tai rekisteriin kuuluminen kannattavaa.
Tämän artikkelin luettuasi ymmärrät miksi.
Mikä muuttuu vuodenvaihteessa 2025?
- Vähäisen liiketoiminnan raja eli niin sanottu alv-raja nousee 20 000 euroon. Aiemmin raja oli 15 000 euroa. Jatkossa 20 000 euron rajan täyttymistä tarkastellessa huomioidaan kalenterivuoden liikevaihto, ei tilikauden liikevaihto, kuten aiemmin. Lisäksi kalenterivuoden liikevaihto huomioidaan paitsi kuluvalta, myös edelliseltä kalenterivuodelta. Mikäli kuluva kalenterivuosi on 2025, myös kalenterivuoden 2024 liikevaihto on saanut olla enintään 20 000 euroa, jotta alv-velvollisuuden raja ei ylity.
- Pienyrittäjille tarkoitettu verohelpotus eli arvonlisäveron alarajahuojennus poistuu vuodenvaihteessa 2025. Jatkossa pienyrittäjä ei enää saa arvonlisäveroa takaisin, jos liikevaihto jää alle 30 000 euron. Alle 15 000 euron liikevaihdolla huojennuksen sai täysimääräisenä. Jos siis jatkossa kuulut alv-rekisteriin ja laskutat asiakkailtasi arvonlisäveron, tämä osuus laskutussummasta ei enää palaudu sinulle, kun pienyrittäjien veroetu eli alv-alarajahuojennus on poistunut.
- Jos et kuulu alv-rekisteriin, jatkossa alv-velvollisuus alkaa vasta siinä vaiheessa, kun 20 000 euron raja ylittyy ja arvonlisäverot laskutetaan tämän ylittävältä osuudelta. Aiemmin arvonlisäverot piti maksaa takautuvasti koko myynnistä, jos aiempi 15 000 euron alv-raja ylittyi. Jatkossa ei siis enää ole riskiä siitä, että ylittäisit alv-rajan kesken kalenterivuoden ja joutuisit liittymään alv-rekisteriin ja maksamaan takautuvasti arvonlisäveroa koko 20 000 euron myynnistäsi. Velvollisuus maksaa arvonlisäveroa alkaa jatkossa vasta 20 000 euron rajan ylittymisajankohdasta alkaen. Rajan ylittyessä sinun on liityttävä alv-rekisteriin. Jos kuitenkin kuulut jo rekisteriin, tällöin tuotteen tai palvelun mukainen arvonlisävero (yleisimmin 25,5 %) on aina laskutettava liikevaihdosta riippumatta.
Katsotaan seuraavaksi, miten muutokset vaikuttavat pienellä liikevaihdolla operoivaan pienyrittäjään ja hänelle käteen jäävään rahasummaan.
Esimerkki, jossa oletetaan, että yrittäjä kuuluu alv-rekisteriin
Kun alarajahuojennus oli vielä voimassa ja yrittäjä kuului alv-rekisteriin:
- Myynti 12 550€ (10 000€ + alv 25,5 %)
- Kulut 1255€ (1000€ + alv 25,5 %)
Tässä tapauksessa yrittäjälle kertyvä maksettava arvonlisävero olisi yhteensä 2295€ (eli myyntien alv 2550€− ostojen alv 255€), jonka yrittäjä saa kuitenkin kokonaisuudessaan takaisin arvonlisäveron alarajahuojennuksena, koska liikevaihto jäi alle 15 000 euron.
Alarajahuojennus on yrittäjälle veronalaista tuloa siinä missä yritystoiminnasta kertyvä 9000 euroakin (10 000€−1000€). Verotettava tulos siis kasvaa alarajahuojennuksen verran.
Kun alarajahuojennus ei enää ole voimassa ja yrittäjä kuuluu alv-rekisteriin:
- Myynti 12 550€ (10 000€ + alv 25,5 %)
- Kulut 1255€ (1000€ + alv 25,5 %)
Koska arvonlisäveron alarajahuojennus on poistunut käytöstä, yrittäjän tulisi tilittää arvonlisävero 2295€ kokonaisuudessaan Verohallinnolle.
Tuloverotuksen osalta yrittäjän tulos olisi 9000€ (10 000€−1000€). Yrittäjävähennystä ei ole huomioitu.
Arvonlisäverot (2295€) eivät kuitenkaan enää palaudu yrittäjälle, koska arvonlisäveron alarajahuojennus on poistunut. Käteen jää siis selvästi vähemmän rahaa kuin aiemmin.
Entä, jos yrittäjä ei kuuluisi alv-rekisteriin vuonna 2025 ja laskuttaisi jatkossa aiemman arvonlisäverollisen summan nyt arvonlisäverottomana?
Toistetaan ylempi esimerkki ja oletetaan, että yrittäjä ei kuulu arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jolloin hän ei laskuta arvonlisäveroa asiakkailtaan eikä myöskään voi vähentää omien ostojensa arvonlisäveroja alv-ilmoituksella.
- Myynti 12 550€. Summa ei sisällä lainkaan arvonlisäveroa, koska yrittäjä ei kuulu alv-rekisteriin, eikä hän näin ollen laskuta arvonlisäveroa asiakkailtaan.
- Kulut 1255€ (1000€ + alv 25,5 %). Ostot sisältävät arvonlisäveroa 255€, jota ei voi vähentää alv-ilmoituksella, koska yrittäjä ei kuulu alv-rekisteriin. Tuloverotuksessa koko summa arvonlisäveroineen (1255€) on vähennyskelpoinen eli yritystoiminnan verotettava tulos pienenee tämän verran.
Tuloverotuksen osalta yrittäjän tulos olisi 11 295€ (12 550€−1255€). Toiminimiyrittäjät saavat vielä tuloksestaan viiden prosentin yrittäjävähennyksen.
Ovatko asiakkaasi yksityishenkilöitä vai yrityksiä?
Jos pohdit alv-rekisteriin liittymistä tai rekisteriin kuulumisen kannattavuutta, yksi olennaisimmista seikoista on se, ovatko asiakkaasi pääasiassa tavallisia yksityishenkilöitä vai yrityksiä?
Jos myyt palveluitasi tai tuotteitasi kuluttaja-asiakkaille eli tavallisille yksityishenkilöille, nämä asiakkaat eivät voi vähentää arvonlisäveron osuutta toisin kuin yritysasiakkaat.
Katsotaan esimerkki.
Asiakkaasi ovat yksityishenkilöitä
Yksityishenkilölle on merkityksetöntä, maksaako hänen ostamansa tuote 125,50€ (sis. alv 25,5 %) vai 125,50€ (ei arvonlisäveroa, koska myyjä ei kuulu alv-rekisteriin). Yksityishenkilö maksaa joka tapauksessa saman summan, eikä hän voi vähentää arvonlisäveroa yritysten tapaan, vaikka summa arvonlisäveroa sisältäisikin.
Pienellä liikevaihdolla operoivan ja kuluttaja-asiakkaille palveluita tai tuotteita myyvän yrittäjän voi olla kannattavaa erota alv-rekisteristä tai olla liittymättä siihen toiminimen tai osakeyhtiön perustamisen yhteydessä.
Tällöin yrittäjä voi jatkossa laskuttaa asiakkaalta esimerkiksi 1255€ (ei arvonlisäveroa) ja tämä summa jää yrittäjälle.
Jos yrittäjä kuuluisi alv-rekisteriin ja laskuttaisi 1000€ + alv 25,5 % eli 1255€, tästä summasta 255 euroa olisi arvonlisäveroa, joka pitäisi tilittää Verohallinnolle. Ennen tilitystä summasta saisi toki vähentää omiin ostoihin sisältyneet arvonlisäverot.
Alv-rekisteristä poistumalla voisit siis käytännössä pitää laskutettavan hinnan ennallaan ja koko summa jäisi itsellesi. Jos kuuluisit alv-rekisteriin ja laskutettava hinta sisältäisi näin ollen arvonlisäveroa, se pitäisi tilittää jatkossa verottajalle.
Enää arvonlisäveron osuus ei palaudu sinulle alarajahuojennuksena, koska kyseinen verohelpotus ei ole enää käytössä vuodenvaihteesta 2025 alkaen.
Entä, jos asiakkaat ovatkin yrityksiä?
Tässä tilanteessa vastaava esimerkki ei enää toimisi. Yritysasiakkaat voivat vähentää ostoihinsa sisältyneen arvonlisäveron, joten 1255€ (sis. alv 25,5 %) maksava palvelu tai tuote on heille edullisempi verrattuna 1255€ (ei arvonlisäveroa, koska myyjä ei kuulu alv-rekisteriin) maksavaan tuotteeseen tai palveluun.
Jos yritysasiakkaita palveleva pienyrittäjä siis päättää erota alv-rekisteristä, hänen pitää miettiä hinnoitteluaan.
Jos olet aiemmin myynyt tuotteen yritykselle hintaan 1255€ (sis. alv eli 1000€ + alv 25,5 %) ja nyt eroat alv-rekisteristä ja aiot laskuttaa jatkossa saman hinnan (1255€) arvonlisäverottomana, tuote tai palvelu kallistuu yritysasiakkaan kannalta selvästi, koska hinta ei enää sisällä arvonlisäveroa, jonka yritys voi vähentää.
Tämä voi vaikuttaa asiakkaan ostohalukkuuteen.
Mitä kannattaa muistaa, jos harkitset alv-rekisteristä poistumista?
Vain arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kuuluva yrittäjä voi vähentää hankintojensa sisältämät arvonlisäverot omien myyntiensä sisältämistä arvonlisäveroista.
Rekisteriin voi olla kannattavaa liittyä, jos esimerkiksi yritystoiminnan ensimmäisenä vuonna kuluja on paljon, mutta myyntiä ei vielä kerry. Tällöin ostoihin sisältyvää vähennettävää arvonlisäveroa kertyy enemmän kuin omien myyntien sisältämää arvonlisäveroa, ja saat alv-palautusta. Alv-palautus on eri asia kuin arvonlisäveron alarajahuojennus.
Alv-rekisteriin kuuluva yrittäjä saa myös ehtojen puitteissa tehtyä hankintoja ulkomailta jo ostohetkellä ilman arvonlisäveroa ulkomaan kaupan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden takia. Kotimaasta ostaessasi maksat ensin arvonlisäverollisen summan ja ilmoitat vähennettävän arvonlisäveron osuuden myöhemmin alv-ilmoituksella – jos siis kuulut alv-rekisteriin.
Pienille yrityksille on myös tulossa käyttöön EU-myynnin alv-järjestelmä, jonka myötä vähäisen toiminnan verovapauden soveltamisala laajenee. Jos teet kansainvälistä kauppaa, voit lukea muutoksesta lisää Verohallinnon verkkosivuilta. Tämä artikkeli puolestaan on kirjoitettu yrittäjille, joiden myynti kohdistuu Suomeen ja joiden ostot ovat pääasiassa kotimaasta.
Entäpä kevytyrittäjät, jotka laskuttavat laskutuspalveluyrityksen y-tunnuksella?
Kaikkien laskutuspalveluyritysten liikevaihto on selvästi yli 20 000 euron alv-rajan. Tästä syystä laskutuspalveluyrityksen y-tunnuksella lähetettäville laskuille lisätään aina kyseisen toimialan arvonlisäveroprosentti, kuten ennenkin on tehty. Yleinen alv-prosentti on Suomessa 25,5 %.
Ilman omaa y-tunnusta laskuttaessasi laskulle siis lisätään arvonlisävero, jonka laskutuspalveluyritys tilittää eteenpäin Verohallinnolle.
Jos taas laskutat omalla y-tunnuksellasi yksityisenä elinkeinonharjoittajana, tällöin voit päättää itse alv-rekisteriin liittymisestä, jos liikevaihtosi on alle 20 000 euron alv-rajan.
Huomioi, että joillakin verkossa toimivilla laskutus- ja kirjanpitopalveluilla voi olla omia käytäntöjään sen suhteen, ilmoitetaanko palvelun kautta oman y-tunnuksen hankkiva asiakas alv-rekisteriin. Nämä käytännöt kannattaa tarkistaa palveluntarjoajan verkkosivuilta.
Käytäntöihin voi olla tulossa muutoksia vuodenvaihteen 2025 tienoilla, kun pienyrittäjien arvonlisäverotusta koskevat muutokset ovat astumassa voimaan. Aiemmin monet palvelut ilmoittivat asiakkaan automaattisesti alv-rekisteriin, koska pienellä liikevaihdolla arvonlisäverot sai joka tapauksessa takaisin arvonlisäveron alarajahuojennuksen ansiosta. Enää vuodenvaihteesta 2025 alkaen näin ei kuitenkaan ole.
Harkitsetko ”kevytyrittäjyyttä”? Ole tarkkana termien kanssa
Kevytyrittäjä omalla y-tunnuksella on yksityinen elinkeinonharjoittaja.
Kevytyrittäjyys ei ole lainsäädännössä määritelty termi, joten sillä saatetaan palvelusta riippuen viitata niin laskutuspalveluyrityksen asiakkaaseen (ilman omaa y-tunnusta laskuttava henkilö) kuin laskutus- ja kirjanpitopalvelun kautta omalla y-tunnuksella laskuttavaan yksityiseen elinkeinonharjoittajaan eli puhekielisesti toiminimiyrittäjään.
Jos siis harkitset ”kevytyrittäjyyspalvelua”, ota aina selvää, oletko liittymässä palveluun omalla y-tunnuksellasi (tällöin olet yksityinen elinkeinonharjoittaja) vai laskutatko laskutuspalveluyrityksen y-tunnuksella (ns. perinteinen kevytyrittäjyys).
Ilman omaa y-tunnusta laskuttaneet kevytyrittäjät eivät hyötyneet arvonlisäveron alarajahuojennuksesta, koska he eivät olleet siihen oikeutettuja. Tämä johtui siitä, että alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihtoraja oli 30 000 euroa, ja kaikkien laskutuspalveluyritysten liikevaihto ylittää selvästi tämän rajan. Laskutuspalveluyrityksen liikevaihto on merkitsevä, koska laskutat heidän y-tunnustaan käyttäen.
Jos laskutat säännöllisesti kuluttaja-asiakkaita kevytyrittäjänä ilman omaa y-tunnusta (jolloin laskulle lisätään alv) ja liikevaihtosi on alle 20 000 euroa, y-tunnuksen hankkimista eli toiminimiyrittäjäksi ryhtymistä kannattaa harkita. Tällöin voisit olla liittymättä alv-rekisteriin ja laskuttaa vastaavan summan asiakkaalta ilman arvonlisäveroa, jolloin sinulle jää työstäsi enemmän rahaa käteen.
Kannattaako pienyrittäjän enää kuulua alv-rekisteriin vuonna 2025?
Jos seuraavat ehdot pätevät, alv-rekisteriin kuuluminen ei enää välttämättä ole kannattavaa vuonna 2025:
- Liikevaihtosi ei tule ylittämään 20 000 euroa (ja vaikka ylittyisi, velvollisuus maksaa arvonlisäveroa alkaa jatkossa vasta rajan ylittymisestä, ei enää takautuvasti).
- Myyt palveluita tai tuotteita pääasiassa kuluttaja-asiakkaille eli yksityishenkilöille.
- Sinulla ei ole merkittävissä määrin yritystoimintaan liittyviä vähennyskelpoisia, arvonlisäveron sisältämiä ostoja. Rekisteriin voi olla kannattavaa kuulua, jos esimerkiksi ensimmäisenä vuonna arvonlisäveroa sisältäviä ostoja on paljon enemmän kuin myyntiä.
Kun et kuulu alv-rekisteriin, voit jatkossa veloittaa asiakkaaltasi esimerkiksi 125,50 euroa alvittomana ja pitää tämän summan. Jos veloittaisit saman hinnan alvillisena (125,50€ eli 100€ + alv 25,5 %) arvonlisäveron osuus ei enää jäisi sinulle, koska alv-alarajahuojennus on poistunut.
Kun et kuulu alv-rekisteriin, sinulle jäisi tässä tapauksessa yritystoiminnastasi enemmän rahaa käteen ennen kuin liiketoiminnan kuluja ja tuloveroja aletaan miinustamaan.
Kuluttaja-asiakas eli yksityishenkilö ei voi vähentää arvonlisäveroa yritysasiakkaan tavoin, joten tavalliselle yksityishenkilölle on merkityksetöntä, maksaako tuote hänelle 125,50 euroa (sis. alv 25,5 %) vai onko tuote tai palvelu myyty arvonlisäverottomana, koska myyjä ei kuulu alv-rekisteriin, eikä näin ollen laskuta arvonlisäveroa lainkaan.
Jos et vielä tämän artikkelin lukemisen jälkeen ole varma, kannattaako sinun jatkossa kuulua alv-rekisteriin, vinkkiä kannattaa kysyä omalta kirjanpitäjältä. Tämän artikkelin sisältämä tieto on yleisluontoista, eikä se välttämättä huomioi kaikkia mahdollisia asioita, jotka voivat vaikuttaa omaan tilanteeseesi.
Missä vaiheessa alv-rekisteriin liitytään tai miten rekisteristä poistaminen onnistuu?
Alv-rekisteriin liitytään ja rekisteristä voi myös poistua Verohallinnon sähköisessä OmaVero-palvelussa. Uusi yrittäjä voi liittyä rekisteriin heti toiminimen tai osakeyhtiön perustamisen yhteydessä tai myöhemmin.
Jos olet ryhtymässä yrittäjäksi jonkin kirjanpito- ja laskutuspalvelun kautta, tarkista aina, ilmoittaako palvelu sinut perustamisen yhteydessä automaattisesti alv-rekisteriin vai voitko päättää asiasta itse. Tarkista siis aina ehdot valitsemasi palveluntarjoajan sivustolta.
Huomioi, että et voi vuonna 2025 poistua alv-rekisteristä, jos liikevaihtosi kalenterivuonna 2024 oli yli 20 000 euroa.
Ketkä ovat vuodenvaihteen 2025 alv-uudistuksen väliinputoajia?
Pienyritysten arvonlisäverotuksen uudistuksen väliinputoajina voidaan pitää pienyrittäjiä, joiden liikevaihto on 20 000-30 000 euron välissä. Arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistumisen myötä arvonlisäveroa ei saa enää takaisin, eikä alv-rekisteristä myöskään voi vuonna 2025 poistua, jos edeltävän vuoden liikevaihto oli yli 20 000 euroa.
Lähtökohtaisesti vaikutus on kaikkein isoin sellaisiin yrittäjiin, joiden liikevaihto on juuri yli 20 000 euron rajan ja joilla vähennettävää arvonlisäveroa on vähän. Tällöin alarajahuojennus (jota ei enää jatkossa saa) oli suurempi verrattuna yrityksiin, joiden liikevaihto pyörii lähellä 30 000 euroa. Mitä lähemmäksi 30 000 euroa mennään, sitä pienempi alv-alarajahuojennuksen verohyöty oli.
Jos taas liikevaihto oli alle 20 000 euroa vuonna 2024 ja se tulee arvioidusti olemaan sitä myös vuonna 2025, yritys voi vuodenvaihteessa poistua alv-rekisteristä ja siirtyä laskuttamaan ilman arvonlisäveroa. Jos asiakkaat ovat yksityishenkilöitä, hinnat voi pitää ennallaan ja itselle jää enemmän rahaa käteen, koska hinta ei enää sisällä arvonlisäveroa.
Mikä on alv-rekisteri eli arvonlisäverovelvollisten rekisteri?
Arvonlisäverovelvollisten rekisteri eli alv-rekisteri on Verohallinnon ylläpitämä rekisteri, johon on koottu tiedot kaikista arvonlisäverovelvollisista yrittäjistä (toiminimiyrittäjät) ja yrityksistä (osakeyhtiöt ja muut yritysmuodot) Suomessa.
Arvonlisäverovelvollisia Suomessa ovat lähtökohtaisesti kaikki yritykset*, joiden liikevaihto ylittää kalenterivuodessa 20 000 euroa. Raja on voimassa vuodenvaihteesta 2025 alkaen, ja sen ylittymistä tarkastellessa huomioidaan paitsi kuluva, myös edellinen kalenterivuosi. Ennen vuodenvaihdetta raja oli 15 000 euroa, ja rajaa tarkasteltiin tilikauden liikevaihdon mukaan.
Kun yritys on arvonlisäverovelvollinen, sen pitää liittyä alv-rekisteriin ja sisällyttää tuotteidensa tai palveluidensa hintaan oman toimialansa mukainen arvonlisävero.
Jos yritys ei ole arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, se ei lisää arvonlisäveroa myymiensä tavaroiden tai palveluiden hintaan. Tällöin yritys ei myöskään voi vähentää tekemiensä hankintojen arvonlisäveron osuutta.
Alv-rekisteriin kuulumaton yritys ei myöskään luonnollisesti anna arvonlisäveroilmoituksia tai maksa arvonlisäveroa Verohallinnolle.
Jos yritys ei kuulu alv-rekisteriin ja sen liikevaihto ylittää tilikauden aikana 20 000 euroa, rekisteriin on tällöin liityttävä raja-arvon ylittymisajankohdasta alkaen. Tästä ajankohdasta alkaa myös velvollisuus maksaa arvonlisäveroa.
*Arvonlisäverovelvollisuuden poikkeustoimialoista voit lukea lyhyesti Verohallinnon verkkosivuilta. Esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoidon palvelut, sosiaalihuolto sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelut ovat arvonlisäverotonta toimintaa. Arvonlisäverotuksen ulkopuolelle jäävästä toiminnasta ei rekisteröidytä alv-velvolliseksi.
Voiko laskuttaa ilman alvia, jos kuuluu alv-rekisteriin?
Jos toiminimiyrittäjä tai yritys, kuten osakeyhtiö, kuuluu alv-rekisteriin, sen on pakko laskuttaa palvelun tai tuotteen mukaan määräytyvä arvonlisävero osana kauppahintaa. Laskutus ilman alvia onnistuu vain, jos yrittäjä tai yritys ei kuulu alv-rekisteriin tai jos kyse on arvonlisäverottomasta liiketoiminnasta, kuten esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoidon palveluista tai sosiaalihuollosta.
Mikäli yrittäjän tai yrityksen liikevaihto on kuitenkin pientä, se voi poistua alv-rekisteristä ja siirtyä laskuttamaan ilman arvonlisäveroa. Kun yrittäjä tai yritys ei kuulu alv-rekisteriin, se ei saa laskuttaa arvonlisäveroa.
Alv-rekisteriin kuuluva yrittäjä tai yritys voi vuonna 2025 poistua rekisteristä, jos liikevaihto vuonna 2024 ei ylittänyt 20 000 euroa. Uusi toiminimiyrittäjä tai osakeyhtiön perustaja puolestaan voi päättää alv-rekisteriin liittymisestä tai liittymättömyydestä yritystoiminnan aloittamisen yhteydessä.
Mikäli et yrittäjäksi ryhtyessäsi tiedä, tuleeko 20 000 euron kalenterivuosittainen liikevaihto ylittymään, sinun ei ole pakko heti liittyä alv-rekisteriin, vaan voit tehdä sen vasta rajan ylittyessä. Velvollisuus lisätä laskulle arvonlisävero ja maksaa sitä alkaa tästä hetkestä.
Napataan lainaus Verohallinnon ohjeesta:
Alv-alarajan ylittyminen voi tapahtua kesken myyntitapahtuman. Kuvitellaan, että kalenterivuoden toteutunut liikevaihto on 19 500 euroa, ja yritys on tekemässä 1000 euron myyntiä.
Tällöin se myynti, jolla alaraja ylittyy, katsotaan arvonlisäverolliseksi eli tässä tapauksessa 1000 euron myynti tulisi käsitellä kokonaan arvonlisäverollisena. Jotta yrittäjä tai yritys voi lisätä laskulle arvonlisäveron, sen tulee liittyä alv-rekisteriin.