Miten onnistuu tavaran tai palveluiden myynti yksityisenä henkilönä ilman y-tunnusta?
Olet siis yksityishenkilö ja aiot myydä tavaraa tai palveluita, joista haluat saada rahaa asianmukaisella ja verottajan hyväksymällä tavalla?
Tästä artikkelista löydät vastauksia yleisimpiin kyseisiä teemoja koskeviin kysymyksiin.
Sisältö:
Palveluiden laskuttaminen yksityishenkilönä onnistuu myös ilman omaa yritystä
Kuvittele, että tilaat omaan kotiisi maalarin tekemään pientä ehostusta talon ulkoseinille.
Hyvin todennäköisesti oletat, että työn jälkeen maalari tai hänen edustamansa yritys lähettää sinulle laskun, eikä sinun tarvitse huolehtia mistään muista velvoitteista kuin laskun maksamisesta.
Lähes aina näin voidaankin toimia.
Tilanne kuitenkin muuttuu, jos maalarilla ei ole taustallaan yritystä, eli hän ei ole ennakkoperintärekisteriin kuuluva yrittäjä, maalausyrityksen työntekijä tai hän ei laskuta itsenäisesti minkään laskutuspalvelun kautta. Palveluiden myyminen yksityishenkilönä aiheuttaa tällöin erinäisiä velvoitteita työn maksajalle.
Tehtävästä, työstä tai palveluksesta maksettua korvausta pidetään verotuksessa aina joko palkkana tai työkorvauksena.
- Työkorvaus rinnastuu pääsääntöisesti palvelun ostamiseen yrittäjältä, eli työn suorittajalle maksetaan työstä korvaus, mutta työtä ei johdeta tai valvota ja työn tilaaja lähinnä hyväksyy tai hylkää lopputuloksen. Kyse on useimmiten yksittäisistä toimeksiannoista.
- Säännöllinen työskentely samalle taholle sen sijaan viittaa enemmän työsuhteeseen ja palkanmaksuun.
Jos teet työsuoritteen yksityishenkilönä, voitte maksajan kanssa yhdessä katsoa, täyttyvätkö toimeksianto- vai työsuhteen tunnusmerkit. Yksittäisistä toimeksiannoista maksetaan pääsääntöisesti työkorvausta ja työsuhteesta palkkaa.
Esimerkki:
Palkkatöissä oleva lakimies laatii päätyönsä ulkopuolella mökkinaapurilleen perukirjan tai laskentatoimen opettaja hoitaa harrastekerhonsa kirjanpidon.
Vastaavankaltaisista töistä tekijälle maksettava korvaus voidaan katsoa työkorvaukseksi, joka verotetaan henkilön ansiotulona.
Kummassakaan tapauksessa työn suorittaja ei ole yrittäjä, mutta ei myöskään työsuhteessa työn teettäjään.
Riippuen siitä, onko kyse palkasta vai työkorvauksesta, maksajan velvoitteita voivat olla:
- ennakonpidätyksen tekeminen verokortin mukaisesti
- palkkaa maksettaessa palkanmaksun sivukuluista huolehtiminen
- maksetun työkorvauksen tai palkan ilmoittaminen Verohallinnon tulorekisteriin.
Jos myyt palveluita kotitalouksille ilman työsuhdetta, eikä yksittäisen asiakkaan maksama summa ylitä 1500 euroa vuodessa, kyseisen kotitalouden ei tarvitse suorittaa ennakonpidätystä. Heidän pitää silti ilmoittaa tulorekisteriin tieto sinulle maksetusta työkorvauksesta.
Paljon yksinkertaisempaa maksajalle olisi vain vastaanottaa ja maksaa lasku. Harva yksityishenkilö tai yritys haluaa ostaa yksittäisiä palveluita toimijalta, joka ei pysty laskuttamaan asianmukaisesti.
Haluaisitko itse ryhtyä työnantajaksi tai tekemään tulorekisteri-ilmoituksia työkorvauksen maksamisesta, jos ostat pieniä siivous- tai remonttitöitä kotiisi tai mökillesi?
Et myöskään voi hyötyä kotitalousvähennyksestä, jos tilaat työsuoritteen ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalta toimijalta.
Ratkaisu: yrittäjäksi ryhtyminen tai palvelun myynti laskutuspalvelun kautta ilman omaa yritystä
Laskutusongelma ratkeaa, jos olet ennakkoperintärekisteriin kuuluva yrittäjä tai laskutat yksityishenkilönä jonkun kevytyrittäjäpalvelun eli laskutuspalvelun kautta heidän y-tunnustaan käyttäen. Kaikki laskutuspalveluyritykset kuuluvat ennakkoperintärekisteriin.
Tällöin asiakkaasi voi vain maksaa laskun ja unohtaa muut yllä mainitut velvoitteet. Helppoa ja kivaa.
Et välttämättä halua hypätä yrittäjäksi yksittäisten toimeksiantojen takia, joten laskutuspalvelun käyttäminen voi tällaisissa tilanteissa olla mielekäs ratkaisu.
Katsotaan seuraavaksi, miten homma toimii.
Muussa tapauksessa sinua voisi kiinnostaa:
Miten laskun tekeminen yksityishenkilönä laskutuspalvelun kautta käytännössä tapahtuu?
Yksityishenkilönä laskuttaminen on helpointa käydä läpi esimerkin avulla:
- 1. Rekisteröidyt valitsemasi laskutuspalvelun eli kevytyrittäjyyspalvelun verkkosivuille ja näppäilet asiakkaallesi 1255 euron (1000 € + alv 25,5 %) laskun. Laskuun lisätään myymäsi palvelun mukainen arvonlisävero, koska käytät laskutuspalvelun y-tunnusta ja he ovat arvonlisäverovelvollisia. Laskutuspalvelu ohjaa sinua laskun tekemisessä, joten aiempaa kokemusta laskuttamisesta, arvonlisäverosta tai pakollisista laskumerkinnöistä ei tarvita.
- 2. Laskutuspalvelu lähettää laskun eteenpäin asiakkaallesi.
- 3. Asiakkaasi maksaa laskun laskutuspalvelulle, joka nappaa välistä viiden prosentin eli tässä tapauksessa 50 euron palvelumaksun. Viisi prosenttia lasketaan lähettämäsi laskun arvonlisäverottomasta summasta. Laskutuspalvelu tilittää arvonlisäveron osuuden (255 €) eteenpäin verottajalle ja huolehtii siitä, että jäljelle jäävästä rahasta maksetaan tuloverot toimittamasi verokortin mukaisella prosentilla. Sen jälkeen loppusumma maksetaan tilillesi. Verokortin voit toimittaa sähköisesti. Ohjeet löydät, kun olet kirjautunut sisään valitsemaasi laskutuspalveluun.
- 4. Laskutuspalvelu ilmoittaa sinulle maksetun palkan Verohallinnon tulorekisterille, eikä sinun tarvitse huolehtia mistään. Näet laskutuspalvelun sinulle maksamat suoritteet myöhemmin esitäytetyllä veroilmoituksellasi tai voit halutessasi tarkastella niitä koska tahansa tulorekisterin kautta.
Sama lyhyesti: Laskutuspalvelu huolehtii kaikki niin sanotut paperihommat kuntoon, ja sinun tehtäväksesi jää ainoastaan laskuttaminen. Et ole itse kirjanpitovelvollinen yrittäjä, vaan lähettämäsi lasku on osa laskutuspalveluyrityksen kirjanpitoa.
Ai niin: Sivustomme lukijana saat kumppanipalveluumme FREE.fi:hin hintaedun ensimmäiseksi kolmeksi kuukaudeksi.
Mitä tällainen lysti sitten kustantaa?
Laskutuspalveluiden veloittama palvelumaksu on tavanomaisesti noin 3-7 prosenttia lähettämäsi laskun arvonlisäverottomasta loppusummasta.
Jos laskuttaisit saman summan itsenäisenä yrittäjänä, sinun ei tarvitsisi maksaa palvelumaksua, mutta joutuisit huolehtimaan kirjanpitovelvoitteista itse tai ulkoistamaan ne maksua vastaan tilitoimistolle.
Lisätietoa kevytyrittäjyydestä ja Suomessa toimivien laskutuspalveluiden hinnoista löydät kevytyrittäjyysoppaasta.
- Sinua saattaisi kiinnostaa myös: Aiotko sivutoimiseksi yrittäjäksi? Lue kattava opas!
Huomioi nämä poikkeukset laskutuspalvelua harkitessasi
- Aivan kaikenlaista liiketoimintaa et voi harjoittaa kevytyrittäjänä laskutuspalvelun kautta. Esimerkiksi monien luvanvaraisten töiden, terveydenhoitoalan töiden tai kokous- tai luottamustoimipalkkioiden laskuttaminen ei pääsääntöisesti onnistu kevytyrittäjänä. Laskutuspalvelun käyttö ei myöskään sovellu verkkokauppaliiketoimintaan tai tavarankauppaan. Parhaiten kevytyrittäjyyspalvelut soveltuvat tilanteisiin, joissa myyt tavaran sijaan palveluita, eli käytännössä omaa työtäsi ja aikaasi. Itse valmistettujen tuotteiden – esimerkiksi käsitöiden myynti – on kuitenkin yleensä mahdollista, jos kyseiset tuotteet valmistetaan asiakkaiden tilausten pohjalta. Katso Verohallinnon sivuilta kolme esimerkkitapausta.
- Kevytyrittäjyys tekee sinusta työttömyysturvan sekä eläkevakuuttamisen näkökulmasta yrittäjän. Pienimuotoinen toiminta ei kuitenkaan sulje sinua etuuksien ulkopuolelle tai aiheuta velvoitetta yrittäjän eläkevakuutuksen ostamiseen. Pelkkä kevytyrittäjyyspalveluun rekisteröityminen ei myöskään aiheuta sinulle minkäänlaisia velvollisuuksia.
- Jotkut verkossa toimivat palvelut kertovat mahdollisuudesta harjoittaa kevytyrittäjyyttä omalla y-tunnuksella. Tällöin kyse on kuitenkin yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli kansankielisesti toiminimiyrittäjänä toimimisesta, jolloin olet ihan oikea kirjanpitovelvollinen yrittäjä. Sanan alkuperäisessä merkityksessä kevytyrittäjyys tarkoittaa yrittäjämäisen toiminnan harjoittamista laskutuspalvelun kautta ilman omaa y-tunnusta, jolloin et ole kirjanpitovelvollinen. Kahdesta eri asiasta puhuminen samalla nimellä on mahdollista, koska kevytyrittäjyys ei ole lainsäädännössä määritelty virallinen termi. Eli kerrataan vielä: Jos käytät esimerkiksi OP Kevytyrittäjä -palvelua omalla y-tunnuksella, niin tällöin olet palvelun nimestä huolimatta yksityinen elinkeinonharjoittaja eli puhekielisesti toiminimiyrittäjä.
Tavaran myynti yksityishenkilönä – muista nämä asiat
Tavaroiden myynnistä saatujen mahdollisten voittojen verotus riippuu siitä:
- Myytkö perheesi käytössä ollutta vanhaa tavaraa vai uusia tai itse valmistamiasi tuotteita?
- Voidaanko myymäsi tavara tai irtain määritellä tavanomaiseksi koti-irtaimistoksi?
- Kuinka paljon myynneistäsi kertyy voittoa vuoden aikana?
- Onko kyse yksittäisistä myynneistä vai jatkuvasta ja tulonhankkimistarkoituksessa tehdystä toiminnasta?
Käytetyn tavaran myyminen ja verotus
Yksityishenkilönä voit myydä perheesi käytössä olleita tavanomaisia tavaroita verovapaasti, jos saamasi voitot ovat yhteensä enintään 5000 euroa vuodessa. Verovapaus tarkoittaa, että sinun ei tarvitse maksaa saamastasi voitosta luovutusvoittoveroa.
5000 euron voittorajan ylittyessä maksat luovutusvoittoverot normaalisti rajan ylittävältä osuudelta. Luovutusvoittovero eli myyntivoittovero vuonna 2023 ja 2024 on 30 prosenttia 30 000 euroon asti. Tämän ylittävältä osuudelta vero on 34 prosenttia.
Veroa maksat vain mahdollisesta voitosta, eli tavaroiden myyntihinnan ja ostohinnan erotuksesta.
Esimerkki:
Pentti on aikoinaan ostanut kotiinsa lipaston 1000 eurolla. Vuosien kuluessa lipaston arvo on syystä tai toisesta noussut ja Pentti myy sen keräilijälle 3000 eurolla.
Voittoa kertyy 2000 euroa. Tästä voitosta ei tarvitse maksaa veroa, koska lipasto on huonekalu ja se näin ollen lasketaan tavanomaiseksi koti-irtaimistoksi.
Mitään muita vastaavia myyntejä Pentille ei vuoden aikana kerry. Veroa tulisi maksaa vasta, jos tehty voitto olisi ollut yli 5000 euroa.
Mikäli kuitenkin myyt muita kuin oman perheesi käytössä olleita vastaavia tavaroita, myyntivoitosta pitää maksaa veroa. Verot lankeavat maksettavaksi kuitenkin vain siinä tapauksessa, että myyt tällaisia tavaroita yhteensä yli 1000 eurolla vuodessa.
Tuhannen euron rajapyykistä puhuttaessa katsotaan myyntihintoja, ei mahdollisia voittoja. Myyntihintojen ylittäessä 1000 euroa kaikki voitot ovat kokonaisuudessaan verotettavaa tuloa.
Esimerkki:
Pentti on ostanut muun kuin perheensä käytössä olleen tavanomaisen tavaran 500 eurolla ja myy sen 1100 eurolla.
Koska myyntihinta on yli 1000 euroa, voitosta (600 €) maksetaan veroa.
Yllä mainitut säännöt pätevät riippumatta siitä, myytkö kyseisiä tavaroita kotipihallasi, paikallisella kirpputorilla, verkon kirpputorisivustoilla vai sosiaalisen median kanavissa.
Verovapauden piiriin kuuluvan irtaimiston mahdollisia myyntitappioita et voi vähentää verotuksessa.
Lisätietoa: Vero.fi
Millaiset tavarat täyttävän tavanomaisen koti-irtaimiston määritelmän?
Verohallinnon määritelmän mukaan tavanomaista koti-irtaimistoa ovat muun muassa:
- astiat
- korut
- vaatteet
- kirjat
- harrastusvälineet
- kodin elektroniikka
- huonekalut.
Vakituisen asunnon lisäksi myös mahdollisen vapaa-ajan asuntosi irtaimisto täyttää kriteerit.
Huonekalujen myynti osana asuntokauppaa sisältää omia säännöksiään, joista voit lukea lisää Verohallinnon verkkosivuilta.
Koti-irtaimistoksi ei lasketa huoneistoon, rakennukseen tai kiinteistöön kuuluvaa tarpeistoa tai ainesosia, kuten esimerkiksi jääkaappeja, pakastekaappeja tai astianpesukoneita. Lisää esimerkkejä tarpeistosta ja ainesosista löydät Verohallinnon ohjeen kohdasta 1.1.
Mitä muuta ei lasketa tavanomaiseksi koti-irtaimistoksi?
Tavanomaista koti-irtaimistoa eivät ole:
- ajoneuvot, kuten autot, moottoripyörät ja veneet
- tavanomaista arvokkaammat taulut ja taide-esineet
- muu sijoitusomaisuus
- harrastuksia varten hankitut osakkeet kuten golf-osakkeet.
Tällaisista tavararoista tai hankinnoista saaduista myyntivoitoista maksat veroa, jos yhteenlasketut myyntihinnat ylittävät 1000 euroa.
Jos myyt vuoden aikana kyseiset ehdot täyttäviä tavaroita esimerkiksi 1100 eurolla, mahdollinen myyntivoitto verotetaan kokonaisuudessaan.
Itse valmistettujen tuotteiden tai tavaroiden myynti sekä ammattimainen myyntitoiminta on aina veronalaista
Jos valmistat itse uusia tuotteita (esim. käsitöitä tai vaatteita), myynnistä kertyneet voitot ovat kokonaisuudessaan veronalaista tuloa.
Voit vähentää saamistasi tienesteistä valmistukseen uponneet kulut, kuten esimerkiksi langat tai kankaat. Myös toisen valmistamien tai toiselta myytäväksi ostettujen uusien ja vanhojen tavaroiden myynti on veronalaista.
Pienen ja harrastuksenomaisen toiminnan takia sinun ei ole pakko ryhtyä yrittäjäksi, vaan tällöin ilmoitat mahdolliset voitot henkilökohtaisella veroilmoituksellasi. Muista siis pitää kirjaa tuloista ja menoista.
- Katso myös: Mitä eroa on elinkeinotoiminnalla, muulla tulonhankkimistoiminnalla ja harrastustoiminnalla? (Vero.fi)
Milloin pitää perustaa yritys? Pidä mielessä 15 000 euron myyntiraja
Tavaroiden myynti tulkitaan elinkeinotoiminnaksi, jos kyse on jatkuvasta, ammattimaisesta ja vakaassa tulonhankkimistarkoituksessa tehtävästä toiminnasta.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa niin uusien tavaroiden myyntiä, käytetyn tavaran jatkuvaa osto- ja myyntitoimintaa kuin omaa valmistustakin.
Myyntivoitot ovat tällöin elinkeinotoiminnan verotettavaa tuloa, jotka ilmoitetaan elinkeinotoiminnan veroilmoituksella.
Arvonlisäverovelvolliseksi tulee rekisteröityä, jos liikevaihtosi ylittää vähäisen liiketoiminnan eli 15 000 euron rajan vuodessa. Liikevaihto tarkoittaa myyntiesi rahallista yhteissummaa ilman arvonlisäveron osuutta.
Luku siis kertoo sen, kuinka suurella summalla olet tilikauden aikana saanut tuotteitasi kaupaksi. Liikevaihto ei ole sama asia kuin myynneistä saamasi voitto.
- Huomioi, että vähäistä liiketoimintaa koskeva 15 000 euron liikevaihtoraja suhteutetaan vastaamaan 12 kuukauden pituista tilikautta. Jos ryhdyt yrittäjäksi keskellä vuotta ja ensimmäinen tilikautesi on tilapäisesti normaalia lyhyempi – esimerkiksi kuusi kuukautta – ja tuona aikana liikevaihtoa kertyy 10 000 euroa, vuoden mittaiselle tilikaudelle suhteutettu liikevaihto on 20 000 euroa ja vähäisen toiminnan raja ylittyy.
Jos et ole ilmoittautunut arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja raja ylittyy, sinun tulee maksaa jälkikäteen arvonlisävero kaikesta myynnistäsi.
Käytännössä yrittäjäksi ryhtyminen tulee siis ajankohtaiseksi, jos harjoitat jatkuvaa toimintaa tulonhankkimistarkoituksessa ja tiedät myyväsi vuoden aikana tavaroita tai tuotteita yli 15 000 eurolla.
Joissain harvoissa tilanteissa myös laskutuspalveluiden kautta laskuttaminen ilman omaa yritystä voi olla mahdollista, vaikka pääsääntöisesti ne eivät tavarankauppaan sovellukaan. Lue poikkeuksista lisää seuraavasta kappaleesta.
- Lisätietoa: Vero.fi
Huomioi, että vuodenvaihteesta 2025 alkaen alv-raja on 20 000 euroa, ja rajaa tarkastellaan kuluvan ja edeltävän kalenterivuoden liikevaihdon perusteella.
Voiko tavaroiden tai tuotteiden myynnissä hyödyntää laskutuspalvelua?
Jos myyt ainoastaan tavaroita tai tuotteita, laskutuspalveluiden käyttäminen eli kevytyrittäjänä toimiminen ei lähtökohtaisesti ole mahdollista samaan tapaan kuin palveluita myydessäsi.
Itse valmistettujen tuotteiden myynti asiakkaiden tilausten pohjalta on kuitenkin poikkeus. Tällöin kyse voi tapauksesta riippuen olla työstä maksettavasta korvauksesta eikä tavaran myynnistä saadusta vastikkeesta.
Verohallinto käyttää laskutuspalvelun asiakkaiden verotusta käsittelevässä ohjeistuksessaan seuraavanlaista esimerkkiä:
- Taiteilija maalaa tauluja ja myy niitä asiakkailleen. Myyntitulot ovat tavaran myynnistä saatua vastiketta, jolloin niitä ei voi laskuttaa eikä maksattaa kevytyrittäjäpalvelun kautta.
- Taiteilija maalaa asiakkaalle muotokuvan asiakkaan tilauksen pohjalta. Taulusta saatu raha on työstä maksettua korvausta, joten sen voi laskuttaa laskutuspalveluyrityksen kautta.
Tuotteiden tai tavaroiden myynti kenelle tahansa ostajalle ei siis onnistu laskutuspalvelun kautta. Kyse täytyy olla tilauksen pohjalta valmistetusta työstä tai tuotteesta.
Entäpä marjojen, sienien tai pullojen kerääminen?
Jos poimit marjoja tai sieniä metsästä, voit myydä niitä itse verottomasti, kunhan et jatkojalosta tuotteita tai tee poimintaa työksesi. Myöskään arvonlisäveroa sinun ei tarvitse myynneistäsi maksaa.
Voit myydä kerämääsi luonnonvaraiset tuotteet esimerkiksi torilla, maantien levähdyspaikalla tai suoraan ravintolalle tai tukkuun.
Sen sijaan pullojen keräämisestä saadut tulot ovat verotettavia, ja ne sinun tulisi kirjata veroilmoitukseesi. Sääntö koskee muita kuin itse ostamiasi pulloja.
Käytännössä pullonpalautustulojen kirjaaminen veroilmoitukseen on kuitenkin verottajankin mukaan hyvin harvinaista – mitään tarkempaa tilastoa asiasta ei ole saatavilla.
Lue lisätietoa luonnontuotetulojen verotuksesta Verohallinnon verkkosivuilta.
Tavaran myyminen yritykselle yksityishenkilönä
Jos yksityishenkilönä myyt yritykselle tavaran – esimerkiksi käytetyn tietokoneen – yritys haluaa ostoksesta kuitin.
Kuitti on pakollinen, jotta yritys voi merkitä hankinnan kirjanpitoonsa vähennyskelpoiseksi kuluksi. Kulu pienentää yrityksen tulosta, jolloin tuloveroa tarvitsee maksaa pienemmästä summasta.
Kuitista tulee käydä ilmi, mitä on myyty, milloin, kenelle ja kuka toimi myyjänä. Kuitin voi kirjoittaa käsin paperille tai laatia tietokoneella.
Arvonlisäveroa myynti ei sisällä, koska myyjä on yksityishenkilö eli ei arvonlisäverovelvollinen. Tällöin yritykselle ei luonnollisesti kerry ostoksesta vähennettävää arvonlisäveroa.
Laskuta helposti ilman yritystä