Toiminimen verotus – opi perusteet ja katso esimerkki yksityisen elinkeinonharjoittajan verotuksesta

Näin toimii yrittäjän verotus, kun yritysmuotona on toiminimi

Yksityisen elinkeinonharjoittajan eli toiminimen verotus ei ole vaikeaa, vaikka se usein saadaan siltä kuulostamaan.

Tämän artikkelin tarkoitus on kertoa sinulle tärkeimmät perusasiat toiminimiyrittäjän verotuksesta mahdollisimman helppotajuisessa muodossa.

 

 

Miten toiminimen verotus tapahtuu? Katso esimerkki

Olennaisinta on ymmärtää, että kaikki yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli toiminimiyrittäjänä tienaamasi tulo verotetaan automaattisesti kyseisen vuoden verotuksessa yhdessä muiden mahdollisten ansio- ja pääomatulojesi kanssa.

Jos siis olet esimerkiksi palkkatöissä ja teet sivutoimisesti hommia toiminimellä, päätyöstä saamasi ansiotulo ja toiminimellä tienaamasi ansiotulo verotetaan yhdessä.

Varsin monilla toiminimiyrittäjillä koko yritystoiminnan tulos verotetaan ansiotulona. Aina näin ei kuitenkaan ole, vaan osa tuloksesta voidaan verottaa pääomatulona – palaamme tähän aivan kohta.

Alta näet esimerkin siitä, miten toiminimen verotettava tulos muodostuu. Sen jälkeen voit lukea, miten tuo tulos käytännössä jakautuu ansio- ja pääomatulona verotettavaksi.

 

Miten toiminimen tulos lasketaan?

Toiminimen tulos lasketaan vähentämällä yritystoiminnan tuloista menot. Tuloksesta voit myös vähentää aiempien vuosien mahdolliset tappiot.

Tämän jälkeen saat vielä viiden prosentin suuruisen yrittäjävähennyksen, joka on pienyrittäjille suunnattu verohelpotus.

Jäljelle jää yritystulo, joka jaetaan ansiotulona ja pääomatulona verotettavaksi.

Alla näkyvässä esimerkkilaskelmassa oletetaan, että kuulut arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja sekä myytyjen että ostettujen tuotteiden tai palveluiden arvonlisäverokanta on 24 prosenttia. Huomaa, että syyskuusta 2024 alkaen yleinen alv-kanta nousee 25,5 prosenttiin.

Toiminimen arvonlisäverotusta on käsitelty tarkemmin tämän artikkelin loppupuolella.

Esimerkki

Myyntisi määrä vuoden aikana:	35 000€ + alv 24% eli 43 400€. Tilillesi ilmestyy rahaa 43 400€, josta 8400€ on arvonlisäveroa.
Yritystoimintasi kuluihin uponnut rahasumma vuoden aikana:	10 000€ + alv 24% eli 12 400€. Ostojesi summasta 2400€ on arvonlisäveroa, jonka voit vähentää myyntiesi sisältämistä arvonlisäveroista.
Verohallinnolle tilitettävä arvonlisävero:	8400€–2400€ = 6000€
Toiminimesi tulos ennen yrittäjävähennystä:	35 000€–10 000€ = 25 000€
Toiminimesi tulos 5%:n yrittäjävähennyksen jälkeen:	25 000€–1250€ = 23 750€

• Yrittäjävähennys tarkoittaa pienyrittäjille suunnattua verohelpotusta, jonka ansiosta saat viisi prosenttia tuloksestasi verovapaana. Verohallinto laskee vähennyksen automaattisesti.
• Jos et liity arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, et lisää arvonlisäveroa tuotteidesi tai palveluidesi hintaan. Et myöskään tällöin voi vähentää yritystoimintaa varten tekemiesi ostojen arvonlisäveroa omien myyntiesi arvonlisäveroista.
• Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin joudut liittymään, jos liikevaihtosi on tilikauden (12kk) aikana yli 15 000 euroa. Huomioi, että jos ensimmäinen tilikautesi on lyhyempi kuin vuosi, liikevaihto suhteutetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Jos arvonlisävero ei ole sinulle tuttu asia, tutustu artikkeleihin arvonlisävero ja arvonlisäveron vähentäminen.
• Alle 30 000 euron liikevaihdolla voit myöhemmin saada takaisin osan Verohallinnolle maksamistasi arvonlisäveroista. Tätä pienyrittäjille kohdennettua verohelpotusta kutsutaan arvonlisäveron alarajahuojennukseksi. Alarajahuojennus on viimeistä kertaa käytössä vuonna 2024.

 

Miten toiminimen tulos (23 750€) verotetaan ansiotulona ja pääomatulona?

Toiminimen tulos jakautuu ansiotulona ja pääomatulona verotettaviksi osuuksiksi. Pääomatulona verotettava osuus on korkeintaan 20 prosenttia toiminimesi edeltävän verovuoden nettovarallisuudesta.

Esimerkiksi verovuoden 2023 verotuksessa käytetään verovuoden 2022 nettovarallisuuden arvoa.

Jos aiempia toimintavuosia ei ole taustalla, nettovarallisuus kuitenkin lasketaan ensimmäisen verovuoden päättymishetken tilanteen mukaan.

Ansiotulojen veroprosentti nousee tulojen noustessa. Pääomatulovero sen sijaan on kiinteä 30 prosenttia, jos pääomatulot ovat enintään 30 000 euroa.

Halutessasi voit myös vaatia toiminimen veroilmoituksella, että pääomatulona verotettava osuus nettovarallisuudesta lasketaan 10 prosenttiin tai 0 prosenttiin.

Tämä voi olla verotuksellisesti edullista, jos ansiotulosi jäävät vuoden aikana kokonaisuudessaan hyvin pieniksi.

Olennaista tällöin on, että ansiotulojesi rajaveroaste jää pääomatulon veroprosenttia pienemmäksi. Rajaveroaste tarkoittaa lisätuloista maksettavaa veroa eri tulotasoilla.

Voi myös hyvin olla, että toiminimelläsi ei ole lainkaan nettovarallisuutta. Tällöin koko yritystoiminnan tulos verotetaan ansiotulona.

 

Mistä toiminimen nettovarallisuus muodostuu?

Toiminimen nettovarallisuus muodostetaan vähentämällä yritystoimintasi varoista sen velat. Jos sinulla on työntekijöitä, nettovarallisuuteen lisätään 30 prosenttia heille maksetuista palkoista verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Itsellesi et voi maksaa palkkaa toiminimiyrittäjänä – tähän palaamme hieman tuonnempana.

Ellei sinulla ole työntekijöitä, toiminimen nettovarallisuus saadaan yksinkertaisesti kaavalla elinkeinotoiminnan varat miinus velat.

Toiminimen nettovarallisuuteen kuuluviksi varoiksi lasketaan kaikki yritystoimintaasi kuuluvat rahanarvoiset tavarat, koneet, kiinteistöt, kalusto, myyntisaamiset sekä kassavarat.

Auto on osa toiminimesi nettovarallisuutta, jos vuosittaisista ajokilometreistäsi yli puolet on yritystoimintaan liittyviä. Asuntosi puolestaan kuuluu nettovarallisuuteen vain, jos yli puolet kokonaispinta-alasta on työkäytössä.

Toiminimesi pankkitilillä olevia varoja ei lasketa mukaan nettovarallisuuteen.

• Lisätietoa: Verohallinnon syventävät ohjeet

 

Esimerkki toiminimen tuloksen verotuksesta

Kuvitellaan, että toiminimesi nettovarallisuus on 5000 euroa ja tulos 23 750 euroa. Pääomatulona verotettava osuus 23 750 euron tuloksesta on tällöin 20 prosenttia 5000 eurosta eli 1000 euroa.

1000 euroa tuloksesta verotetaan pääomatulona. Loput 22 750 euroa verotetaan ansiotulona.

Jos sinulla olisi muita ansiotuloja esimerkiksi palkkatöistä, ne verotettaisiin yhdessä yritystoiminnasta saamiesi 22 750 euron ansiotulojen kanssa.

Veroprosenttisi voi siis nousta hyvin korkeaksi, jos tienaat palkkatöissäsi hyvin ja teet sivutoimisesti hommia myös toiminimiyrittäjänä.

Tässä esimerkissä pääomatuloista maksettava vero (30 %) olisi 300 euroa.

Ansiotulo-osuudesta maksettava vero puolestaan riippuu veroprosentistasi. Verohallinnon veroprosenttilaskurilla voit suuntaa-antavasti arvioida veron määrää.

Yritystulon ansiotulo-osuus merkitään laskurissa kohtaan Ennakkoveron alaiset ansiotulot.

Kuten esimerkistä huomaat, pääomatulona verotettava osuus jää minimaaliseksi, jos liiketoimintaasi ei sitoudu isoa nettovarallisuutta.

Jos ansiotulosi jäävät kokonaisuudessaan vuoden aikana hyvin pieniksi, voi olla kannattavampaa vaatia yritystoiminnan tulos kokonaan ansiotulona verotettavaksi.

Ansiotuloja verotetaan progressiivisesti eli tulojen noustessa veroprosentti nousee. Pääomatulovero taas on kiinteä 30 prosenttia, jos pääomatulojen määrä on korkeintaan 30 000 euroa.

Pääomatulona verottaminen voi kuitenkin olla taloudellisesti hyödyllistä, jos ansiotulosi eivät ole aivan pienet ja yritystoimintaan on samaan aikaan sitoutunut nettovarallisuutta.

Hyvin usein varsinkin uusien toiminimiyrittäjien yritystoiminnan nettovarallisuus on kuitenkin sen verran pieni, että pääomatulona verotettava osuus jää joka tapauksessa hyvin maltilliseksi.

Tällöin joko kaikki tai ylivoimainen valtaosa yritystoiminnan tuloksesta verotetaan ansiotulona.

Kun sinulla on kirjanpitäjä, hän kertoo sinulle verotuksellisesti edullisimman vaihtoehdon.

Mikäli harjoitat yritystoimintaa yhdessä puolisosi kanssa, yritystulo jakautuu verotuksessa teidän molempien verotettavaksi tuloksi. Tähän asiaan voit tutustua tarkemmin Verohallinnon verkkosivuilla.

 

 

Miten toiminimiyrittäjä käytännössä maksaa veronsa?

Jos olet palkkatöissä, voit arvioida sivutoimisen yritystoimintasi tulot suoraan verokortillasi, jolloin ”ylimääräiset tulosi” huomioidaan palkanmaksussa. Voit muuttaa verokorttitietojasi OmaVerossa.

Vaihtoehtoisesti voit heti toiminimen perustamisen yhteydessä arvioida yritystoimintasi tuloksen OmaVerossa ja maksaa verot ennakkoveroina pitkin vuotta.

Näet toiminimen ennakkoveron maksuerien määrän jo ilmoitusta tehdessäsi.

 

Mitä toiminimen ennakkovero käytännössä tarkoittaa?

Ennakkovero on termi, jota käytetään etukäteen maksettavasta tuloverosta. Ansiotulovero ja pääomatulovero ovat molemmat tuloveroja.

Käytännössä ennakkovero siis tarkoittaa, että maksat vuoden aikana etukäteen veroa toiminimesi tuloksesta.

Jos arvioit, että tuloksesi kulujen miinustamisen jälkeen tulee olemaan esimerkiksi 30 000 euroa, maksat veroa tuon summan perusteella.

Myöhemmin verotus korjataan sitten kuntoon toteutuneen tilanteen mukaan.

• Jos yliarvioit yritystoimintasi tienestit, tulet vuoden aikana maksaneeksi liikaa ennakkoveroja. Ei hätää: saat toki liikaa maksetut verot myöhemmin takaisin veronpalautuksena.
• Mikäli taas maksat vuoden aikana liian vähän veroja, täydennät puuttuvan osuuden myöhemmin maksamalla lisäennakkoa. Jos et maksa lisäennakkoa tai sen määrä ei riitä kattamaan veron lopullista määrää, saat maksettavaksesi jäännösverot.

Kun olet arvioinut toiminimesi tuloksen, näet OmaVeroon kirjautumalla ennakkoveron määrän ja seuraavan maksupäivän. Voit maksaa verot suoraan OmaVerossa. Jos sinulla on kirjanpitäjä, myös hän voi hoitaa asian.

Voit koska tahansa muuttaa arviota toiminimesi tuloksesta, jos ensimmäinen arviosi näyttää menevän metsään. Näin vältät esimerkiksi sellaisen tilanteen, jossa olet yliarvioinut tulosi ja tästä syystä joutuisit maksamaan ennakkoveroa enemmän kuin mihin sinulla on varaa.

Saisit toki liikaa maksetut verot myöhemmin takaisin veronpalautuksena, mutta siihen kuluu aikaa. Todennäköisesti sinulla on rahoille parempaa käyttöä kuin lainata ne pitkäksi aikaa Verohallinnolle.

 

Kuinka usein toiminimen ennakkovero maksetaan?

Toiminimen ennakkoveron maksuaikataulu riippuu siitä, millaiseksi arvioit tuloksesi ja kuinka paljon ennakkoveroa vuoden aikana tuohon tulokseen perustuen maksat. Taulukon näet alla.

Jos toimintasi on niin pientä, että ennakkoveron määrä jää alle 170 euron, maksat verot vasta lopullisessa verotuksessa.

Toiminimen ennakkoveron eräpäivä on kuukauden 23. päivä. Jos kyseinen ajankohta kuitenkin on lauantai tai pyhäpäivä, eräpäivä siirtyy seuraavalle arkipäivälle.

Ennakkoveron määrä	Maksuerien lukumäärä	Maksukuukaudet
170-500€	2	Maaliskuu ja syyskuu
Yli 500€, mutta enintään 1700€	3	Helmikuu, heinäkuu ja marraskuu
Yli 1700€, mutta enintään 10 000€	6	Helmikuu, huhtikuu, kesäkuu, elokuu, lokakuu ja joulukuu
Yli 10 000€	12	Jokainen kuukausi

Katsotaan seuraavaksi, mitä asioita sinun kannattaa huomioida, jotta vältät ylimääräiset veroharmit toiminimellä yrittäessäsi.

 

Mitä pitää huomioida, kun käytät toiminimellä tienaamiasi rahoja omiin menoihisi?

Palkkatöissä olet tottunut siihen, että toimitat vain työnantajalle verokorttisi ja he pidättävät sinulle maksettavasta palkasta oikean määrän veroja.

Toiminimiyrittäjänä sen sijaan et voi maksaa itsellesi palkkaa. Voit nostaa toiminimen tililtä rahaa vapaasti omaan käyttöösi ja käyttää sitä henkilökohtaisiin menoihisi – esimerkiksi ruokaostoksiin, vuokranmaksuun ja muihin arkisiin kuluihin.

Tällöin puhutaan yksityisotoista tai yksityisnostoista. Molemmilla termeillä viitataan samaan asiaan. Myös ”toiminimen palkka” on usein käytetty puhekielinen nimitys, vaikka palkanmaksusta ei todellisuudessa olekaan kyse.

Olennaista on ymmärtää, että näitä yksityisnostoja ei veroteta erikseen. Ne eivät pienennä toiminimesi tulosta, jonka perusteella maksat veroa. Kun saat toiminimellä rahaa tilillesi, sinun pitää aina jättää itse sivuun riittävä määrä rahaa verojen maksuun.

Katsotaan seuraavaksi, miten voi käydä, jos et tätä ohjetta muista.

Esimerkki:

Aloitat toiminimiyrittäjänä vuoden alussa ja arvioit Verohallinnolle ensimmäisen vuoden tulokseksi 25 000 euroa. Maksat vuoden aikana ennakkoveroa eli etukäteen maksettavaa tuloveroa tämän summan perusteella.

Kauppa käy kuitenkin odotettua paremmin ja toiminimesi tulos nousee 60 000 euroon. Tällöin olet maksanut vuoden aikana vähemmän veroja kuin mitä sinun todellisten tienestiesi perusteella tulisi maksaa. Maksamiesi ennakkoverojen määrä jäi siis liian pieneksi.

Mitään ongelmaa ei tietenkään ole, jos olet muistanut jättää tilillesi riittävästi rahaa verojen maksamiseen. Voit kuitata puuttuvat verot esimerkiksi vuoden lopussa, kun tiedät tarkemmin, mille tasolle toiminimesi tulos nousee.

Jos kuitenkin olet tuhlannut kaiken tilillesi tulevan rahan, eikä sinulla ole säästöjä, joudut kaivamaan jostain rahaa verojen maksamiseen.

Muista siis tämä:

Jätä aina toiminimesi tuloista riittävästi rahaa sivuun verojen maksamista varten. Sinun tulee huolehtia siitä, että saat sekä tuloverot (ansiotulovero ja/tai pääomatulovero) että arvonlisäverot maksettua.

Jos kuulut arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, laskutat asiakkailtasi arvonlisäveron osana kauppahintaa ja tilität sen Verohallinnolle. Arvonlisäveron osuus ei ole sinulle jäävää rahaa, vaikka se tilillesi ilmestyykin.

Mikäli sen sijaan et liity arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, et kerää asiakkailtasi arvonlisäveroa, etkä tällöin myöskään tilitä sitä Verohallinnolle.

Arvonlisäveroa on käsitelty tarkemmin tämän artikkelin lopussa.

 

Miten toiminimen ennakkovero määräytyy, kun yritystoiminta jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeen?

Kun liiketoimintasi jatkuu, Verohallinto laskee seuraavan vuoden ennakkoveron määrän viimeksi päättyneen verotuksen tietoihin perustuen.

Voit aina käydä itse hakemassa ennakkoveron määrään muutosta, jos esimerkiksi toisen toimintavuotesi arvioitu tulos eroaa ensimmäisen vuoden tuloksestasi.

Lisätietoa ennakkoverosta löydät Verohallinnon verkkosivuilta.

 

Mitä toiminimen verovähennykset tarkoittavat?

Olet varmasti kuullut joskus puhuttavan, että yrittäjä voi ostaa tavaroita tai palveluita ”firman piikkiin” tai että yritys voi vähentää jonkin hankinnan verotuksessaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos teet hankintoja yritystoimintaasi varten, voit merkitä ne kirjanpitoon yritystoimintasi kuluiksi. Kulut laskevat yritystoiminnan tulosta.

Toiminimen verovähennys tarkoittaa siis sellaista kulua eli rahasummaa, jolla voit pienentää toiminimesi verotettavaa tulosta. Kun tulos pienenee, maksat vähemmän veroja.

Yksinkertaistettu esimerkki: 

Olet valokuvauskeikkoja tekevä toiminimiyrittäjä ja ostat valokuvaustarvikkeita 1000 eurolla (+ alv). Otat ostosta kuitin talteen ja toimitat sen kirjanpitäjällesi.

Kirjanpitäjä laittaa 1000 euron hankinnan kuluksi kirjanpitoosi. Tuon merkinnän ansiosta toiminimesi tulos lopullisessa verotuksessa pienenee ja maksat veroa pienemmän tuloksen perusteella. Tällöin myös maksettavaksesi tulevan veron määrä on tietysti pienempi.

Esimerkiksi 29 000 euron tuloksesta täytyy maksaa hieman vähemmän veroja kuin 30 000 euron tuloksesta, eikö niin?

Huolehdi siis siitä, että vuoden aikana otat kaikista yritystoimintaasi varten tekemistäsi ostoista kuitit talteen ja toimitat ne kirjanpitäjällesi.

Näin saat vietyä kaikki toiminimen kulut kirjanpitoon toiminimesi tulosta laskemaan, etkä päädy maksamaan veroja yhtään enempää kuin on tarve.

Jotkut toiminimille mahdolliset vähennykset huomioidaan vasta veroilmoitusta täytettäessä. Lue lisää edeltävän linkin takaa.

 

 

Mitä toiminimi saa vähentää verotuksessa?

Yleissääntö on selvä: Jos ostamasi tuote, tavara tai palvelu liittyy toiminimesi yritystoiminnan tulon hankkimiseen tai tulon säilyttämiseen, voit merkitä sen kuluksi toiminimen kirjanpitoon.

Toiminimen vähennyskelpoiset kulut – tyypillisimpiä esimerkkejä:

• Työkalut ja laitteet
• toimistotarvikkeet
• kirjanpidon kulut
• YEL-vakuutus ja muut vakuutukset
• markkinointimenot
• tietokoneohjelmistot
• verkkosivujen ylläpitomaksut.

Ja niin edelleen.

Vähennyskelpoisissa kuluissa on paljon eroavaisuuksia riippuen siitä, millä toimialalla yrität.

Rakennusalan yrittäjä voi laittaa vasaran toiminimensä verovähennyksiin. Valokuvaajayrittäjän sen sijaan voi olla hieman vaikeampi perustella kirjanpitäjälleen vasaran verovähennyskelpoisuutta.

Voit hyödyntää myös työhuonevähennyksen ja matkakuluvähennykset, jos työskentelet kotona tai teet työmatkoja asiakkaidesi luokse.

Toiminimen puhelin-, liittymä- ja nettikulut voit vähentää yrityskäytön osalta. Kannettava tietokonekin kelpaa toiminimen verovähennyksiin, jos käytät sitä yritystoiminnassasi.

Yksityis- ja työkäytön jaottelusta voit kysyä lisää kirjanpitäjältäsi.

Työvaatteet ovat vähennyskelpoisia silloin, kun niitä ei voi olettaa käytettävän muuten kuin työtehtävissä. Suojahaalari ja turvakengät kelpaavat vähennyksiin, yrityksesi logolla varustettu pikkutakki ei.

Edustuskuluista voit vähentää puolet. Edustuskuluja voi syntyä esimerkiksi asiakkaidesi syöttämisestä ja juottamisesta, joiden tarkoituksena on edistää liiketoimiasi.

Aivan kaikkea et kuitenkaan voi vähentää. Esimerkiksi työmatkojen parkkisakot ja verottajan viivästysseuraamusmaksut ovat esimerkkejä vähennyskelvottomista kuluista.

Myöskään omia henkilökohtaisia menojasi varten tekemät yksityisnostot toiminimen tililtä eivät pienennä toiminimesi tulosta, jonka perusteella maksat veroa. Tulosta pienentävät vain sellaiset ostot ja kulut, jotka liittyvät yritystoimintaasi.

 

Mitä asioita toiminimen veroilmoituksesta tulee tietää?

Toiminimiyrittäjänä joudut oman henkilökohtaisen veroilmoituksesi lisäksi täyttämään vuosittain elinkeinotoiminnan veroilmoituksen. Jos sinulla on kirjanpitäjä, hän hoitaa asian kuntoon puolestasi.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on keväällä. Esimerkiksi vuonna 2023 veroilmoitus piti antaa viimeistään maanantaina 3. huhtikuuta. Veroilmoituksen jättäminen onnistuu OmaVerossa. Vuoden 2024 veroilmoituksen jättöpäivän voit tarkistaa Verohallinnon verkkosivuilta.

Veroilmoituksen tarkoitus on antaa Verohallinnolle tietoa yritystoimintasi tuotoista, kuluista, varoista, veloista ja vähennyksistä, jotta maksettavaksesi tulevan veron määrä saadaan laskettua oikein. Huolellisesti tehty kirjanpito luo puitteet veroilmoituksen täyttämiselle.

Kuten veroilmoituksen täyttöohjetta vilkaisemalla huomaat, ilmoitus sisältää paljon erilaisia kohtia. Läheskään kaikkia niistä ei kuitenkaan yleensä tarvitse täyttää – asia riippuu pitkälti yritystoimintasi luonteesta ja toimialasta.

Toiminimen veroilmoituksen täyttäminen on yleensä kannattavinta jättää kirjanpitäjän harteille. Mitä isompaa ja päätoimisempaa yritystoimintasi on, sitä suurempi yleensä on myös veroilmoituksessa huomioitavien asioiden määrä.

Esimerkiksi varaston arvon muutoksia, työmatkavähennyksiä, poistoja tai mahdollisia rahoituskuluja koskevat tiedot menevät varmimmin oikein, kun ilmoituksen täyttää kirjanpitäjä.

Kaikkien mahdollisten vähennysten huomioiminen auttaa sinua myös säästämään rahaa, etkä joudu maksamaan veroja enempää kuin sinun on pakko.

Toiminimen veroilmoituksen hinta on tavanomaisesti noin 100-200 euroa, jos kirjanpitäjä huolehtii asian kuntoon. Käyttämästäsi kirjanpitäjästä, tilitoimistosta tai kirjanpitopalvelusta riippuen veroilmoitus voi kuitenkin myös sisältyä kirjanpidon kiinteään hintaan. Tällöin sitä ei veloiteta erikseen.

 

Miten arvonlisävero liittyy toiminimen verotukseen?

Tässä artikkelissa on edellä käsitelty pääasiassa toiminimen tuloverotusta. Tuloverotukseen liittyviä veroja ovat ansiotulovero ja pääomatulovero, joita toiminimiyrittäjänä maksat toiminimesi tuloksesta. Kun näitä tuloveroja maksetaan ennakkoon, puhutaan ennakkoveron maksamisesta.

Myös arvonlisävero on olennainen osa toiminimen verotuskäytäntöjä. Voit lukea arvonlisäverosta oman erillisen artikkelin tai tutustua lyhyeen tiivistelmään alla.

Toiminimen arvonlisäverovelvollisuus lyhyesti

Arvonlisävero eli alv on kulutusvero, jota maksat itsekin lähes aina, kun ostat tuotteita tai palveluita kaupoista, liikkeistä tai verkosta.

Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa on 24 prosenttia, mutta lukema nousee 25,5 prosenttiin syyskuusta 2024 alkaen. Alennetut verokannat ovat 14 ja 10 prosenttia. Lisäksi jotkut palvelut ja tuotteet ovat kokonaan arvonlisäverottomia.

Toiminimiyrittäjänä sinun täytyy liittyä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos 12 kuukauden ajanjaksolle mitoitettu liikevaihtosi on yli 15 000 euroa. Vuodenvaihteessa 2025 alv-raja nousee 20 000 euroon.

Yrittäjänä lisäät tällöin arvonlisäveron osaksi myymiesi tuotteiden tai palveluiden hintaa. Asiakkaasi maksavat arvonlisäveron osuuden sinulle osana kauppahintaa aina, kun he ostavat sinulta jotain.

Tämän jälkeen sinä ilmoitat ja maksat arvonlisäverojen osuuden Verohallinnolle joko kuukausittain, neljännesvuosittain tai kerran vuodessa.

Ennen maksua voit kuitenkin vähentää tästä summasta omiin ostoihisi sisältyneen arvonlisäveron.

Katsotaan asia läpi käytännön esimerkin avulla.

Muista, että jos sinulla on kirjanpitäjä, hän voi hoitaa puolestasi kaikki arvonlisäverotukseen liittyvät ilmoitusasiat.

Esimerkki:

Kuvitellaan, että myyt kuukauden aikana tuotteita asiakkaillesi yhteensä 12 400 eurolla (10 000€ + alv 24 %). Verottajalle tilitettävä arvonlisävero kyseiseltä kuukaudelta olisi tässä tapauksessa 2400 euroa.

Olet kuitenkin ostanut kuukauden aikana yritystoimintaasi varten tarvikkeita 6200 eurolla (5000€ + alv 24 % eli 1200€).

Voit nyt vähentää verottajalle tilitettävästä arvonlisäverosta ostojesi sisältämät arvonlisäverot. Tätä kutsutaan arvonlisäverovähennykseksi eli alv-vähennykseksi.

Näin ollen sinulle maksettavaksi tuleva arvonlisävero kyseiseltä kuukaudelta onkin vain 2400€–1200€ = 1200€.

Jos liikevaihtosi jää tilikauden aikana riittävän pieneksi, voit saada osan Verohallinnolle tilitetyistä arvonlisäveroista jälkikäteen takaisin. Tätä pienyrittäjille kuuluvaa verohelpotusta kutsutaan arvonlisäveron alarajahuojennukseksi. Alarajahuojennus kuitenkin poistuu käytöstä vuoden 2024 jälkeen.

Riittävän pieni liikevaihto antaa sinulle mahdollisuuden myös siihen, että tilität arvonlisäverot Verohallinnolle vain kerran vuodessa. Tämä säästää sinulta aikaa ja yleensä myös hieman kirjanpidon kuluja.

 

Miten toiminimen verotus eroaa osakeyhtiön verotuksesta?

Yksi tapa ymmärtää paremmin toiminimen verotusta on rinnastaa se osakeyhtiön verotukseen. Toiminimen ja osakeyhtiön verotus nimittäin eroavat oleellisesti toisistaan.

Tähän mennessä olet oppinut, että toiminimiyrittäjänä tienaamasi tulot verotetaan automaattisesti kyseisen vuoden verotuksessa yhdessä muiden mahdollisten tulojesi kanssa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos myyntiä riittää ja kuluja on vähän, niin tulotaso ja sitä kautta veroprosentti nousee väistämättä korkeaksi.

Osakeyhtiöiden kohdalla näin ei kuitenkaan ole, koska osakeyhtiö ja osakeyhtiön omistajayrittäjä ovat kaksi erillistä verovelvollista.

Asia lienee helpointa käydä läpi yksinkertaistetun ja kuvitteellisen esimerkin avulla.

Trubaduuri Matti Möttösen kiireinen keikkakesä

Trubaduurikeikkoja heittävä muusikko Matti Möttönen ryhtyy toiminimiyrittäjäksi tammikuun alussa.

Keväällä Matin uusi single nousee yllättäen listoille, ja kysyntää kesän isoilla festivaaleilla riittää.

Matti laskuttaa kaikki keikat toiminimellään. Vuoden lopulla hän huomaa, että laskutusta on kertynyt 150 000 euroa.

Matin yritystoiminnan kulut ovat vain 20 000 euroa, ja viiden prosentin yrittäjävähennyksen jälkeen tulokseksi muodostuu 123 500 euroa.

Matin toiminimellä ei ole nettovarallisuutta, joten koko hänen yritystoimintansa tulos verotetaan ansiotulona.

Ansiotulojen noustessa myös veroprosentti nousee. 123 500 eurosta huomattava osuus uppoaakin ansiotuloverojen maksuun. Sekös Mattia kismittää.

Entäpä, jos Matti laskuttaisi keikat osakeyhtiönsä nimissä?

Vuodenvaihteessa Matti perustaa kirjanpitäjänsä vinkistä osakeyhtiön, jonka kautta hän hoitaa seuraavan vuoden keikkojen laskutuksen.

Vuodelta kertyvä laskutus on jälleen 150 000 euroa. Nyt Matti voi kuitenkin täysin vapaasti päättää, paljonko hän nostaa yrityksestään palkkaa ja paljonko hän jättää rahaa sisään osakeyhtiöönsä.

Matin itselleen maksama palkka on osakeyhtiön tulosta laskeva kulu. Kuvitellaan, että Matti maksaa itselleen palkkaa osakeyhtiöstä 40 000 euroa ja muiden kulujen jälkeen osakeyhtiön tulokseksi jää 90 000 euroa.

90 000 euron tuloksesta osakeyhtiö maksaa 20 prosentin suuruisen yhteisöveron. Loppuosuus jää yritykseen, ja Matti voi seuraavana tai tulevina vuonna nostaa rahoja ulos palkkana tai osinkoina.

40 000 euron palkastaan Matti maksaa ansiotuloveroa kyseisen summan mukaisesti.

Tarinan opetus

Hyvää tulosta tekevälle yrittäjälle osakeyhtiö tarjoaa paremman mahdollisuuden verotuksen jaksotukseen ja optimointiin.

Voit maksaa osakeyhtiöstä itsellesi palkkaa sopivaksi katsomasi summan ja jättää loput osakeyhtiön voitoksi, josta yhtiö maksaa veroa 20 prosenttia. Osakeyhtiöön jäävää rahaa voit seuraavina vuosina nostaa käyttöösi palkkana tai osinkoina.

Osakeyhtiön omistajayrittäjän henkilökohtaiset verotettavat tulot eivät siis kerro paljoakaan siitä, kuinka hyvin yrityksellä menee.

Isoa tiliä tekevä yrittäjä voi halutessaan päättää, että hän maksaa itselleen osakeyhtiöstään vain 3000 euron kuukausipalkkaa.

Toiminimiyrittäjänä sen sijaan henkilökohtaiset tulosi nousevat väistämättä korkeiksi, jos myyntiä on paljon ja kuluja vähän.

Kannattaako palkkatöissä hyvin tienaavan sivutoimisen yrittäjän perustaa toiminimi vai osakeyhtiö?

Se riippuu.

Osakeyhtiö tarjoaa paremmat mahdollisuudet optimoida verorasitusta. Toisaalta osakeyhtiön pyörittämiseen liittyvä ajankäyttö ja kulut ovat pääsääntöisesti hieman suurempia toiminimiyrittäjyyteen verrattuna.

Tarvittaessa toiminimen lopettaminen on myös huomattavasti nopeampaa ja helpompaa osakeyhtiöön verrattuna.

Eri näkökulmia otsikon kysymykseen on käsitelty tarkemmin artikkelissa sivutoimisesta yrittäjyydestä.

 

 

Loppuyhteenveto eli ydinkohdat toiminimen verotuksesta

• Toiminimiyrittäjälle olennaisimpia veroja ovat ansiotulovero, pääomatulovero ja arvonlisävero.
• Toiminimen verotettava tulos saadaan selville, kun yritystoiminnan tuloista on miinustettu kulut, aiempien vuosien mahdolliset tappiot sekä viiden prosentin suuruinen yrittäjävähennys.
• Pääomatuloveroa yritystoimintasi tuloksesta maksat vain, jos toiminimelläsi on nettovarallisuutta. Varsin monilla toiminimiyrittäjillä koko yritystoiminnan tulos verotetaankin kokonaan tai valtaosin ansiotulona. Pääomatulovero ei siis automaattisesti koskea kaikkia toiminimiyrittäjiä. Pääomatulona voidaan verottaa korkeintaan 20 prosentin osuus toiminimesi edeltävän verovuoden nettovarallisuudesta.
• Ennakkovero on nimitys etukäteen maksettavalle tuloverolle. Voit toiminimen perustamisen yhteydessä arvioida Verohallinnolle toiminimesi tuloksen. Vuoden aikana maksat veroja tämän arvion perusteella. Jos päädyt maksamaan liikaa veroa, saat rahat myöhemmin takaisin veronpalautuksina. Jos taas ennakkoverojen määrä jäi liian pieneksi todellisiin tuloihisi nähden, joudut myöhemmin maksamaan lisäennakkoa. Voit hakea OmaVerossa muutosta ennakkoveron määrään, jos tekemäsi arvio näyttää menevän metsään.
• Toiminimellä tienaamasi tulo verotetaan automaattisesti kyseisen vuoden verotuksessa yhdessä muiden mahdollisten ansio- ja pääomatulojesi kanssa. Tämä tarkoittaa, että jos tahkoat hyvää tiliä, niin tulosi ja sitä kautta veroprosenttisi nousee väistämättä korkeaksi. Osakeyhtiöiden kohdalla asia on toisin.
• Muista huolehtia kuitit talteen, kun ostat tavaroita tai palveluita yritystoimintaasi varten. Nämä hankinnat ovat yritystoimintasi vähennyskelpoisia kuluja, jotka pienentävät toiminimesi tulosta. Kun tulos on pienempi, maksat siitä vähemmän veroa.
• Arvonlisäveron keräät asiakkailtasi osana palveluidesi tai tuotteidesi hintaa ja tilität Verohallinnolle. Jos kuitenkin teet hankintoja yritystoimintaasi varten, voit vähentää ostoihin sisältyneen arvonlisäveron siitä arvonlisäverosta, jonka omista myynneistäsi joutuisit tilittämään Verohallinnolle.
• Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin sinun tulee liittyä, jos 12 kuukauden mittaisen tilikauden ajalle jaksotettu liikevaihtosi on yli 15 000 euroa. Kaikki toimialat eivät kuitenkaan ole arvonlisäverotuksen piirissä.
• Jos et liity alv-rekisteriin, et kerää arvonlisäveroa asiakkailtasi tai maksa sitä Verohallinnolle. Et kuitenkaan tällöin voi myöskään vähentää yritystoimintaa varten tekemiesi ostojen arvonlisäveroa.
• Huomaa, että pienyritysten arvonlisäverotukseen on tulossa runsaasti muutoksia vuodenvaihteessa 2025. Lisäksi yleinen arvonlisäverokanta nousee 25,5 prosenttiin syyskuussa 2024.
• Kun hankit toiminimellesi kirjanpitäjän, hän voi huolehtia kaikista toiminimen tuloverotukseen, arvonlisäverotukseen sekä veroilmoituksiin liittyvistä asioista.