Toiminimen perustaminen (jopa ilmaiseksi) – opas vuodelle 2022

Tiedäthän ainakin nämä asiat ennen kuin perustat toiminimen?

Toiminimen perustaminen on varsin suosittua puuhaa, sillä vuoden 2022 alussa kaupparekisteriin oli merkitty yhteensä 237 564 yksityistä elinkeinonharjoittajaa eli toiminimiyrittäjää.

Kaikissa tilanteissa kaupparekisteriin liittymistä ei kuitenkaan vaadita, vaan nykyään voit ilmoittaa yritystoiminnan aloittamisesta myös Verohallinnon OmaVero-palvelussa.

Tässä artikkelissa tutustumme molempiin vaihtoehtoihin ja kerromme sinulle kaikki olennaisimmat asiat, jotka sinun tulee huomioida toiminimeä perustaessasi.

 

Luku I: Hyvä tietää ennen toiminimen perustamista

Mitä toiminimen perustaminen käytännössä tarkoittaa?

Toiminimen perustaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että ryhdyt yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi eli puhekielisesti toiminimiyrittäjäksi. Tällöin olet yritystoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö.

Jos perustaisit osakeyhtiön, sinä ja osakeyhtiösi olisitte erillisiä verovelvollisia. Toiminimi sen sijaan olet sitä itse. Tämä vaikuttaa esimerkiksi verotukseesi sekä vastuihisi yrittäjänä.

Vaikka arkikielessä välillä toiminimiyrityksestä puhutaankin, kyseessä siis on pikemminkin yrittäjä kuin yritys. Valtaosa yksityisistä elinkeinonharjoittajista toimii yksin, mutta myös toiminimiyrittäjä voi halutessaan palkata työntekijöitä.

Voit ryhtyä toiminimiyrittäjäksi joko tekemällä perustamisilmoituksen kaupparekisteriin YTJ.fi-palvelussa tai ilmoittamalla yritystoiminnan alkamisesta OmaVerossa.

Myös kirjanpitäjä, tilitoimisto tai verkossa toimiva kirjanpitopalvelu voi hoitaa toiminnan aloittamiseen liittyvät ilmoitusvelvoitteet puolestasi, jos niin haluat.

 

Perustamisilmoitus YTJ.fi:ssä vai OmaVeron kautta?

Voit valita yritystoiminnallesi käyttösuojatun nimen eli toiminimen, kun teet perustamisilmoituksen kaupparekisteriin YTJ.fi:n kautta. Esimerkki toiminimestä voisi olla vaikkapa Pyöräpalvelu Penttinen, jos satut korjaamaan polkupyöriä.

Jos et halua ilmoittautua kaupparekisteriin, voit aloittaa yritystoiminnan myös OmaVeron kautta. Tällöin toimit yksityisenä elinkeinonharjoittajana omalla nimelläsi (esimerkiksi Heikki Penttinen).

Huomaa, että virallisessa kielessä sana toiminimi tarkoittaa yrityksen nimeä yritysmuodosta riippumatta. Kaikilla osakeyhtiöillä on myös oma toiminimi. Esimerkiksi lentoyhtiö Finnairin toiminimi on Finnair Oyj.

Älä kuitenkaan hämäänny: puhekielessä toiminimellä tarkoitetaan varsin usein toiminimiyrittäjää, eikä niinkään yrityksen nimeä.

Yleensä voit itse valita, aloitatko yritystoiminnan YTJ.fi:n kautta vai OmaVerossa. Tietyissä tilanteissa toiminimiyrittäjän on kuitenkin pakko liittyä kaupparekisteriin.

Kaupparekisteriin liittyminen on pakollista, jos yksikin seuraavista kriteereistä täyttyy:

  • Harjoitat luvanvaraista elinkeinotoimintaa.
  • Sinulla on palveluksessasi muita henkilöitä kuin aviopuolisosi, alaikäinen lapsesi tai lapsenlapsesi.
  • Sinulla on elinkeinotoimintaasi varten pysyvä toimipaikka eli asunnostasi erillinen liiketila.

Arkisessa kielenkäytössä sanalla toiminimiyrittäjä viitataan usein kaikkiin yksityisiin elinkeinonharjoittajiin riippumatta siitä, ovatko he rekisteröineet yritystoiminnalleen virallista nimeä vai toimivatko he yrittäjinä omalla nimellään.

Virallisen ja käyttösuojatun toiminimen saat kuitenkin käyttöösi kaupparekisteriin ilmoittautumalla.

 

Paljonko on toiminimen perustamisen hinta?

Toiminimen perustaminen maksaa 60 euroa, jos liityt kaupparekisteriin ja teet perustamisilmoituksen sähköisesti YTJ.fi:n kautta.

Paperi-ilmoituksen hinta sen sijaan on 115 euroa. Yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi ryhtyminen OmaVeron kautta ei maksa mitään.

Toimialastasi riippuen yrittäjyydestä aiheutuu toki myös muunlaisia kuluja. Niistä pääset lukemaan lisää alapuolella näkyvää painiketta napauttamalla.

 

Kuka voi perustaa toiminimen?

Toiminimen voit Suomessa perustaa, jos olet Euroopan talousalueella asuva henkilö. Suomen ja muiden Euroopan Unionin jäsenvaltioiden lisäksi Euroopan talousalueeseen kuuluvat Norja, Islanti ja Liechtenstein.

Jos pysyvä asuinpaikkasi on jossain muualla, joudut hakemaan perustamiselle Patentti- ja rekisterihallituksen luvan.

Alaikäisyys ei estä sinua perustamasta toiminimeä, mutta tällöin tarvitset aina huoltajan tai muun edunvalvojan suostumuksen. Perustamisilmoituksen allekirjoitatte yhdessä.

Alaikäisenä et voi perustaa toiminimeä sähköisesti, vaan sinun tulee täyttää paperinen perustamisilmoitus.

Toiminimen perustaminen on mahdollista myös ilman luottotietoja, mutta saatat kohdata monia hankaluuksia yritystoimintasi alkutaipaleella.

Maksuhäiriömerkinnät voivat estää esimerkiksi rahoituksen saannin, vuokra-, vakuutus- tai pankkitilisopimusten solmimisen sekä isompien hankintojen tekemisen laskulla tai osamaksulla.

Merkinnät luottotiedoissa voivat hankaloittaa myös starttirahan saamista, vaikkei maksuhäiriömerkintä ehdoton este starttirahalle olekaan.

Edellä mainittujen hidasteiden vaikutus omaan yritystoimintaasi riippuu pitkälti toimialastasi ja liiketoimintasi laajuudesta.

 

Milloin toiminimen perustaminen kannattaa?

Alla luetellut kymmenen kriteeriä antavat sinulle osviittaa siitä, milloin kannattaa perustaa toiminimi ja millaisissa tilanteissa voi olla viisaampaa tähystää muiden yritysmuotojen perään.

Liian ryppyotsaisesti mainittuihin ehtoihin ei kuitenkaan kannata suhtautua.

 

1. Haluat harjoittaa yritystoimintaa yksin

Jos tavoite on aloittaa yrittäjyys isommalla porukalla, perusta osakeyhtiö. Osakeyhtiö mahdollistaa myös sen, että mukaan toimintaan liittyy myöhemmin uusia osakkaita tai rahoittajia.

Toiminimiyrittäminen ei silti sulje pois työntekijöiden palkkaamista. Jos sinulla kuitenkin on varaa palkata kokopäiväisiä työntekijöitä, se varsin usein kertoo, että liiketoimintasi saattaa olla kasvamassa ulos toiminimiyrittäjyyden raameista.

Osakeyhtiö on paras valinta kasvuhakuiseen liiketoimintaan ja se mahdollistaa myöhemmin helposti myös yritystoiminnan myymisen. Toiminimi sen sijaan voi olla hyvä vaihtoehto, jos yritystoimintasi tarkoituksena on pääasiassa elättää itsesi.

 

2. Et tarvitse paljon rahaa yritystoiminnan aloittamiseen

Toiminimi olet sinä itse, joten vastaat henkilökohtaisesti kaikista yritystoimintasi veloista ja velvoitteista.

Riskit kasvavat, jos joudut hakemaan rahoitusta yritystoimintaasi varten tai tekemään isoja investointeja saadaksesi liiketoiminnan pyörimään.

Osakeyhtiössä sinä ja yrityksesi olisitte erillisiä oikeushenkilöitä. Toiminimi soveltuu hyvin yritysmuodoksi sellaisille yrittäjille, jotka myyvät pääasiassa omaa osaamistaan, eikä toiminnan aloittaminen vaadi valtavia määriä rahaa.

 

3. Liiketoimintasi on kohtalaisen pienimuotoista

Iso liikevaihto voi olla syy perustaa osakeyhtiö, vaikka yritystoiminnan tulos ei järin suureksi nousisikaan. Mitä enemmän yritystoiminnassasi pyörii rahaa, sitä suurempia ovat myös riskit, jos jokin menee pieleen.

Velkojen, sopimusriitojen tai vahingonkorvausvastuiden kanssa on mukavampi painia osakeyhtiön kanssa kuin toiminimiyrittäjänä.

 

4. Yritystoimintasi tulos pysyy maltillisena

Jos teet toiminimiyrittäjänä kovaa tiliä, myös veroprosenttisi nousee korkeaksi. Osakeyhtiö tarjoaa paremmat mahdollisuudet verotuksen optimointiin ja jaksottamiseen.

Kuvittele, että kulujen jälkeen sinulle jäisi toiminimiyrittäjänä käteen 100 000 euroa. Aivan kuten tavallisissa palkkatöissäkin, tästä summasta iso osa uppoaisi verojen maksuun.

Osakeyhtiöstä voisit maksaa itsellesi palkkaa sopivaksi katsomasi summan ja jättää loput yrityksen voitoksi. Yrittäjälle maksettu palkka on osakeyhtiön tulosta laskeva kulu.

Tuloksestaan osakeyhtiö maksaa 20 prosentin suuruisen yhteisöveron. Osakeyhtiön omistajayrittäjän palkka sen sijaan verotetaan ansiotulona. Palkan lisäksi yrittäjä voi nostaa osakeyhtiöstään rahaa ulos myös osinkoina.

Jos toiminimellä aloitettu liiketoiminta lähtee nopeasti kasvamaan, osakeyhtiömuotoon siirtyminen sujuu yleensä melko pienellä vaivalla.

 

5. Haluat päästä helpolla niin sanottujen paperihommien kanssa

Toiminimen perustamiseen, hallintoon ja kirjanpitoon liittyvät käytännöt ja vaatimukset ovat jonkin verran kevyempiä ja vähätöisempiä osakeyhtiöihin verrattuna.

Toiminimiyrittäjänä voit esimerkiksi tehdä halutessasi kirjanpidon yhdenkertaisena, eikä tilinpäätöstä yleensä vaadita. Myöskään pakollisia vuosittaisia kokousvelvoitteita ei ole.

Rahaa voit napata toiminimesi tililtä vapaasti omaan henkilökohtaiseen käyttöösi. Tällöin puhutaan yksityisotosta.

Toiminimellä et voi maksaa itsellesi palkkaa, joten palkanmaksuun liittyvistä velvoitteistakaan ei tarvitse huolehtia toisin kuin osakeyhtiössä.

Muista kuitenkin jättää toiminimesi tilille aina riittävästi rahaa, jotta saat maksettua tuloverot sekä arvonlisäveron osuuden, mikäli kuulut alv-rekisteriin.

Muun muassa näiden syiden takia toiminimi soveltuu usein mainiosti myös sivutoimiseen yrittäjyyteen.

 

6. Et suunnittele rahoituksen hakemista

Starttirahaa voit hakea ja saada myös toiminimellä yrittäessäsi, mutta monet muut yrittäjille ja yrityksille tarkoitetut tuet eivät ole tarjolla toiminimiyrittäjille.

Esimerkiksi innovaatioseteliä et voi hakea hakea, jos olet toiminimiyrittäjä.

 

7. Haluat, että sinulle jää enemmän rahaa käteen kuin kevytyrittäjänä

Kevytyrittäjänä laskutat työsi laskutuspalveluyrityksen eli kevytyrittäjäpalvelun kautta heidän y-tunnuksellaan. Tällöin et pysty hyötymään monista sellaisista veroetuisuuksista, joihin toiminimiyrittäjät ovat oikeutettuja.

Huomioi, että joidenkin laskutuspalveluiden käyttämä termi ”kevytyrittäjä y-tunnuksella” tarkoittaa nimestään huolimatta yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimimista eli toiminimiyrittäjyyttä.

Toiminimen ja kevytyrittäjyyden eroihin voit tutustua tarkemmin kattavammassa artikkelissa, jonka löydät linkin takaa.

 

8. Sinua ei haittaa, että yritystoimintasi näyttää ulospäin pieneltä

Älä käsitä väärin, voit tienata ihan mukavasti myös toiminimiyrittäjänä.

Toiminimi kuitenkin henkilöityy aina yhteen ihmiseen, ja se näyttää ulospäin pienemmältä liiketoiminnalta esimerkiksi osakeyhtiön pyörittämiseen verrattuna.

Tällä voi toimialastasi riippuen olla merkitystä, jos markkinoit palveluitasi esimerkiksi sellaisille yrityksille, jotka etsivät pidempiaikaisia kumppanuuksia. Tällaisissa tilanteissa toinen osakeyhtiö saatetaan nähdä vakaampana ja uskottavampana liikekumppanina.

Asian merkitys riippuu hyvin pitkälti toimialastasi ja asiakaskunnastasi. Jos menet itse asiakkaaksi suutarille, parturi-kampaajalle tai käyt valokuvaamossa, sinua tuskin ensimmäisenä kiinnostaa se, onko yrittäjän yritysmuoto toiminimi vai osakeyhtiö.

 

9. Haluat tarvittaessa pystyä lopettamaan yritystoiminnan helposti

Osakeyhtiön lopettamiseen verrattuna toiminimen lopettaminen on huomattavasti nopeampi, halvempi ja vähemmän aikaa vievä operaatio.

Tällä voi olla merkitystä, jos haluat vain kokeilla yrittäjyyttä, mutta et ole varma toiminnan jatkuvuudesta pidemmällä aikavälillä.

 

10. Sinulla ei ole paljon muita tuloja esimerkiksi palkkatöistä

Toiminimellä tahkoamasi tienestit verotetaan yhdessä muiden mahdollisten tulojesi kanssa.

Jos tienaat palkkatöissä hyvin ja teet siinä sivussa hommia myös toiminimellä, veroprosenttisi nousee väistämättä korkeaksi. Iso osa toiminimellä tienaamistasi lisätuloista uppoaa verojen maksamiseen.

Toisaalta sivutoimisena yrittäjänä arvostat todennäköisesti myös omaa aikaasi.

Vaikka ulkoistaisit kirjanpitosi, osakeyhtiön pyörittäminen on pääsääntöisesti jonkin verran työläämpää toiminimeen verrattuna. Myös kirjanpidon kulut ovat yleensä osakeyhtiömuodossa hieman isompia kuin toiminimiyrittäjillä.

Lisää näkökulmia aiheeseen löydät sivutoimista yrittäjyyttä käsittelevästä artikkelista.

Katsotaan seuraavaksi läpi toiminimiyrittäjyyteen liittyviä osa-alueita, kuten kirjanpitoa, verotusta ja vakuutuksia.

 

Toiminimen kirjanpitovelvollisuus lyhyesti

Toiminimen perustaminen tekee sinusta kirjanpitovelvollisen yrittäjän. Tämä tarkoittaa, että huolehdit kirjanpidostasi joko itse tai ulkoistat sen kirjanpitäjälle, tilitoimistolle tai verkossa toimivalle kirjanpitopalvelulle.

Kirjanpitovelvollisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että yritystoimintasi tuloista ja menoista pidetään kirjaa. Tällä tavoin voidaan laskea, kuinka paljon yritystoimintasi tuottaa sinulle rahaa ja kuinka paljon joudut tuloistasi maksamaan veroja.

Yritystoiminnan tulos lasketaan tilikausittain. Tilikausi kestää pääsääntöisesti 12 kuukautta, mutta yritystoiminnan alussa se voi olla tätä lyhyempi tai pidempi ajanjakso. Varsin monien toiminimiyrittäjien tilikausi on kalenterivuosi eli 1.1.-31.12.

Toiminimen kirjanpitoa käsittelevän kattavamman artikkelin luettuasi tiedät paremmin vastaukset muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Miksi kirjanpidon ulkoistaminen on yleensä järkevää?
  • Mitä velvollisuuksia yrittäjällä on, vaikka kirjanpito ulkoistettaisiin?
  • Mitä eroa on yhdenkertaisella ja kahdenkertaisella kirjanpidolla?

 

Toiminimen verotus niin lyhyesti kuin mahdollista

Toiminimiyrittäjänä kaikki vuoden aikana tienaamasi raha – eli käytännössä yritystoimintasi tulot miinus menot – on automaattisesti verotettavaa tuloasi. Tuo raha verotetaan yhdessä muiden mahdollisten tulojesi kanssa.

Muut tulot voivat olla esimerkiksi päätyösi palkkatuloja, jos olet sivutoiminen yrittäjä.

Yksinkertaistettu esimerkki:

Kuvitellaan, että toiminimesi yritystoiminnasta jää voittoa 20 000 euroa, kun kaikki liiketoiminnan kulut ja vähennykset on huomioitu. Tuosta 20 000 eurosta saat ensin viiden prosentin yrittäjävähennyksen, joka on pienyrittäjille suunnattu verohelpotus.

Verotettavaksi tulokseksi jää 19 000 euroa, joka jaetaan ansiotulona ja pääomatulona verotettaviksi osuuksiksi.

Pääomatulona voidaan verottaa enintään 20 prosentin suuruinen osuus toiminimesi edeltävän vuoden nettovarallisuudesta. Yritystoiminnan aloitusvuonna nettovarallisuus määräytyy verovuoden päättymishetken tietojen perusteella.

Nettovarallisuus lasketaan miinustamalla yritystoimintasi varoista sen velat ja lisäämällä lukuun 30 prosenttia työntekijöille maksetuista palkoista. Jos sinulla ei ole työntekijöitä, kaava on yksinkertaisesti varat miinus velat.

Varoihin luetaan kaikki yritystoimintaasi liittyvät rahanarvoiset tavarat, koneet, kiinteistöt, kalusto, myyntisaamiset ja kassavarat. Toiminimesi pankkitilillä oleva raha ei kuitenkaan ole osa nettovarallisuutta.

Monilla toiminimiyrittäjillä liiketoimintaan ei sitoudu isoa nettovarallisuutta, jolloin yritystoiminnan tulos verotetaan joko pääosin tai kokonaan ansiotulona.

Jos yritystoimintasi nettovarallisuus olisi esimerkiksi 2000 euroa, 19 000 euron tuloksesta voitaisiin verottaa pääomatulona 400 euroa (eli 20 prosenttia 2000 eurosta). Loput 18 600 euroa verotettaisiin ansiotulonasi.

Jos sinulla on muita ansio- tai pääomatuloja, kyseiset osuudet verotetaan yhdessä näiden tulojen kanssa. Veroprosenttisi voi siis nousta korkeaksi, jos tienaat palkkatöissäsi hyvin ja teet sivutoimisesti töitä myös toiminimiyrittäjänä.

Ansiotuloja verotetaan progressiivisesti eli tulojen noustessa veroprosentti nousee. Pääomatulovero taas on kiinteä 30 prosenttia, jos pääomatulojen määrä ei nouse yli 30 000 euron.

Voit toiminimen veroilmoituksella vaatia pääomatulona verotettavan osuuden laskemista 10 prosenttiin tai 0 prosenttiin.

Jos ansiotulosi jäävät kokonaisuudessaan vuoden aikana hyvin pieniksi, voi olla kannattavampaa vaatia yritystoiminnan tulos kokonaan ansiotulona verotettavaksi.

Pääomatulona verottaminen voi kuitenkin olla verotuksellisesti edullista, jos ansiotulot eivät ole aivan pienet ja yritystoimintaan on samaan aikaan sitoutunut nettovarallisuutta.

Hyvin usein toiminimiyrittäjien nettovarallisuus on kuitenkin sen verran pieni, että pääomatulona verotettava osuus jää joka tapauksessa niukaksi. Tällöin joko kaikki tai ylivoimainen valtaosa yritystoiminnan tuloksesta verotetaan ansiotulona.

Kun sinulla on kirjanpitäjä, hän kertoo sinulle verotuksellisesti edullisimman vaihtoehdon.

Täsmentävää tietoa toiminimen verotuksesta voit lukea aihetta käsittelevästä kattavammasta artikkelista. Samalla saat tietää, miten käytännössä maksat kontollesi lankeavat verot ja mitä kuluja voit vähentää verotuksessa.

 

Toiminimen arvonlisäverovelvollisuus

Arvonlisävero eli alv on kulutusvero, jota maksat itsekin lähes aina, kun ostat tuotteita tai palveluita kaupoista, liikkeistä tai verkosta.

Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa on 24 prosenttia. Alennetut verokannat ovat 14 ja 10 prosenttia. Lisäksi jotkut palvelut ja tuotteet ovat kokonaan arvonlisäverottomia.

Yrittäjänä lisäät arvonlisäveron osaksi myymiesi tuotteiden tai palveluiden hintaa. Asiakkaasi maksavat arvonlisäveron osuuden sinulle osana kauppahintaa aina, kun he ostavat sinulta jotain.

Ehtona tälle kuitenkin on se, että olet liittynyt arvonlisäverovelvollisten rekisteriin eli alv-rekisteriin.

Alv-rekisteri on Verohallinnon ylläpitämä rekisteri, johon on nimensä mukaisesti koottu tiedot arvonlisäverovelvollisista yrityksistä Suomessa.

Yrittäjänä sinun on liityttävä alv-rekisteriin, jos:

  • liikevaihtosi tilikauden aikana ylittää 15 000 euroa
  • et harjoita sellaista liiketoimintaa, joka jää arvonlisäverovelvollisuuden ulkopuolelle.

Tiedot arvonlisäverottomista toimialoista löydät Verohallinnon verkkosivuilta.

Huomioi, että ensimmäisellä tilikaudella liikevaihto suhteutetaan vastaamaan 12 kuukauden pituisen tilikauden liikevaihtoa. Tällä on merkitystä esimerkiksi silloin, jos aloitat toiminnan keskellä vuotta ja ensimmäinen tilikautesi kestää vain kuusi kuukautta.

Esimerkiksi puolen vuoden mittaisen tilikauden aikana tehty 10 000 euron liikevaihto ylittää arvonlisäverovelvollisuuden rajan, koska liikevaihto suhteutetaan vastaamaan 12 kuukauden mittaista tilikautta.

 

Esimerkki arvonlisäveron keräämisestä ja maksamisesta

Aloitat yrittäjänä tammikuussa ja myyt 12 kuukauden pituisen tilikauden aikana tuotteitasi asiakkaille 37 200 eurolla (30 000€ + alv 24 %).

Liikevaihtosi eli myyntiesi määrä ilman arvonlisäveron osuutta on 30 000 euroa.

Arvonlisäveron osuus (7200€) ei ole liikevaihtoasi, vaan tuo raha sinun tulisi siirtää eteenpäin Verohallinnolle.

Olet kuitenkin ostanut vuoden aikana yritystoimintaasi varten tarvikkeita ja laitteita 6200 eurolla (5000€ + alv 24 %).

Voit vähentää ostoihisi sisältyneen arvonlisäveron (1200€) siitä summasta, joka sinun tulisi tilittää verottajalle omista myynneistäsi.

Näin ollen maksat arvonlisäveroa vuoden aikana 7200€–1200€ = 6000 euroa.

Tarpeeksi pienellä liikevaihdolla saat haettua osan maksamistasi arvonlisäveroista myöhemmin takaisin – tästä lisää seuraavassa kappaleessa.

Jos olet varma, ettei liikevaihtosi tule ylittämään 15 000 euron rajaa, sinun ei ole pakko liittyä alv-rekisteriin.

Tällöin et lisää hintoihin arvonlisäveron osuutta, mutta et myöskään voi vähentää omien ostojesi arvonlisäveroja.

 

Miksi alv-rekisteriin liittymistä kannattaa harkita, vaikka raja ei ylittyisikään?

  • Alv-rekisteriin kuuluessasi hyödyt siitä, että pystyt vähentämään omiin ostoihisi sisältyneet arvonlisäverot. Jos ostoihin sisältyneiden arvonlisäverojen osuus on suurempi kuin omien myyntiesi arvonlisävero, saat verottajalta alv-palautusta. Näin voi käydä esimerkiksi yritystoiminnan alussa, jolloin kuluja on paljon, mutta tuloja ei vielä välttämättä ole.
  • Joudut maksamaan arvonlisäveron takautuvasti kaikista myynneistäsi, jos et ilmoittaudu alv-rekisteriin ja liikevaihtosi lipsahtaakin yli 15 000 euron.
  • Saat haettua verottajalta takaisin kaikki maksamasi arvonlisäverot, jos kuulut alv-rekisteriin ja liikevaihtosi jää tilikauden (12kk) aikana alle 15 000 euron. 15 000–30 000 euron liikevaihdolla saat takaisin osan arvonlisäveroista. Osuus on sitä suurempi, mitä lähemmäksi liikevaihto jää 15 000 euroa. Kyse on arvonlisäveron alarajahuojennuksesta, joka on pienyrittäjille ja -yrityksille suunnattu verohelpotus. Alarajahuojennus on veronalaista tuloa.

 

Miten alv-rekisteriin liitytään ja miten arvonlisäverot käytännössä maksetaan?

Voit liittyä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin heti toiminimen perustamisen yhteydessä.

Toiminimiyrittäjänä voit hoitaa homman YTJ.fi-palvelun kautta tai OmaVerossa riippuen siitä, teetkö perustamisilmoituksen kaupparekisteriin.

Lyöt vain raksin kohtaan, jossa kysytään, merkitäänkö yrityksesi arvonlisäverovelvollisten rekisteriin liiketoiminnasta.

Kun toiminta on alkanut, voit ilmoittaa ja maksaa arvonlisäverot OmaVeron kautta.

Yleensä yritykset maksavat arvonlisäverot joka kuukausi, mutta pienellä liikevaihdolla voit poiketa tästä.

  • Jos liikevaihtosi on alle 30 000 euroa, voit halutessasi maksaa arvonlisäverot kerran vuodessa tai neljännesvuosittain.
  • Neljännesvuosi-ilmoittaminen on mahdollista myös silloin, kun liikevaihtosi jää 30 000-100 000 euron välille.

Voit valita verokautesi pituuden toiminimen perustamisen yhteydessä tai muuttaa sitä myöhemmin. Neljännesvuosittain tai kerran vuodessa tehtävä ilmoitus säästää sinulta aikaa, kunhan vain muistat pitää tositteet tallessa siihen asti.

Arvonlisäverojen laskeminen on hankalaa, jos ehdit hukata kuitteja sekä myynti- ja ostolaskuja, joista näet myyntiesi ja ostojesi sisältämän arvonlisäveron osuuden.

Jos sinulla on kirjanpitäjä, voit ulkoistaa alv-ilmoitukset hänelle. Sinun kontollesi jää toimittaa kirjanpitäjälle tositteet kaikista myynneistäsi ja ostoistasi.

 

Miten arvonlisävero tulee huomioida hintoja ilmoitettaessa?

Kun olet tavallisen kuluttajan roolissa ja ostat tuotteita tai palveluita, maksat arvonlisäveron osana tuotteen tai palvelun hintaa. Et voi vähentää tuota arvonlisäveroa mistään.

Siksi tavallisille kuluttajille myydessäsi ilmoitat hintasi aina arvonlisäverollisina.

  • Myyt palvelun yksityishenkilölle ja ilmoitat hinnaksi 124 euroa (sis. alv 24 %). Asiakas maksaa sinulle 124 euroa. Satanen on sinun ja arvonlisäveron osuuden (24 €) tilittäisit eteenpäin verottajalle. Voit kuitenkin aina vähentää omien ostojesi arvonlisäverot myyntiesi sisältämistä arvonlisäveroista.

Koska yritykset voivat vähentää ostojensa arvonlisäverot, yritysten välisessä kaupankäynnissä hinnat ilmoitetaan usein ilman arvonlisäveron osuutta.

  • Myyt palvelun yritykselle ja ilmoitat hinnan muodossa 100 euroa + alv. Hintaan lisätään toimialan mukainen arvonlisäverokanta, esimerkiksi 24 %. Yritys maksaa 124 euroa, mutta voi myöhemmin vähentää 24 euron arvonlisäveron omien myyntiensä arvonlisäveroista. Arvonlisäveron osuus ei siis jää yrityksen kuluksi.

Esimerkkejä muutamista poikkeuksista:

  • Jos myyjä ei kuulu alv-rekisteriin, se ei lisää arvonlisäveroa tuotteen tai palvelun hintaan. Tällöin laskulla tai kuitilla tulee selkeästi ilmoittaa, että myyntiin ei sisälly arvonlisäveroa.
  • Rakentamispalveluissa puolestaan sovelletaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta, jolloin alv:n maksamisesta huolehtiikin myyjän sijaan palvelun ostaja.

 

Toiminimen vakuutukset – mitä tarvitaan ja mitä ei?

Tarvitsemasi vakuutukset ovat pitkälti toimialastasi riippuvaisia. Varsin usein ainoa pakollinen vakuutus on YEL-vakuutus eli yrittäjän eläkevakuutus.

Sellainen sinun on hankittava, jos:

  • olet 18–67-vuotias
  • YEL-työtulosi on vuositasolla vähintään 8261,72 euroa (2022)
  • työskentelet yrittäjänä yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta.

YEL-työtulo on itse tekemäsi arvio oman työpanoksesi rahallisesta arvosta. Sen tulisi vastata suuruudeltaan sellaista summaa, jonka voisit maksaa palkkana samaan työhön pestatulle työntekijälle, jolla on vastaava ammattitaito kuin sinulla.

Kyseessä ei siis ole sama asia kuin toiminimiyrittäjänä laskuttamasi vuosittainen rahasumma.

Mitä isommaksi työtulosi arvioit, sitä paremmin eläkettä sinulle kertyy. Eläkkeen kertymisen lisäksi YEL-työtulo vaikuttaa myös sosiaaliturvaasi, kuten esimerkiksi sairaus- ja vanhempainpäivärahojen määrään.

Toisaalta mitä suuremman työtuloarvion teet, sitä isompia vakuutusmaksusi ovat. Halvimmillaan YEL-vakuutus maksaa uuden yrittäjän alennus huomioituna noin 1500 euroa vuodessa.

Jotkut yrittäjät maksavat YEL-vakuutusta todellisen ansiotasonsa mukaan. Toiset taas mitoittavat YEL-työtulon tarkoituksella minimiin ja laittavat ylijääneet rahat säästöön tai sijoituksiin. Tällöin on kuitenkin syytä huolehtia siitä, että jonkunlaista vakuutusturvaa löytyy esimerkiksi työkyvyttömyyden varalle.

Mikään vapaaehtoinen vakuutus ei kuitenkaan poista velvoitetta YEL-vakuutuksen hankkimiseen, jos täytät yllä luetellut YEL-ehdot. Ehtojen täyttyessä sinun tulee hankkia vakuutus, vaikka yritystoimintasi olisi sivutoimista.

Vakuutusta ei ole pakko hankkia heti, koska yritystoiminnan alussa et välttämättä tiedä, ylittyykö YEL-työtuloraja. Tämä on yleinen tilanne varsinkin sivutoimisilla yrittäjillä.

Muita toimialasta riippuvaisia vakuutuksia ovat esimerkiksi yrittäjän tapaturmavakuutus, erilaiset vastuuvakuutukset, oikeusturvavakuutus, potilasvakuutus sekä omaisuusvakuutus.

Niistä voit lukea lisää napauttamalla alla näkyvää painiketta.

 

Toiminimen pankkiasiat haltuun

Laki ei sinänsä velvoita sinua avaamaan erillistä pankkitiliä toiminimellesi.

Erillisen tilin avaaminen yritystoimintaa varten on kuitenkin erittäin suositeltavaa ja järkevää, koska kirjanpidon tekeminen muuttuu nopeasti hyvin työlääksi, jos yksityismenoja ja yritystoiminnan menoja hoidetaan samalta tililtä.

Pankillasi saattaa olla sanansa sanottavana siihen, voiko toiminimen tili olla niin sanottu yksityistili vai tarvitseeko sinun avata yritystili.

Kuten arvata saattaa, yritystili on usein selvästi yksityistiliä kalliimpi vaihtoehto. Pankin tiliehdoissa voi olla maininta siitä, että yksityishenkilöille tarkoitettua pankkitiliä ei voi käyttää yritystoimintaan.

Pankeilla on laissa määrätty velvollisuus valvoa ja olla tietoisia asiakkaidensa rahaliikenteestä. Siksi sinulta saatetaan jo tiliä perustaessasi kysyä sen käyttötarkoitusta. Tässä vaiheessa pankkisi saattaa ohjata sinut perustamaan yritystiliä.

Toisen henkilökohtaisen tilin avaaminen toiminimen rahaliikennettä varten on kuitenkin yleensä yritystiliä halvempi vaihtoehto. Selvitä kuitenkin ensin, mitä tiliehdot asiasta sanovat.

 

Starttirahan hakeminen toiminimelle

Starttiraha on tunnetuin aloittaville yrittäjille suunnattu tukimuoto Suomessa.

Se on tarkoitettu turvaamaan toimeentuloasi yritystoiminnan alkuvaiheessa, jolloin myyntiä ja tuloja ei vielä välttämättä kerry suuria määriä.

Vuonna 2022 starttirahan määrä on 34,50 euroa päivässä, ja sitä maksetaan enintään viideltä arkipäivältä viikossa. Kuukaudessa tuen suuruus on näin ollen noin 700-800 euroa.

Starttiraha myönnetään kahdessa kuuden kuukauden jaksossa, eli voit saada sitä pisimmillään vuoden ajan.

Kyseessä on tuki, ei laina. Sinun ei tarvitse maksaa starttirahaa takaisin.

TE-toimisto voi myöntää sinulle starttirahaa, jos täytät seuraavat ehdot:

  • Yritystoimintasi on päätoimista.
  • Sinulla on riittävät valmiudet kannattavaan liiketoimintaan.
  • Et ole aloittanut päätoimista yrittäjyyttä ennen starttirahapäätöksen saamista.
  • Sinulla ei ole oleellisia verovelkoja tai maksuhäiriömerkintöjä.
  • Toimeentuloasi ei ole turvattu muilla tuloilla tai tuilla.
  • Starttirahasi ei merkittävästi vääristäisi paikallista kilpailua.

Kilpailun vääristyminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että samalta paikkakunnalta tai lähialueelta löytyy jo useita muita yrityksiä täsmälleen samalla liikeidealla.

Et välttämättä saa starttirahaa, jos aiot perustaa kahvilan ja samaan aikaan liiketilasi vierestä jo sellainen löytyy. Jokainen tapaus on kuitenkin tilannekohtainen.

Toisin kuin starttirahaa, monia isompia yritystukia tai julkisen rahoituksen instrumentteja et voi hakea toiminimiyrittäjänä.

Jos tarvitset yritystoimintaasi varten ulkopuolista rahoitusta, osakeyhtiö onkin yleensä toiminimeä parempi valinta yritysmuodoksi.

 

Toiminimen työttömyysturva lyhyesti

Toiminimiyrittäjänä sinun on hyvä sisäistää, miten työttömyyskorvausten kanssa menetellään erilaisissa tilanteissa.

Työttömyyskorvausten saaminen määräytyy sen mukaan, arvioiko TE-toimisto sinut päätoimiseksi vai sivutoimiseksi yrittäjäksi.

  • Jos olet päätoiminen yrittäjä, et ole työtön, etkä näin ollen voi saada työttömyyskorvauksia.
  • Jos yrittäjyytesi katsotaan sivutoimiseksi, voit saada soviteltua työttömyysetuutta. Se tarkoittaa, että yritystoiminnasta saamasi tulot sovitellaan yhteen työttömyyskorvaustesi kanssa. Käytännössä tienestisi siis pienentävät työttömyyskorvauksesi määrää.

Työttömyysetuuksien saaminen vaatii tietysti myös sen, että olet ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.

Yritystoimintasi tulkitaan päätoimiseksi, jos siihen käyttämäsi työmäärä on ajallisesti niin suuri, ettet sen takia pystyisi ottamaan vastaan kokoaikatyötä muualta. Yritystoiminnasta saamillasi tuloilla ei ole vaikutusta asiaan.

Lisätietoa toiminimen työttömyysturvasta löydät kattavammasta artikkelista.

 

Liiketoimintasuunnitelman tekeminen ei ole pakollista, mutta usein se kannattaa

Sinun pitää laatia liiketoimintasuunnitelma, jos aiot hakea starttirahaa. Liiketoimintasuunnitelmaa ei kuitenkaan laadita pelkästään muita tahoja varten, vaan ennen kaikkea sen tulisi olla apuväline itsellesi.

Liiketoimintasuunnitelma on yritystoimintaasi kuvaava dokumentti, josta tulisi löytyä vastaukset muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä palveluita tai tuotteita myyt ja kenelle?
  • Mitkä ovat myyntikanavasi?
  • Miten aiot erottua kilpailijoista?
  • Mitkä ovat yritystoimintasi vahvuudet ja heikkoudet?
  • Millaisia riskejä toimintaan sisältyy?
  • Millaisia kuluja toiminnan aloittaminen vaatii?
  • Paljonko toiminnan pyörittäminen vie rahaa aloittamisen jälkeen?
  • Miten aiot hoitaa rahoituksen ja kattaa toiminnan kulut?
  • Kuinka paljon myyntiä pitää tehdä, jotta toiminta on kannattavaa?
  • Mikä on yritysmuotosi ja miksi?

Ja niin edelleen. Liiketoimintasuunnitelman sisältö ei ole kiveenhakattu, eli voit vapaasti muokata sitä tarpeidesi ja yritystoimintasi mukaan.

Erityisesti kannattavuuslaskelman tekeminen on hyvin olennaista, jos liiketoimintaasi sisältyy paljon erilaisia kuluja.

Muista, että osakeyhtiö on yleensä toiminimeä parempi valinta yritysmuodoksi, jos yritystoiminnan aloittaminen vaatii suuria investointeja ja rahallisia satsauksia.

Toiminimiyrittäjänä vastaat kaikista veloista ja sitoumuksista henkilökohtaisesti. Osakeyhtiö ja sen omistajayrittäjä sen sijaan ovat toisistaan erillisiä oikeushenkilöitä.

Liiketoimintasuunnitelman tekemiseen voit käyttää verkosta löytyviä valmiita LTS-pohjia. Starttirahaa myöntävä TE-toimisto suosittelee verkkosivuillaan Yritys-Suomi.fi:n liiketoimintasuunnitelmapohjaa.

Kukaan ei kuitenkaan pakota sinua tekemään liiketoimintasuunnitelmaa, jos et aio hakea starttirahaa tai jos et mielestäsi kyseistä asiakirjaa muusta syystä tarvitse.

Jos esimerkiksi perustat toiminimen vain satunnaisia laskutustarpeita varten, et todennäköisesti tarvitse ainakaan kovin kattavaa liiketoimintasuunnitelmaa.

Varsinkin päätoimisille yrittäjille liiketoimintasuunnitelma voi kuitenkin olla tarpeellinen dokumentti oman yritystoiminnan kehittämiseksi.

 

Luku II: Toiminimen perustamisilmoituksen täyttäminen verkossa

Kaupparekisteriin liittyminen vai yritystoiminnan aloitus OmaVeron kautta?

Toiminimiyrittäjäksi ryhtyminen onnistuu seuraavilla tavoilla, joista voit valita itsellesi mieluisimman:

  • Täytä perustamisilmoitus itse YTJ.fi:ssä. Valitse tämä vaihtoehto, jos liityt kaupparekisteriin. Perustamisilmoitus on mahdollista täyttää myös paperilomakkeella, mutta ilmoituksen käsittelymaksu on tällöin kalliimpi. YTJ:n kautta voit ilmoittautua muutosilmoituksella myös Verohallinnon rekistereihin, kuten alv-rekisteriin ja ennakkoperintärekisteriin.
  • Jos et liity kaupparekisteriin, voit hoitaa perustamistoimet ja Verohallinnon rekistereihin ilmoittautumisen myös OmaVeron kautta. Kun et liity kaupparekisteriin, harjoitat yritystoimintaa omalla nimelläsi. Halutessasi voit toki ilmoittautua kaupparekisteriin myös jälkikäteen, jos haluat jossain vaiheessa rekisteröidä yritystoiminnallesi käyttösuojatun toiminimen.
  • Kolmas vaihtoehto on, että hoidat perustamistoimet esimerkiksi tilitoimiston tai jonkin kirjanpitopalvelun kautta. Jos sinulla on jo tiedossa kirjanpitäjä toiminimellesi, hän todennäköisesti auttaa sinua mielellään perustamisilmoituksen kanssa. Verkossa toimivista kirjanpitopalveluista ainakin Ukko Toiminimi ja OP Kevytyrittäjä mahdollistavat toiminimiyrittäjyyden aloittamisen suoraan palvelun kautta. Yleensä kirjanpitopalvelun kautta tehty perustamisilmoitus ei lähde kaupparekisterille, mutta halutessasi voit omakustanteisesti (60€) ilmoittautua kaupparekisteriin ja rekisteröidä yritystoiminnallesi nimen.

Tilitoimistot ja kirjanpitopalvelut auttavat aloittavia yrittäjiä perustamistoimien kanssa saadakseen uusia asiakkaita. Toiminimiyrittäjänä sinusta tulee kirjanpitovelvollinen, jolloin hoidat kirjanpidon joko itse tai ulkoistat sen.

Muista, että kaupparekisteriin ilmoittautuminen on aina pakollista, jos yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy:

  • yritystoimintasi on luvanvaraista
  • sinulla on palveluksessasi muita henkilöitä kuin aviopuolisosi, alaikäinen lapsesi tai lapsenlapsesi
  • sinulla on yritystoimintaasi varten pysyvä toimipaikka eli asunnostasi erillinen liiketila.

Katsotaan seuraavaksi läpi ne asiat, joita perustamisilmoituksella kohtaat YTJ.fi:ssä tai OmaVerossa. Sähköistä tunnistautumista varten tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen.

Patentti- ja rekisterihallituksen julkaisemalta YouTube-videolta voit jo etukäteen katsoa, miltä toiminimen perustamisilmoituksen tekeminen kaupparekisteriin tulee ruudullasi näyttämään. Sinun tulee olla täysi-ikäinen, jotta voit tehdä perustamisilmoituksen verkossa.

Vielä yksi muistutus:

Toiminimen perustamisen jälkeen voit ensimmäisinä viikkoina varautua puhelinmyyjien soittoihin, jos päätät antaa puhelinnumerosi kaupparekisteri-ilmoituksen julkisiin tietoihin.

Sinun ei tarvitse tehdä sitä, jos et halua. Asiakkaasi kyllä löytävät puhelinnumerosi muista lähteistä. Vai etsitkö itse putkimiehen numeroa YTJ.fi:stä?

 

Toiminimen nimi – eli nimen keksiminen yritystoiminnalle

Vaikka edellisessä kappaleessa luetellut ehdot eivät täyttyisi, voit silti halutessasi ilmoittautua kaupparekisteriin. Näin saat rekisteröityä yritystoiminnallesi käyttösuojatun nimen eli toiminimen.

Nimen tulee olla yksilöivä ja sen tulee erottautua riittävällä tavalla muista jo rekisteröidyistä toiminimistä. Nimi ei saa olla sekoitettavissa mihinkään nykyiseen toiminimeen.

Ensimmäiselle nimiehdotukselle voit myös halutessasi antaa kaksi varavaihtoehtoa. Ne voidaan hyväksyä, jos ensimmäinen vaihtoehto ei syystä tai toisesta kelpaa.

Sinun ei tarvitse sisällyttää nimeen sanaa toiminimi tai lyhenteitä Tmi tai T:mi, jos et halua.

Aihetta käsittelevästä kattavammasta artikkelista voit lukea tarkemmin toiminimen nimeämiskäytännöistä.

 

Mitä tarkoittavat toiminimen aputoiminimi ja rinnakkaistoiminimi?

Aputoiminimestä voi olla hyötyä, jos harjoitat monenlaista liiketoimintaa

Kun teet toiminimen perustamisilmoituksen kaupparekisteriin YTJ.fi-palvelussa, voit halutessasi rekisteröidä toiminimellesi yhden tai useamman aputoiminimen tai rinnakkaistoiminimen.

Mitään pakkoa tähän ei tietenkään ole, jos et aputoiminimeä tai rinnakkaistoiminimeä tarvitse.

Aputoiminimi tarkoittaa nimeä, jolla harjoitat osaa yritystoiminnastasi.

Esimerkkejä:

Perustat toiminimen ja tarjoat asiakkaillesi remonttipalvelujen lisäksi urheiluhierontaa. Hierontapalvelujen markkinointi remontteihin viittaavalla toiminimellä voisi näyttää hassulta, joten halutessasi voit rekisteröidä erillisen, urheiluhierontaan viittaavan aputoiminimen.

Aputoiminimi voi olla kätevä myös silloin, jos sinulla on liiketiloja eri paikkakunnilla. Turun Kukkapuoti voi kaivata rinnalleen paikkakuntakohtaisempaa aputoiminimeä, jos laajennat toimintaasi naapurikaupunkiin.

Aputoiminimellä voit näin ollen harjoittaa vain osaa liiketoiminnastasi. Aputoiminimen ilmoittaessasi ilmoitat samalla aputoiminimellä harjoitettavan toimialan osan. Ero voi olla hyvin pieni toiminimen varsinaiseen toimialaan nähden.

Kuvitteellinen esimerkki:

Yrityksen toimiala on kukkien myynti. Tällöin voit ilmoittaa aputoiminimen toimialaksi esimerkiksi kukkien myynnin Porvoossa, jos perustat uuden toimipisteen kyseiseen kaupunkiin ja hankit sitä varten aputoiminimen.

Toiminimen muotoilu kannattaa aina tarkistaa lupaviranomaiselta, jos kyseessä on luvanvarainen elinkeinotoiminta.

Keksimäsi aputoiminimen tulee olla riittävän yksilöivä, jotta se erottuu muista jo olemassa olevista toiminimistä. Aputoiminimen rekisteröinnin hinta sähköisesti tehtynä on 60 euroa.

Aputoiminimen kirjanpito ja verotus eivät ole omia erillisiä yksiköitään, eikä aputoiminimellä ole omaa y-tunnusta. Kyse on vain siitä, että voit halutessasi käyttää yritystoiminnassasi tarpeen tullen myös toista nimeä varsinaisen toiminimesi rinnalla.

 

Rinnakkaistoiminimi on varsinainen toiminimesi jollain muulla kielellä

Jos varsinainen toiminimesi on suomen- tai ruotsinkielinen, voit rekisteröidä sille rinnakkaistoiminimen. Rinnakkaistoiminimi tarkoittaa yrityksesi toiminimeä jollain muulla kielellä.

Erikielisten nimien tulee kuitenkin vastata sisällöltään toisiaan, eli esimerkiksi suomenkielisen toiminimen rinnalle et voi kehitellä aivan mitä tahansa englannin- tai ruotsinkielistä nimeä.

Rinnakkaistoiminimi Tampereen kukkakaupalle voisi siis olla esimerkiksi ruotsinkielinen Tammerfors Blomsterhandel. 

Jos ilmoitat rinnakkaistoiminimen, sen soveltuvuuden tutkiminen sisältyy perustamisilmoituksen käsittelymaksuun.

 

Toiminimen toimialan määrittäminen kaupparekisterille ja Verohallinnolle

Toimiala kertoo, millaista yritystoimintaa harjoitat. Toimialan muotoiluun ei kannata suhtautua liian tiukasti, sillä tekemäsi valinta ei estä sitä, ettetkö voisi tehdä toiminimelläsi myös muun alan töitä.

Jos liityt kaupparekisteriin, ilmoitat toimialan erikseen sekä kaupparekisterille että Verohallinnolle.

Kaupparekisterille kelpaavat myös vapaamuotoisemmat ja useita erilaisia toimintoja sisältävät ilmaisut toimialasta. Kaupparekisterille toimiala muotoillaan tekstinä.

Verohallintoa varten joudut määrittelemään yrityksesi tarkan päätoimialan viisinumeroisella TOL-koodilla.

Käytetään kuvitteellisena esimerkkinä yrittäjää, joka tekee pääasiassa sisustussuunnittelua, mutta laskuttaa välillä asiakkaitaan myös graafisesta suunnittelusta ja käännöstöistä.

  • Esimerkki kaupparekisterille ilmoitettavasta toimialasta: Sisustussuunnittelu, käännöstyöt, graafinen suunnittelu ja kaikki muu laillinen liiketoiminta.
  • Esimerkki Verohallinnolle ilmoitettavasta toimialasta: 74102 (Sisustussuunnittelu).

Toimialaluokituksiin ja -koodeihin sekä niiden käsitesisältöihin voit tutustua Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Monissa tilanteissa erot koodien välillä voivat olla pieniä. Varsinkin luvanvaraisilla toimialoilla tarkka koodiluokitus on syytä tarkistaa lupaviranomaiselta.

Kaupparekisterille voisit periaatteessa ilmoittaa toimialaksi myös pelkän yleistoimialan eli kaiken laillisen liiketoiminnan. Tämä voi kuitenkin vaikeuttaa toiminimesi rekisteröintiä, koska yleistoimialan ilmoittava yritys voi herkästi sekoittua sellaiseen jo olemassa olevaan yritykseen, jonka toiminimi on hieman samankaltainen.

Tällaista vaaraa ei ole, kun yksilöit tarkasti toimialasi myös kaupparekisterille.

 

Verohallinnon rekistereihin ilmoittautuminen

Jos teit perustamisilmoituksen kaupparekisteriin, saat heti maksun jälkeen tietoon oman y-tunnuksesi. Kirjoita y-tunnus muistiin.

Tarvitset y-tunnusta, kun teet muutosilmoituksen, jolla voit ilmoittautua Verohallinnon rekistereihin.

Kun olet toiminimiyrittäjä, sinua koskevia rekistereitä ovat lähtökohtaisesti ennakkoperintärekisteri sekä arvonlisäverovelvollisten rekisteri. Työnantajarekisteriin sinun ei tarvitse liittyä, jos sinulla ei ole työntekijöitä.

Alla on käyty lyhyesti läpi tärkeimmät asiat mainituista rekistereistä sekä liittymisen ehdoista.

 

Ennakkoperintärekisterin merkitys toiminimen perustajalle

Kuvitellaan, että myyt palveluita ja lähetät asiakkaallesi laskun. Kumpi seuraavista vaihtoehdoista on asiakkaalle helpompi?

  • Vaihtoehto 1: Asiakas vain maksaa laskun ja hänen velvoitteensa päättyvät siihen.
  • Vaihtoehto 2: Asiakas joutuu tekemään sinulle maksettavasta korvauksesta ennakonpidätyksen ja ilmoittamaan tiedot Verohallinnon tulorekisteriin.

Oikea vastaus on vaihtoehto numero yksi.

Ennakkoperintärekisteriin liittymällä osoitat, että hoidat itse toiminimesi verotusasiat, eikä asiakkaidesi tarvitse huolehtia verojenmaksustasi ennakonpidätysten avulla.

Edeltävän linkin takaa voit lukea tarkemmin, miten toiminimiyrittäjänä maksat veroja.

Ennakkoperintärekisteriin kannattaa siis aina ilmoittautua, koska palveluiden myyminen ja toimeksiantojen saaminen voi osoittautua hyvin hankalaksi ilman sitä.

Et varmasti itsekään tilaisi kotiisi putkimiesyrittäjää, jos joutuisit pidättämään hänelle maksamastasi korvauksesta verojen osuuden ja tekemään asiasta ilmoituksen Verohallinnon tulorekisteriin.

Paljon helpompaa on vain maksaa lasku ja antaa putkimiehen itse huolehtia siitä, että hän tulee maksaneeksi tuloistaan oikean määrän veroja.

Asiakas ei myöskään voi saada sinulta tilatuista palveluista kotitalousvähennystä, jos et kuulu ennakkoperintärekisteriin.

Lisätietoa ennakkoperintärekisteröinnin vaikutuksista yritystoimintaasi löydät Verohallinnon syventävistä ohjeista.

Ennakonpidätysvelvollisuus ei koske vuokraustoimintaa tai tavaran kauppaa. Jos harjoitat ainoastaan tällaisia toimintoja, sinun ei tarvitse liittyä ennakkoperintärekisteriin.

 

Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ilmoittautuminen

Arvonlisäverovelvollisten rekisteriä ylläpitää Verohallinto. Kyse on rekisteristä, johon on koottu tiedot arvonlisäverovelvollisista yrityksistä ja yrittäjistä Suomessa.

Sinun tulee ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi liiketoiminnastasi, jos:

  • tilikauden liikevaihtosi on yli 15 000 euroa
  • et toimi sellaisella toimialalla, joka jää alv-velvollisuuden ulkopuolelle.

Arvonlisäverottomasta toiminnasta ei tarvitse rekisteröityä alv-velvolliseksi. Tiedot kyseisistä toimialoista löydät Verohallinnon verkkosivuilta.

Muista, että ensimmäisellä tilikaudella liikevaihtosi suhteutetaan vastaamaan 12 kuukauden mittaisen tilikauden liikevaihtoa. Saatat aloittaa yritystoiminnan keskellä vuotta, jolloin ensimmäisen tilikautesi pituus voi esimerkiksi olla vain kuusi kuukautta.

Puoli vuotta kestävän tilikauden aikana tehty 10 000 euron liikevaihto on 12 kuukaudelle suhteutettuna 20 000 euroa, jolloin arvonlisäverovelvollisuuden raja ylittyy.

Jos arvonlisäveron kerääminen ja maksaminen ei ole sinulle tuttu juttu, voit tutustua aiheeseen tarkemmin arvonlisäverotusta käsittelevässä artikkelissa.

Samalla saat vastauksen siihen, miksi alv-rekisteriin hakeutuminen vapaaehtoisesti voi monissa tilanteissa olla fiksua, vaikka 15 000 euron liikevaihtoraja ei ylittyisikään.

 

Työnantajarekisteriin ilmoittautuminen

Valtaosa toiminimiyrittäjistä työskentelee yksin, mutta mikään ei sinänsä estä sinua palkkaamasta työntekijöitä.

Jos päätät tehdä niin ja täytät säännöllisesti palkkaa maksavan työnantajan kriteerin, sinun tulee ilmoittautua työnantajarekisteriin.

Ehto täyttyy, jos:

  • maksat vakituisesti palkkaa kahdelle tai useammalle työntekijälle
  • maksat vakituisesti palkkaa yhdelle työntekijälle ja lisäksi yhdelle tai useammalle työntekijälle, joiden työsuhde on tilapäinen tai tarkoitettu lyhytaikaiseksi.
  • maksat palkkaa samanaikaisesti vähintään kuudelle työntekijälle, vaikka heidän työsuhteensa olisivat tilapäisiä ja tarkoitettu lyhytaikaisiksi.

Jos sinulla on palveluksessasi vain yksi vakituinen työntekijä tai palveluksessasi on 1-5 työntekijää, joiden työsuhde ei kestä koko kalenterivuotta, olet satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja. Tällöin työnantajarekisteriin ilmoittautumista ei vaadita.

Tarve työntekijöiden palkkaamiseen saattaa kertoa siitä, että yritystoimintasi on kasvamassa ulos toiminimiyrittäjyyden raameista. Palkkaamiseen liittyy aina myös riskejä, joiden varalta osakeyhtiö mielletään usein turvallisemmaksi yritysmuodoksi.

Toiminimi olet sinä itse, joten vastaat henkilökohtaisesti kaikista yritystoimintasi velvoitteita, sitoumuksista ja syntyneistä veloista. Osakeyhtiö sen sijaan on yrittäjästä erillinen, itsenäinen oikeushenkilö.

 

Kirjanpidon muoto – yhdenkertainen vai kahdenkertainen?

Valintaan vaikuttaa pitkälti se, teetkö kirjanpidon itse vai oletko ulkoistanut sen. Valintaa voit tarvittaessa muuttaa jälkikäteen.

Toiminimiyrittäjien kirjanpito voidaan tiettyjen ehtojen täyttyessä tehdä yhdenkertaisena. Normaalisti yrityksiltä vaaditaan aina kahdenkertainen kirjanpito.

Yhdenkertainen kirjanpito voi olla hyvä valinta, jos teet kirjanpidon itse. Tilitoimistot sen sijaan hoitavat myös toiminimiyrittäjien kirjanpidot pääsääntöisesti aina kahdenkertaisina.

Jotkut verkossa toimivat kirjanpitopalvelut kuitenkin tekevät toiminimen kirjanpidon yhdenkertaisena lähettämiesi laskujen ja palveluun lisäämiesi ostotositteiden pohjalta.

 

Toiminimen tilikausi

Toiminimen tilikausi tarkoittaa sitä ajanjaksoa, jolta yritystoiminnan tulos selvitetään. Useimmilla toiminimiyrittäjillä tilikausi on kalenterivuoden (1.1.-31.12.) mittainen, mutta halutessasi voit valita muunkin aikavälin.

Tilikauden on kuitenkin pakko olla kalenterivuosi, jos toiminimen kirjanpito tehdään yhdenkertaisena.

Ensimmäinen tilikautesi alkaa siitä päivästä, jolloin perustat yrityksen. Yritystoiminnan alussa tilikausi voi poikkeuksellisesti olla pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta. Enimmäispituus kuitenkin on 18 kuukautta.

Jos toiminimesi kirjanpito kuitenkin tehdään yhdenkertaisena, tilikauden maksimipituus on 12 kuukautta.

Käytännössä ensimmäinen tilikausi päättyy tällöin perustamisvuoden viimeisenä päivänä. Sen jälkeen tilikausi on aina kalenterivuosi.

 

Oma-aloitteisten verojen verokausi

Jos liikevaihtosi – eli myyntituottojesi määrä ilman arvonlisäveron osuutta – jää pieneksi, voit ilmoittaa ja maksaa arvonlisäverot neljännesvuosittain tai vain kerran vuodessa. Normaalisti arvonlisäverot ilmoitetaan ja maksetaan joka kuukausi.

  • Alle 30 000 euron liikevaihdolla voit tilittää arvonlisäverot kerran vuodessa. Tällöin ilmoitus- ja maksupäivä on seuraavan vuoden helmikuun viimeinen päivä.
  • 30 000-100 000 euron liikevaihdolla voit valita arvonlisäverokaudeksesi neljännesvuoden.

Neljännesvuosittain tai kerran vuodessa tehtävä ilmoitus säästää sinulta aikaa, kunhan vain muistat pitää tositteet huolellisesti tallessa siihen asti.

Tarvittaessa voit hakea muutosta verokauteesi myös jälkikäteen OmaVerossa.

Muista tässä vaiheessa, että toiminimen liikevaihto ja tulos ovat kaksi eri asiaa.

 

Ennakkoveroa koskevat tiedot

Ennakkovero on termi, jota käytetään etukäteen maksettavasta tuloverosta. Ansiotulovero ja pääomatulovero ovat molemmat tuloveroja.

Käytännössä ennakkovero siis tarkoittaa, että maksat vuoden aikana etukäteen veroa toiminimesi tuloksesta.

Jos arvioit, että tuloksesi kulujen miinustamisen jälkeen tulee olemaan esimerkiksi 30 000 euroa, maksat veroa tuon summan perusteella.

Myöhemmin verotus korjataan sitten kuntoon toteutuneen tilanteen mukaan.

Yritystoiminnan tuloksen arvioinnin ja ennakkoveron hakemisen voit hoitaa sähköisesti OmaVerossa.

  • Jos yliarvioit yritystoimintasi tienestit, tulet vuoden aikana maksaneeksi liikaa ennakkoveroja. Ei hätää: saat toki liikaa maksetut verot myöhemmin takaisin veronpalautuksena.
  • Mikäli taas maksat vuoden aikana liian vähän veroja, voit myöhemmin täydentää puuttuvan osuuden maksamalla lisäennakkoa. Jos et maksa lisäennakkoa tai sen määrä ei riitä kattamaan veron lopullista määrää, saat maksettavaksesi jäännösverot.

Kun olet arvioinut toiminimesi tuloksen, näet OmaVeroon kirjautumalla ennakkoveron määrän ja seuraavan maksupäivän. Voit maksaa verot suoraan OmaVerossa. Jos sinulla on kirjanpitäjä, myös hän voi hoitaa asian.

Voit koska tahansa muuttaa OmaVerossa arviota toiminimesi tuloksesta, jos ensimmäinen arviosi näyttää menevän metsään. Näin vältät esimerkiksi sellaisen tilanteen, jossa olet yliarvioinut tulosi ja tästä syystä joutuisit maksamaan ennakkoveroa enemmän kuin mihin sinulla on varaa.

Saisit toki liikaa maksetut verot myöhemmin takaisin veronpalautuksena, mutta siihen kuluu aikaa. Todennäköisesti sinulla on rahoille parempaa käyttöä kuin lainata ne pitkäksi aikaa Verohallinnolle.

Normaaleissa palkkatöissä olet tottunut siihen, että työnantajasi pidättää sinulle maksettavasta palkasta oikean määrän veroja, kun vain toimitat heille verokorttisi. Toiminimellä yrittäessäsi näin ei toimita, vaan sinun tulee itse huolehtia siitä, että rahaa saadessasi jätät siitä riittävän osuuden sivuun verojen maksamista varten.

Lue lisää ennakkoveron hakemisesta ja maksamisesta Verohallinnon verkkosivuilta.

Jos olet palkkatöissä, voit ennakkoveron hakemisen ja maksamisen sijaan arvioida sivutoimisen yritystoimintasi tulot myös suoraan verokortillasi. Tällöin ”ylimääräiset tulosi” huomioidaan palkanmaksussa. Voit muuttaa verokorttitietojasi OmaVerossa.

 

Luku III: Toiminimen perustamisen jälkeen…

Nyt ollaankin jo vahvasti voiton puolella. Tässä vaiheessa sinulla pitäisi olla hallussasi oma y-tunnus ja olet ilmoittautunut kaikkiin tarvittaviin rekistereihin.

Sitten ei muuta kuin yrittämään.

 

Missä vaiheessa yritystoiminnan voi aloittaa?

Ellei kyse ole luvanvaraisesta elinkeinotoiminnasta, voit aloittaa yritystoiminnan heti perustamisilmoituksen täyttämisen jälkeen.

Verohallinto kuitenkin muistuttaa verkkosivuillaan, että arvonlisäverollisia laskuja voit lähettää vasta sen jälkeen, kun yrityksesi on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Myös päätöstä ennakkoperintärekisteriin merkitsemisestä kannattaa odottaa, sillä sitä ennen asiakkaasi eli laskun maksaja joutuisi tekemään ennakkopidätyksen sinulle maksamastaan työkorvauksesta. Ennakkoperintärekisterimerkinnän saamisen jälkeen asiakas voi vain maksaa laskun, eikä hänen tarvitse huolehtia mistään muista velvoitteista.

Tietoja rekisteröinnin käsittelyajoista löydät Verohallinnon verkkosivuilta.

 

Tärkeät päivämäärät toiminimen perustamisen jälkeen

Kirjanpitäjäsi huolehtii arvonlisäveroilmoitusten ja veroilmoitusten täyttämisestä, jos olet ulkoistanut kirjanpitosi. Sovi kuitenkin tällöin kirjanpitäjäsi kanssa, koska sinun pitää viimeistään toimittaa hänelle tositteet – eli esimerkiksi kuitit sekä myynti- ja ostolaskut – kaikista liiketapahtumistasi.

Tositteiden toimittamisen kanssa hidastelu voi maksaa sinulle rahaa, sillä veroilmoitusten antaminen myöhässä johtaa seuraamusmaksuihin.

  • Arvonlisäveroilmoituksen eräpäivä on kuukauden 12. päivä. Pidemmän verokauden valinneilla neljännesvuosi-ilmoittajilla eräpäivät ovat toukokuun, elokuun, marraskuun ja helmikuun 12. päivä. Vuosi-ilmoittajat puolestaan ilmoittavat ja maksavat arvonlisäverot vain kerran vuodessa. Tällöin eräpäivä on seuraavan vuoden helmikuun viimeinen päivä. Jos päivä osuu lauantaille tai pyhäpäivälle, määräpäivä siirtyy seuraavaksi arkipäiväksi.
  • Toiminimen veroilmoitus tulee antaa viimeistään 1. huhtikuuta.
  • Jos myyt tavaroita tai palveluita myös ulkomaille, tieto EU-myynneistä on annettava erikseen arvonlisäveron yhteenvetoilmoituksella. Eräpäivä on seuraavan kuukauden 20. päivä. Esimerkiksi tiedot tammikuun myynneistä on ilmoitettava viimeistään 20. helmikuuta.
  • Jos sinulla on työntekijöitä, tiedot heille maksetuista palkoista on annettava tulorekisteriin pääsääntöisesti viiden päivän kuluessa maksupäivästä.
  • Starttiraha maksetaan kerran kuukaudessa, mutta mahdollisia maksupäiviä on kuitenkin kuukausittain kaksi. Katso maksupäivät starttirahaa käsittelevästä artikkelista.

 

Huomioi nämäkin asiat ensimmäisinä viikkoina ja kuukausina

  • Muista hankkia yrittäjän eläkevakuutus eli YEL-vakuutus, jos sen ottamisen ehdot täyttyvät. Vakuutusta ei kuitenkaan ole pakko kiirehtiä hankkimaan heti, jos et tiedä, ylittyykö YEL-työtuloraja. Huolehdi myös siitä, että muut toiminnassasi tarvittavat vakuutukset ovat voimassa.
  • Varaudu puhelinmyyntiin ja mahdollisesti myös erilaisiin huijausyrityksiin, jos jätit puhelinnumerosi kaupparekisteri-ilmoituksen julkisiin tietoihin. Epämääräisiä soittoja voi toki tulla, vaikka et olisi numeroasi antanutkaan. Sinulle saatetaan kaupata näkyvyyttä esimerkiksi erilaisissa yrityshakemistoissa, joita kukaan ei oikeasti käytä. Myös domaineihin eli verkkotunnuksiin liittyvät huijausyritykset ovat viime vuosina olleet melko yleisiä.
  • Toiminimen perustaminen tekee sinusta kirjanpitovelvollisen, joten muista huolehtia talteen tositteet aivan kaikista liiketapahtumistasi heti alusta alkaen. Sovi myös kirjanpitäjäsi kanssa kirjanpitoaineiston toimittamiseen liittyvistä käytännöistä ja aikatauluista.
  • Ensimmäisten kuukausien jälkeen osaat todennäköisesti jo paremmin arvioida yritystoimintasi tuloksen muodostumista. Korjaa tarvittaessa OmaVerossa tekemääsi tulosarviota, jotta maksat vuoden aikana ennakkoveroja oikean summan. Näin ollen sinun ei tarvitse odotella veronpalautuksia tai maksaa lisäennakkoja, jos alkuperäinen arviosi näyttää menevän pahasti ala- tai yläkanttiin.