Yrittäjävähennys – mitä se tarkoittaa ja miten vähennys lasketaan?

Mikä on yrittäjävähennys?

Yrittäjävähennys tarkoittaa yksityisille elinkeinonharjoittajille eli puhekielisesti toiminimiyrittäjille suunnattua verohelpotusta, jonka ansiosta verovuoden elinkeinotoiminnan tuloksesta vähennetään viisi prosenttia.

Näin ollen maksat yrittäjänä veroa pienemmän tuloksen perusteella, jolloin myös maksettavien verojen määrä euroissa pienenee. Toisin sanoen sinulle jää hieman enemmän rahaa käteen – laskuesimerkin löydät hieman alempaa tästä artikkelista.

Jos sinulla on toimintavuosia yrittäjänä jo takana, elinkeinotoimintasi tuloksesta vähennetään ennen yrittäjävähennystä aikaisempien vuosien mahdolliset vahvistetut tappiot. Yrittäjävähennystä voit saada vain voitollisesta tuloksesta.

Toiminimiyrittäjien lisäksi yrittäjävähennys koskee myös henkilöyhtiöiden eli avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yrittäjien verotusta. Tässä artikkelissa yrittäjävähennystä käsitellään kuitenkin pääasiassa toiminimiyrittäjien näkökulmasta.

Elinkeinotoiminnan tuloksen lisäksi yrittäjävähennystä voi saada myös maatalouden, metsätalouden ja porotalouden tuloksesta.

Ilman omaa y-tunnusta toimivat niin sanotut kevytyrittäjät eivät voi saada yrittäjävähennystä.

 

 

Miten yrittäjävähennys lasketaan?

Esimerkki:

Tauno Toiminimiyrittäjän liikevaihto eli myyntien määrä ilman arvonlisäveron osuutta on kalenterivuoden pituisen tilikauden aikana 20 000 euroa. Taunon yritystoiminnan kulut ovat 5000 euroa.

Taunon tulos olisi näin ollen 15 000 euroa, mutta yrittäjävähennyksen (5 prosenttia 15 000 eurosta = 750 euroa) jälkeen verotettava tulos putoaakin 14 250 euroon.

Yrittäjävähennyksen ansiosta Taunon tarvitsee maksaa veroja hieman pienemmästä tuloksesta, jolloin myös maksettavan veron määrä luonnollisesti hieman pienenee.

Yrittäjävähennys lasketaan ennen kuin Taunon yritystulo jaetaan ansiotulona ja pääomatulona verotettavaksi. Koska Tauno on uusi yrittäjä, eikä hänen liiketoimintaansa ole kertynyt nettovarallisuutta, hänen koko tuloksensa verotetaan ansiotulona.

Varsin usein toiminimiyrittäjien yritystoiminnan tulos verotetaan kokonaisuudessaan nimenomaan ansiotulona.

Pääomatulona voidaan verottaa korkeintaan 20 prosentin suuruinen osuus toiminimesi edeltävän verovuoden nettovarallisuudesta. Esimerkiksi verovuoden 2024 verotuksessa käytetään verovuoden 2023 lopun nettovarallisuuden arvoa.

Yritystoiminnan aloitusvuonna nettovarallisuus kuitenkin määräytyy saman verovuoden lopun tilanteen mukaan.

• Nettovarallisuus lasketaan miinustamalla yritystoimintasi varoista sen velat ja lisäämällä lukuun 30 prosenttia työntekijöille maksetuista palkoista.
• Koska sinulla tuskin on työntekijöitä, kaava on yksinkertaisesti varat miinus velat.
• Toiminimesi pankkitilillä olevat varat eivät kuulu nettovarallisuuteen toisin kuin esimerkiksi yritystoiminnassa käyttämäsi kalusto tai myytävien tuotteiden varasto. Jos liiketoimintaasi ei sitoudu isoa nettovarallisuutta, niin pääomatulona verotettava osuus jää minimaaliseksi.

Esimerkki:

Toiminimiyrittäjän tulos on yrittäjävähennyksen jälkeen 12 000 euroa ja yritystoiminnan nettovarallisuus 1000 euroa.

12 000 euron tuloksesta pääomatulona voitaisiin verottaa 20 prosentin osuus 1000 euron nettovarallisuudesta eli 200 euroa.

Loppuosuus 11 800 euroa verotettaisiin ansiotulona.

Miten ansiotulo- ja pääomatulo-osuuksia verotetaan?

Ansiotuloja verotetaan progressiivisesti eli tulojen noustessa veroprosentti nousee. Pääomatulovero taas on kiinteä 30 prosenttia, jos pääomatulojen määrä on enintään 30 000 euroa.

Sinä (tai kirjanpitäjäsi) voitte toiminimen veroilmoituksella vaatia pääomatulona verotettavan osuuden laskemista 10 prosenttiin tai 0 prosenttiin.

Jos ansiotulosi jäävät kokonaisuudessaan vuoden aikana pieniksi, on usein kannattavampaa vaatia yritystoiminnan tulos kokonaan ansiotulona verotettavaksi.

Huomioi kuitenkin, että toiminimiyrittäjänä sinua verotetaan kaikkien ansio- ja pääomatulojesi perusteella.

Kuvittele, että tahkoat palkkatöissä vuodessa 50 000 euron ansiotulot ja teet sivutoimisena toiminimiyrittäjänä vuoden aikana 10 000 euron tuloksen. Tällöin suhteellisesti melko iso osuus yritystoimintasi tuloksesta uppoaa veroihin, vaikka tulos jäikin pieneksi.

Tilanne olisi tietysti aivan toinen, jos sinulla ei olisi vuoden aikana muita tuloja toiminimellä tahkoamasi kymppitonnin lisäksi.

Pääomatulona verottaminen voi olla verotuksellisesti edullista, jos ansiotulot alkavat nousta ja yritystoimintaan on samaan aikaan sitoutunut nettovarallisuutta.

Varsin usein uusien toiminimiyrittäjien yritystoiminnan nettovarallisuus on kuitenkin sen verran pieni, että pääomatulona verotettava osuus jää joka tapauksessa hyvin pieneksi. Tällöin joko kaikki tai ylivoimainen valtaosa yritystoiminnan tuloksesta verotetaan ansiotulona.

Kun sinulla on kirjanpitäjä, hän kertoo sinulle verotuksellisesti edullisimman vaihtoehdon.

• Lue myös: Vastauksia yleisimpiin sivutoimista yrittäjyyttä koskeviin kysymyksiin

 

Miksi yrittäjävähennys on olemassa?

Osakeyhtiöiden tuloksestaan maksama yhteisövero laski 24,50 prosentista 20 prosenttiin vuoden 2014 alussa. Yhteisövero on edelleen 20 prosenttia vuonna 2025.

Tätä etua haluttiin myöhemmin kompensoida lainsäädäntöuudistuksella myös sellaisille yrittäjille, jotka osakeyhtiöiden sijaan toimivat yksityisinä elinkeinonharjoittajina tai henkilöyhtiöiden kautta. Toisin sanoen yrittäjävähennys kehitettiin, jotta eri yritysmuotojen verotus olisi hieman lähempänä samaa viivaa.

Yrittäjävähennys otettiin Suomessa käyttöön vuoden 2017 alussa. Kauppalehden mukaan kyseisenä vuonna yrittäjävähennystä sai Suomessa 344 000 henkilöä.

 

 

Miten saan yrittäjävähennyksen?

Toiminimiyrittäjänä sinun ei itse tarvitse tehdä mitään saadaksesi yrittäjävähennyksen. Mikäli olet oikeutettu yrittäjävähennykseen, Verohallinto laskee automaattisesti vähennyksen puolestasi, ja näet sen osuuden verotuspäätöksessäsi.