Kevytyrittäjyys vai toiminimi? Huomioi nämä erot valintaa tehdessäsi

Kevytyrittäjä vastaan toiminimi – kumpi on parempi?

Kevytyrittäjyys ja toiminimi ovat yksinkertaisimpia tapoja harjoittaa yrittäjyyttä tai yrittäjämäistä toimintaa Suomessa.

Ensin mainitussa vaihtoehdossa laskutat kevytyrittäjäpalvelun kautta ilman omaa y-tunnusta – et siis perusta omaa yritystä.

Toiminimiyrittäjänä sinusta sen sijaan tulee itsenäinen y-tunnuksella varustettu yrittäjä, mikä luonnollisesti tuo mukanaan tiettyjä velvoitteita. Toisaalta pystyt hyötymään monista rahanarvoisista veroeduista, joihin et kevytyrittäjänä pääse käsiksi.

Tämän artikkelin luettuasi sisäistät paremmin kevytyrittäjyyden ja toiminimiyrittäjyyden eron ja osaat paremmin arvioida, kumpi vaihtoehdoista voisi olla itsellesi sopivampi.

Ps. Huomioi, että kevytyrittäjyys y-tunnuksella tarkoittaa nimestään huolimatta yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimimista eli puhekielisesti toiminimiyrittäjyyttä.

Meinaatko tippua kärryiltä? Ei se mitään, termit käydään tarkemmin läpi seuraavaksi.

 

 

Termit tutuiksi: kevytyrittäjyys ja toiminimi

Kevytyrittäjänä työskentelet kuin yrittäjä, mutta sinulla ei ole omaa y-tunnusta

Kevytyrittäjyys tarkoittaa, että harjoitat yrittäjämäistä toimintaa laskutuspalvelun kautta. Hankit omat asiakkaasi ja päätät hintasi, mutta lähetät laskut verkossa toimivan laskutuspalveluyrityksen kautta heidän y-tunnuksellaan.

Asiakkaasi maksaa laskun laskutuspalvelulle, joka sen jälkeen tilittää rahat sinulle omalla palvelumaksullaan miinustettuna.

Laskutuspalvelu myös pidättää sinulle maksettavasta summasta oikean määrän tuloveroa, kunhan vain muistat toimittaa heille verokorttisi.

Kyseessä ei ole virallinen yritysmuoto. Sinulla ei siis ole omaa y-tunnusta eli yritys- ja yhteisötunnusta, joka löytyy kaikilta Suomessa toimivilta yksityisiltä elinkeinonharjoittajilta, yrityksiltä ja yhteisöiltä.

Kevytyrittäjyys on kuitenkin viime vuosien aikana yleistynyt Suomessa merkittävästi. Erinäisten arvioiden mukaan maastamme löytyy jo noin 200 000 laskutuspalveluiden asiakasta.

Erityisen hyvin kevytyrittäjyys voi soveltua tilanteisiin, joissa:

• yrittäjämäinen toimintasi on enemmän tai vähemmän epäsäännöllistä
• haluat ensin testata liikeideaasi ennen toiminimiyrittäjäksi siirtymistä
• laskuttamasi summat ovat vuositasolla kohtalaisen pieniä
• et halua miettiä sekuntiakaan kirjanpitoa tai verotukseen liittyviä asioita
• haluat minimoida hallintoon ja paperitöihin uppoavan ajan.

Kevytyrittäjänä et kuitenkaan voi hyötyä monista sellaisista veroeduista, joihin pääsisit käsiksi y-tunnuksella varustettuna yrittäjänä.

Nämä etuisuudet käsitellään tarkemmin läpi hieman tuonnempana tässä artikkelissa.

 

Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiminen on helpoin tapa ryhtyä ”viralliseksi” yrittäjäksi

Yksityinen elinkeinonharjoittaja – joka tunnetaan puhekielisesti myös nimillä toiminimiyrittäjä tai toiminimi – on henkilö, joka harjoittaa yritystoimintaa itsenäisesti omissa nimissään ja omalla y-tunnuksellaan.

Myös liikkeenharjoittaja ja ammatinharjoittaja ovat yksityisistä elinkeinonharjoittajista käytettäviä nimikkeitä.

Hyvä tietää: Joidenkin verkossa toimivien palveluiden kautta voit toimia ”kevytyrittäjänä y-tunnuksella”. Tällöin kyse on kuitenkin yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimimisesta.

Kevytyrittäjä y-tunnuksella on vain markkinoinnillinen nimitys sellaiselle toiminimiyrittäjälle, joka on ulkoistanut laskutuksen, kirjanpidon ja veroilmoitukset netissä toimivalle palvelulle.

Kaikki niin sanotut paperityöt hoituvat näin ollen sähköisesti yhdessä palvelussa, mikä saattaa tehdä yrittäjänä toimimisesta ”hieman kevyempää”.

Tunnetuin esimerkki lienee OP Kevytyrittäjä, mutta nykyään myös muutama muu laskutuspalvelu puhuu markkinointimateriaaleissaan kevytyrittäjyydestä y-tunnuksella.

Termillä kevytyrittäjyys voidaan palvelusta riippuen viitata kahteen eri asiaan, koska kyseessä on alkujaan nimenomaan markkinointikäyttöön kehitetty nimitys itsensätyöllistäjille.

Ensimmäisenä kevytyrittäjyydestä alkoi puhua laskutuspalvelu Ukko.fi vuonna 2013. Termille ei kuitenkaan ole virallista, lain tuntemaa määritelmää.

Tässä artikkelissa kevytyrittäjällä tarkoitetaan itsensätyöllistäjää, jolla ei ole omaa y-tunnusta. Myös Verohallinto määrittelee kevytyrittäjän henkilöksi, joka työllistää itsensä ja työskentelee yrittäjämäisesti perustamatta kuitenkaan omaa yritystä.

 

 

Kevytyrittäjänä aloittaminen sujuu sutjakammin toiminimiin verrattuna

Kevytyrittäjyyden aloittaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että rekisteröidyt laskutuspalveluun ja ryhdyt laskuttamaan. Rekisteröityminen vie muutaman minuutin ja laskunkin lähettäminen onnistuu yleensä alle viidessä minuutissa.

Kevytyrittäjänä aloittaminen ei maksa mitään. Laskutuspalveluun voit rekisteröityä ilmaiseksi ja maksat palvelumaksuja vain silloin, kun oikeasti laskutat jotain. Juoksevia kuluja ei ole.

Työssä tarvitsemasi laitteet ja tarvikkeet joudut tietysti hankkimaan, jos sinulla ei ole niitä vielä entuudestaan. Näihin uppoava rahamäärä on täysin riippuvainen toimialastasi. Kenties omistat jo kaiken tarvittavan?

Lisäksi kuluja voi syntyä YEL-vakuutuksen hankkimisesta, jos työskentelet yli YEL-velvoitteen rajan.

• Lue kattavampi artikkeli aiheesta: Mitä kevytyrittäjyys maksaa?

Ennen laskutuksen aloittamista kevytyrittäjyyspalvelu saattaa vaatia työnaloittamisilmoituksen tekemistä, jotta saat palveluun kuuluvat vakuutukset voimaan.

Ilmoituksen tekeminen ei maksa mitään, ja se onnistuu yleensä laskutuspalvelun verkkosivujen kautta sähköisesti. Aikaa kuluu muutama minuutti.

 

Entäpä toiminimiyrittäjänä aloittaminen?

Yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi voit ryhtyä täysin ilmaiseksi, mutta jos haluat rekisteröidä itsellesi virallisen, käyttösuojatun toiminimen – esimerkiksi Tmi Virtasen Valokuvapalvelu – sinun tulee tehdä kaupparekisteri-ilmoitus. Hintaa sähköiselle ilmoitukselle kertyy 70 euroa.

Voit täyttää yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamispaperit itse YTJ-palvelussa tai Omaverossa. YTJ:n kautta tehty perustamisilmoitus lähtee eteenpäin kaupparekisterille.

Toiminimen perustamisilmoituksen käsittelyaika kaupparekisterissä on yleensä muutama päivä, jos teet ilmoituksen sähköisesti.

OmaVerossa voit täyttää perustamisasiakirjat, jos haluat vain y-tunnuksen, mutta sinulla ei ole tarvetta rekisteröidä erillistä toiminimeä yritystoiminnallesi. Tällöin y-tunnuksen hankkiminen on maksutonta.

Voit myös ulkoistaa perustamistoimet jollekin verkossa toimivalle laskutus- ja kirjanpitopalvelulle. Esimerkkejä suosituista palveluista Suomessa ovat:

• OP Kevytyrittäjä
• FREE.fi Toiminimi
• UKKO Yrittäjä.

Toki myös oman kotikyläsi keskustasta löytyvä perinteinen tilitoimisto voi auttaa sinua perustamisasiakirjojen kanssa.

Verkossa toimivat palvelut eivät veloita perustamistoimista erikseen mitään, koska tällä tavalla he saavat hankittua palveluihinsa uusia kirjanpitoasiakkaita.

Yksityisenä elinkeinonharjoittajana olet aina kirjanpitovelvollinen. Joko teet kirjanpidon itse tai ulkoistat sen tilitoimistolle tai jollekin verkossa toimivalle kirjanpitopalvelulle.

Yllä mainittujen palveluiden kautta saat itsellesi y-tunnuksen, mutta sinua ei ilmoiteta kaupparekisteriin. Voit kuitenkin halutessasi ilmoittautua rekisteriin myöhemmin itse YTJ:n kautta, jos haluat rekisteröidä yritystoiminnallesi virallisen toiminimen. Varmista ajantasaiset ehdot valitsemaltasi palveluntarjoajalta.

Vaikka et kuuluisi kaupparekisteriin, voit halutessasi markkinoida palveluitasi jollakin epävirallisella markkinointinimellä.

Käyttämäsi markkinointinimi ei saa kuitenkaan olla sekoitettavissa mihinkään jo olemassa olevaan rekisteröityyn yritysnimeen. Nimi ei myöskään saa loukata ketään. Varattuja yritysnimiä voit tutkailla tutkailla esimerkiksi YTJ.fi-tietokannassa.

Kaupparekisteri-ilmoituksella (70€) voisit kuitenkin rekisteröidä käyttämäsi nimen, jolloin muut yrittäjät ja yritykset eivät voisi enää napata sitä omaan käyttöönsä.

• Lue lisää: Toiminimen perustaminen verkossa

 

Millä toimialoilla kevytyrittäjät ja toiminimiyrittäjät voivat työskennellä?

Kevytyrittäjyys soveltuu pääasiassa palveluiden ja omien työsuoritteiden myyntiin.

Monet luvanvaraiset toimialat sekä tavarankauppa tai verkkokauppaliiketoiminta ovat kevytyrittäjien ulottumattomissa. Laskutuspalvelukohtaisia poikkeuksia voi kuitenkin esiintyä.

Voit kuitenkin myydä kevytyrittäjänä itse valmistamiasi tuotteita asiakkaiden tilausten pohjalta. Tästä on kyse esimerkiksi silloin, jos asiakas tilaa sinulta käsityön ja ompelet sen hänelle. Tällöin voit laskuttaa työsuoritteen laskutuspalvelun kautta.

Toiminimellä yrittäessäsi toimialoja ei ole samalla tavoin rajattu. Käytännössä kaikenlainen yritystoiminta on mahdollista.

Parhaiten toiminimiyrittäjyys sopii kuitenkin kevytyrittäjyyden tavoin oman ammattitaidon myymiseen tai melko pienimuotoiseen toimintaan, jolla on tarkoitus tienata vain oma toimeentulo.

Jos tarvitset liiketoimintaasi varten työntekijöitä, ulkopuolista rahoitusta tai teet isoja investointeja, osakeyhtiö on usein toiminimeä parempi yritysmuoto riskienhallinnan näkökulmasta.

Osakeyhtiö tuo myös mukanaan paremmat mahdollisuudet verotuksen optimointiin, jos liiketoimintasi tulos alkaa kasvaa.

• Lue tarkemmin: Mikä on paras yritysmuoto sivutoimiselle yrittäjälle?

 

Kevytyrittäjän ja toiminimiyrittäjän kirjanpitovelvoite

Kevytyrittäjänä ilman omaa y-tunnusta et ole kirjanpitovelvollinen

Jos olet kevytyrittäjä ja laskutat asiakkaitasi valitsemasi laskutuspalvelun y-tunnuksella, et ole kirjanpitovelvollinen.

Lähettämäsi laskut ovat osa laskutuspalveluyrityksen kirjanpitoa, eikä sinun tarvitse välittää asiasta.

• Lue kattavampi artikkeli aiheesta: Kevytyrittäjän kirjanpito

 

Toiminimen kirjanpidon voit ulkoistaa tai tehdä itse

Jos olet yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimiyrittäjä, voit joko:

• tehdä kirjanpitoa itse
• ulkoistaa kirjanpidon valitsemallesi kirjanpitäjälle tai tilitoimistolle
• ulkoistaa kirjanpidon verkossa toimivalle laskutus- ja kirjanpitopalvelulle.

Jälkimmäisen vaihtoehdon voit ajatella ikään kuin digitaalisena tilitoimistona, joka hoitaa kirjanpitoasi 100-prosenttisesti verkon kautta.

Voit toki toimia hyvin samalla tapaa myös perinteisen paikallisen tilitoimiston kanssa. Toimitat vain heille kaiken aineistosi sähköisesti ja he hoitavat loput.

Netissä toimivissa laskutus- ja kirjanpitopalveluissa yrittäjän kirjanpito muodostuu pitkälti automatisoidusti, kun lähetät omat laskusi asiakkaille palvelun kautta ja lisäät palveluun tositteet (eli useimmiten kuitit) yritystoimintasi ostoista.

Taustalla kyseisen palvelun kirjanpitotiimi huolehtii tarvittavista ilmoituksista verottajan suuntaan sekä varmistaa, että kaikki on varmasti tehty oikein.

 

Kevytyrittäjän ja toiminimiyrittäjän verotus

Kevytyrittäjänä sinun ei tarvitse juuri murehtia verotusasioista

Kun lähetät laskusi laskutuspalvelun kautta heidän y-tunnuksellaan, et ole verotuksen näkökulmasta yrittäjä vaan palkansaaja.

Ennen työkeikkaasi toimitat laskutuspalvelulle verokorttisi, jotta he osaavat napata sinulle maksamastaan palkasta oikean määrän tuloveroa pois. Verokortin voit lähettää sähköisesti. Laskutuspalvelu ilmoittaa maksetut palkat eteenpäin Verohallinnon Tulorekisteriin.

Voit koska tahansa itse kirjautua Tulorekisteriin tarkastelemaan sinulle maksettuja palkkoja, mutta viimeistään törmäät niihin keväällä, kun saat henkilökohtaisen esitäytetyn veroilmoituksesi.

Muista siis toimittaa verokorttisi. Sen jälkeen voit keskittyä vain laskuttamaan asiakkaitasi.

Armon vuonna 2024 automatisaatio on edennyt siihen pisteeseen, että monet laskutuspalvelut saavat haettua verotustietosi suoraan Verohallinnolta. Sinun ei tällöin tarvitse enää itse huolehtia verokortin toimittamisesta. Ajantasaiset tiedot löydät käyttämäsi laskutuspalvelun verkkosivuilta.

Mitä enemmän kevytyrittäjä tienaat, sitä suuremmaksi veroprosenttisi nousee. Kaikki ansiotulosi huomioidaan yhteenlaskettuna.

Kuvitellaan, että vuositienestisi kevytyrittäjänä ovat 5000 euroa ja saat palkkatöistäsi samaan aikaan 30 000 euroa. Tällöin maksat veroja 35 000 euron ansiotuloista. Mahdollisia vähennyksiä ei ole huomioitu.

Joitakin kevytyrittäjätoimintaa varten tekemiäsi hankintoja voit vähentää henkilökohtaisella veroilmoituksellasi.

Nämä tulonhankkimisvähennykset laskevat verotettavien tulojesi määrää. Tällöin myös kontollesi lankeavien verojen määrä euromääräisesti pienenee.

• Lue kattavampi artikkeli: Kevytyrittäjän verotus ja verovähennykset

Huomioi tämä: Valtaosa laskutuspalveluista maksaa kevytyrittäjille rahat palkkana. Joissakin tapauksissa kyse voi kuitenkin olla työkorvauksen maksamisesta. Usein huomaat eron siitä, pyytääkö laskutuspalvelu sinulta palkan vai työkorvauksen verokorttia. Työkorvausten kohdalla verotukseen liittyvät käytännöt eroavat edellä kerrotusta.

 

 

Toiminimen verotus niin lyhyesti kuin mahdollista

Toiminimiyrittäjänä tekemäsi tulos – eli yritystoimintasi tulot miinus menot – on automaattisesti kyseisen vuoden verotettavaa tuloasi. Tuo raha verotetaan yhdessä muiden tulojesi kanssa.

Yksinkertaistettu esimerkki:

Tienaat palkkatöissä 25 000 euroa vuodessa. Sivutoimisena toiminimiyrittäjänä teet vuoden aikana myyntiä 10 000 eurolla ja yritystoimintasi kulut (esimerkiksi tarvike- ja laitehankinnat) ovat 5000 euroa.

Yritystoimintasi tulos on 5000 euroa, josta napataan vielä pois 5 prosentin yrittäjävähennys eli 250 euroa. Yrittäjävähennys on pienyrittäjille suunnattu verohelpotus. Tulokseksi jää 4750 euroa.

Näin ollen verotettavat tulosi ovat 25 000 + 4750 = 29 750 euroa. Palkkatyöhön liittyviä mahdollisia verovähennyksiä ei ole huomioitu.

Uutena toiminimiyrittäjänä arvioit yritystoimintasi tuloksen etukäteen Verohallinnolle ja maksat tästä tuloksesta veroja tekemäsi arvion perusteella. Tällöin puhutaan ennakkoveron maksamisesta.

Jos yliarvioit tuloksesi, tulet vuoden aikana maksaneeksi liikaa veroja, jotka saat toki myöhemmin takaisin veronpalautuksena. Jos tekemäsi arvio näyttää menevän metsään – eli tulos näyttääkin muodostuvan arviotasi selvästi suuremmaksi tai pienemmäksi – voit aina hakea muutosta ennakkoveroon.

Mikäli toimintasi on hyvin pienimuotoista, voit huomioida yritystoimintasi kerryttämät tienestit vaihtoehtoisesti myös verokortilla.

Miten toiminimen tulos verotetaan?

Varsin usein toiminimien yritystoiminnan tulos verotetaan kokonaan ansiotulona. Mikäli toiminimellesi on kuitenkin kertynyt nettovarallisuutta, osa tuloksesta voidaan halutessasi verottaa pääomatulona.

Pääomatulona voidaan verottaa korkeintaan 20 prosentin suuruinen osuus toiminimesi edeltävän vuoden nettovarallisuudesta. Yritystoiminnan aloitusvuonna nettovarallisuus määräytyy ensimmäisen tilikautesi päättymishetken tietojen perusteella.

Nettovarallisuus lasketaan miinustamalla yritystoimintasi varoista sen velat ja lisäämällä lukuun 30 prosenttia työntekijöille maksetuista palkoista. Jos sinulla ei ole työntekijöitä, kaava on yksinkertaisesti varat miinus velat.

Toiminimesi pankkitilillä olevat varat eivät kuulu nettovarallisuuteen toisin kuin esimerkiksi yritystoiminnassa käyttämäsi kalusto tai myytävien tuotteiden varasto. Jos liiketoimintaasi ei sitoudu isoa nettovarallisuutta, niin pääomatulona verotettava osuus jää minimaaliseksi.

Esimerkki:

Toiminimesi tulos on edellisessä esimerkissä mainittu 4750 euroa.

Toiminimesi nettovarallisuus on 1000 euroa.

4750 eurosta pääomatulona voitaisiin verottaa 20 prosentin osuus 1000 eurosta eli 200 euroa.

Loppuosa 4550 euroa verotettaisiin ansiotulona yhdessä palkkatöistä saamiesi ansiotulojen kanssa.

Ansiotuloja verotetaan progressiivisesti eli tulojen noustessa veroprosentti nousee. Pääomatulovero taas on kiinteä 30 prosenttia, jos pääomatulojen määrä on alle 30 000 euroa.

Voit toiminimen veroilmoituksella vaatia pääomatulona verotettavan osuuden laskemista 10 prosenttiin tai 0 prosenttiin.

Jos ansiotulosi jäävät kokonaisuudessaan vuoden aikana pieniksi, on usein kannattavampaa vaatia yritystoiminnan tulos kokonaan ansiotulona verotettavaksi.

Pääomatulona verottaminen voi kuitenkin olla verotuksellisesti edullista, jos ansiotulot ovat suuret ja yritystoimintaan on samaan aikaan sitoutunut paljon nettovarallisuutta.

Monesti varsinkin sivutoimisten toiminimien yritystoiminnan nettovarallisuus on sen verran pieni, että pääomatulona verotettava osuus jää joka tapauksessa hyvin pieneksi. Tällöin joko kaikki tai ylivoimainen valtaosa yritystoiminnan tuloksesta verotetaan ansiotulona.

Kun sinulla on kirjanpitäjä, hän kertoo sinulle verotuksellisesti edullisimman vaihtoehdon.

Toisin kuin kevytyrittäjien, toiminimien tulee myös tehdä liiketoiminnastaan elinkeinotoiminnan veroilmoitus. Voit hoitaa homman itse tai ulkoistaa työn tilitoimistolle tai kirjanpitopalvelulle.

• Tutustu aiheeseen kattavammin: Toiminimen verotus

 

Toiminimiyrittäjä on y-tunnuksen ansiosta oikeutettu tiettyihin veroetuihin

Omalla y-tunnuksella toimivana yksityisenä elinkeinonharjoittajana voit:

• vähentää yritystoimintasi ostoihin sisältyneet arvonlisäverot
• hyötyä arvonlisäveron alarajahuojennuksesta, eli voit saada verottajalle maksamiasi arvonlisäveroja myöhemmin takaisin
• saada viiden prosentin verovapaan yrittäjävähennyksen
• vähentää yritystoimintasi kuluja täysimääräisemmin verotuksessa.

Nämä edut koskevat ehtojen täyttyessä kaikkia yksityisiä elinkeinonharjoittajia, kutsuttiinpa heitä sitten toiminimiyrittäjiksi tai kevytyrittäjiksi y-tunnuksella.

Alta voit lukea jokaisesta hyödystä tarkemmin erikseen.

Arvonlisäverojen vähentäminen

Kun olet yrittäjä, voit vähentää yrityskäyttöön tekemiesi hankintojen arvonlisäveron omien myyntiesi sisältämistä arvonlisäveroista.

Esimerkki

• Olet kuukauden aikana myynyt palvelun 1255 eurolla (1000€ + arvonlisävero 25,5 %). Asiakas maksaa tilillesi 1255 euroa.
• Verottajalle tilitettävä arvonlisävero olisi tällöin kyseiseltä kuukaudelta 255 euroa.
• Olet kuitenkin samaan aikaan hankkinut yrityksellesi tarvikkeita 627,50 eurolla (500 € + arvonlisävero 25,5 %).
• Voit vähentää myyntiesi arvonlisäveroista (255 €) ostojesi sisältämän arvonlisäveron (127,50 €). Tällöin tilitettävää verottajalle jääkin vain 127,50 euroa.

Ehtona on, että kuulut arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Siihen sinun on muutamia poikkeustoimialoja lukuun ottamatta liityttävä aina, jos liikevaihtosi ylittää tilikauden aikana 15 000 euroa. Vuodenvaihteessa 2025 alv-raja nousee 20 000 euroon, ja rajaa tarkastellaan sekä kuluvan että edellisen kalenterivuoden perusteella.

Liikevaihto tarkoittaa myyntiesi yhteissummaa ilman hintoihin sisältyvän arvonlisäveron osuutta. Alv-rekisteriin kuuluessasi lisäät hintoihisi arvonlisäveron. Yleinen arvonlisäverokanta on 25,5 prosenttia.

Voit kuitenkin hakeutua alv-rekisteriin, vaikka et 15 000 euron liikevaihtorajaa ylittäisikään. Tällöin voit hyötyä arvonlisäverovähennyksistä.

Ja hokkuspokkus! Tarpeeksi pienellä liikevaihdolla saat myöhemmin kaikki verottajalle tilittämäsi arvonlisäverot takaisin.

Lue lisää seuraavasta kappaleesta.

• Aiheeseen liittyen: Miten arvonlisäveron kanssa toimitaan, jos laskutat työsi kevytyrittäjänä?

Arvonlisäveron alarajahuojennus

Huomaa, että alv-alarajahuojennus poistuu käytöstä vuoden 2024 jälkeen.

Jos liikevaihtosi jää vuoden aikana tarpeeksi pieneksi, saat haettua verottajalta takaisin joko osan tai jopa kaiken heille maksamistasi arvonlisäveroista. Tätä kutsutaan arvonlisäveron alarajahuojennukseksi. Kyseessä on pienyrittäjille ja -yrityksille tarkoitettu verohelpotus.

• Jos kuulut arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja liikevaihtosi jää 12 kuukauden mittaisen tilikauden aikana alle 15 000 euron, saat takaisin kaikki verottajalle tilittämäsi arvonlisäverot.
• 15 000-30 000 euron liikevaihdolla saat takaisin osan maksamistasi alveista. Huojennus on tällöin sitä isompi, mitä lähemmäksi liikevaihtosi jää 15 000 euroa. Takaisin haetut arvonlisäverot ovat sinulle veronalaista tuloa.

Perinteisenä kevytyrittäjänä et voi hyötyä tästä verohelpotuksesta.

• Arvonlisäveron alarajahuojennuksesta poikkeuksineen löydät lisätietoa Verohallinnon verkkosivuilta.

 

Yritystoiminnan kulujen vähentäminen verotuksessa

Y-tunnuksen ansiosta pystyt hyötymään yritystoimintasi kulujen vähentämisestä hieman verotehokkaammin kuin perinteisenä kevytyrittäjänä.

Vähennys tarkoittaa, että voit merkitä yritystoimintaasi liittyvät hankinnat liiketoimintasi kuluiksi. Kulut pienentävät tulosta, josta veroa maksetaan. Kun tulos on pienempi, maksat vähemmän veroja.

Toki myös kevytyrittäjänä voit vähentää henkilökohtaisella veroilmoituksellasi tulonhankkimiskuluja. Toiminimiyrittäjyys antaa sinulle kuitenkin laajemmat mahdollisuudet esimerkiksi puhelimen, kannettavan tietokoneen tai muiden kalliimpien investointien vähentämiseen. Edellytys toki on, että käytät hankintoja yritystoiminnassasi.

Myös matkakulujen vähentäminen on suoraviivaisempaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Tällöin voit vähentää niin sanottuna lisävähennyksenä palkansaajien verovapaita kilometrikorvauksia ja päivärahoja vastaavat määrät työmatkoistasi.

Kevytyrittäjäpalvelut voivat maksaa vastaavia korvauksia verovapaasti vain siinä tapauksessa, että työn suorittaja ja asiakas ovat sopineet matkakulujen korvaamisesta. Kustannukset täytyy tällöin eritellä tarkasti laskutuksen yhteydessä.

Joillakin laskutuspalveluilla voi myös olla omia käytäntöjään sen suhteen, kuinka joustavasti matkakulujen korvaaminen heidän kauttaan onnistuu.

• Lue lisää: Laskutuspalveluyritysten matkakulukäytännöt (Vero.fi)

Eikä siinä vielä kaikki: kun olet yrittäjänä vähentänyt kaikki kulut, saat jäljelle jääneestä tuloksestasi viisi prosenttia verovapaana.

Tästä lisää seuraavaksi.

 

Viiden prosentin yrittäjävähennys

Yksityisenä elinkeinonharjoittajana saat viisi prosenttia yritystoimintasi tuloksesta verovapaana. Tulos saadaan selville kun tuloistasi on ensin miinustettu kulut.

Yksinkertaistettu esimerkki:

• Yritystoiminnan liikevaihto 20 000 euroa.
• Yritystoiminnan menot 5000 euroa.
• Tulos 15 000 euroa, josta 5 %:n yrittäjävähennys on 750 euroa.
• Maksatkin veroja 15 000 euron sijaan 14 250 euron tuloksesta.

Verottaja laskee vähennyksen puolestasi. Ilman omaa y-tunnusta laskuttavat kevytyrittäjät eivät ole oikeutettuja yrittäjävähennykseen.

 

Toiminimiyrittäjän ja kevytyrittäjän vakuutusvelvoitteet lyhyesti

Muiden yrittäjien tapaan YEL-velvoite koskee myös kevytyrittäjiä, jotka toimivat laskutuspalvelun kautta ilman omaa y-tunnusta.

Sinun tulee hankkia YEL-vakuutus, jos alla mainitut vakuuttamisen ehdot täyttyvät:

• olet 18–67-vuotias
• toimintasi jatkuu yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta.
• YEL-työtulosi on vuositasolla vähintään 9010,28 euroa (2024).

YEL-työtulon määritelmästä ja YEL-vakuutuksesta voit lukea lisää yllä linkatusta kattavammasta artikkelista.

Muut kevytyrittäjän vakuutukset – esimerkiksi vastuuvakuutus ja tapaturmavakuutus – kuuluvat usein osaksi palvelumaksua, mutta toiminimiyrittäjänä joudut hankkimaan muut vakuutukset itse.

Laskutuspalveluiden vakuutuskäytännöissä ja -kattavuuksissa voi olla isoja keskinäisiä eroja, joten vertailu kannattaa.

• Lue lisää toiminimen vakuutuksista.

 

Työttömyysturvan silmissä kevytyrittäjäkin on yrittäjä

Työttömyysturvalainsäädännön näkökulmasta myös kevytyrittäjät tulkitaan pääsääntöisesti yrittäjiksi samaan tapaan kuin omalla y-tunnuksella laskuttavat yksityiset elinkeinonharjoittajat. Tilannekohtaisia poikkeuksia voi esiintyä.

Päätoimiset yrittäjät eivät ole oikeutettuja työttömyysetuuksiin. Jos kevytyrittäjänä harjoittamasi toiminta kuitenkin katsotaan sivutoimiseksi, voit saada soviteltua työttömyysetuutta. Usein kevytyrittäjyys on nimenomaan sivutoimista yritystoimintaa.

Mikäli aloitat kevytyrittäjyyden työttömänä ollessasi, sinun kannattaa olla asiasta yhteydessä TE-palveluihin.

Lue tarvittaessa kattavammat artikkelit:

• Kevytyrittäjän työttömyysturva
• Toiminimen työttömyysturva

 

Starttirahaa et voi saada ilman omaa y-tunnusta

Starttiraha on aloittaville yrittäjille tarkoitettu tuki, jonka tarkoitus on turvata yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan alkutaipaleella. Ilman omaa y-tunnusta et ole starttirahan näkökulmasta yrittäjä, etkä näin ollen voi saada kyseistä tukea.

Yksityiset elinkeinonharjoittajat sen sijaan voivat olla oikeutettuja starttirahaan, jos he muutoin täyttävät tuen saamisen ehdot.

Tukea myönnetään vain tarpeeseen. Liiketoiminnan tulee myös olla päätoimista, ja sillä pitää olla edellytykset kannattavuuteen pitkällä aikavälillä.

Pelkkä y-tunnus ei siis automaattisesti tarkoita sitä, että voisit hakea starttirahat tilillesi.

• Lue tarkemmin: Starttiraha kevytyrittäjälle – mahdollista vai ei?

 

Toiminnan lopettaminen on nopeampaa kevytyrittäjänä

Kevytyrittäjänä lopettamisesta sinun ei tarvitse ilmoittaa kenellekään. Senkun vain lopetat laskuttamisen käyttämäsi kevytyrittäjäpalvelun kautta.

Jos sen sijaan haluat laittaa toiminimiyrittäjänä pillit pussiin, joudut tekemään lopettamisilmoituksen ja huolehtimaan siitä, että lopetusvuoden kirjanpitovelvoitteet tulee hoidettua asianmukaisesti kuntoon. Lopettamisilmoituksen tekeminen on maksutonta.

• Lue lisää toiminimen lopettamisesta.

 

Tiivistelmä artikkelista

Kumpi on parempi: kevytyrittäjyys vai toiminimi?

Vastaus riippuu muun muassa liiketoimintasi laajuudesta, toimialasta sekä omista mieltymyksistäsi. Yhtä ja oikeaa vastausta ei ole olemassa.

Valintaa tehdessä sinun kannattaa puntaroida ainakin seuraavia asioita:

• Toiminimiyrittäjäksi ryhtyessäsi joudut yleensä ottamaan hieman seikkaperäisemmin selvää monista kirjanpitoon ja verotukseen liittyvistä asioista, vaikka ulkoistaisitkin niin sanotut paperihommat perinteiselle tilitoimistolle tai verkossa toimivalle digitaaliselle kirjanpito- ja laskutuspalvelulle. Tämä voi näkyä ajankäytössäsi. Kevytyrittäjänä sinun tarvitsee käytännössä huolehtia vain laskujen lähettämisestä asiakkaillesi.
• Myös toiminimiyrittämisen lopettaminen vaatii hieman enemmän aikaa perinteiseen kevytyrittäjyyteen verrattuna. Sinun on tehtävä lopettamisilmoitus ja huolehdittava velvoitteistasi verottajan suuntaan. Myös kaikkia kirjanpidon materiaaleja on säilytettävä lainmukainen aika vielä toiminnan lopettamisen jälkeen.
• Perinteinen kevytyrittäjyys ei tuo mukanaan juoksevia kuluja, jos et laskuta mitään. Yrittäjänä toimiessasi näin ei aina välttämättä ole. Juoksevat kulut voivat liittyä esimerkiksi ulkoistettuun kirjanpitoon tai vakuutuksiin.
• Aivan mitä tahansa liiketoimintaa et voi harjoittaa kevytyrittäjänä. Esimerkiksi monet luvanvaraiset työt, verkkokauppaliiketoiminta sekä tavarankauppa eivät mahdu kevytyrittäjyyden raameihin. Muiden yrittämisen muotojen perään kannattaa katsoa myös silloin, jos liiketoiminnan aloittaminen vaatii suuria alkuinvestointeja. Kevytyrittäjyys soveltuu parhaiten palveluiden ja omien työsuoritteiden myyntiin. Itse valmistamiesi tuotteiden myynti kevytyrittäjänä on kuitenkin mahdollista, jos valmistat tuotteet asiakkaiden tilausten pohjalta.
• Yrittäjän eläkevakuutuksen joudut hankkimaan sekä kevytyrittäjänä että toiminimiyrittäjänä, jos vakuuttamisen ehdot täyttyvät. Myös työttömyysturvalainsäädännössä kevytyrittäjät katsotaan pääsääntöisesti yrittäjiksi siinä missä toiminimiyrittäjätkin.
• Y-tunnus tekee toiminnastasi aavistuksen verran julkisempaa perinteiseen kevytyrittäjyyteen verrattuna. Y-tunnuksen ja mahdollisen kaupparekisterimerkinnän takia löydyt verkon erilaisista yritystietokannoista ja hakukoneista. Valtaosalle ihmisistä asialla ei toki ole minkäänlaista merkitystä. Tulipahan silti tämäkin mainittua, jos et syystä tai toisesta halua, että pomosi tai Tinder-deittisi tietää yrittäjätoiminnastasi.
• Yleensä perinteinen laskutuspalvelu on kelpo valinta, jos yrittäjämäinen toimintasi on kohtalaisen epäsäännöllistä tai jos laskutat vuoden aikana lähinnä muutamia yksittäisiä työkeikkoja. Tällöin yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi ryhtyminen ja kirjanpitovelvoite eivät välttämättä tunnu mielekkäiltä. Kevytyrittäjyys soveltuukin mainiosti esimerkiksi sivutoimiseen itsensätyöllistämiseen tai oman liikeidean kokeiluun.
• Laskutussummien kasvaessa ja toiminnan vakiintuessa kevytyrittäjyys tulee kuitenkin nopeasti hintavaksi verrattuna siihen, että voisit hyötyä y-tunnuksen mukanaan tuomista veroetuisuuksista. Näistä kenties olennaisimpia ovat arvonlisäverojen vähennysoikeus, arvonlisäveron alarajahuojennus sekä viiden prosentin yrittäjävähennys. Niiden ansiosta sinulle jää työstäsi enemmän rahaa käteen.

 

 

Siirtyminen kevytyrittäjästä toiminimiyrittäjäksi on helppoa – edes palveluntarjoajaa ei välttämättä tarvitse vaihtaa

Monet perinteiset laskutuspalvelut ovat viime vuosina alkaneet tarjota palveluja myös sellaisille asiakkaille, jotka haluavat laskuttaa omalla y-tunnuksellaan.

Esimerkiksi perinteiset kevytyrittäjäpalvelut FREE.fi ja Ukko.fi ovat viime vuosina laajentaneet toimintaansa myös toiminimiyrittäjien kirjanpidon puolelle.

Varsin moni suomalainen onkin ensin testannut omaa yritysideaansa kevytyrittäjänä ja liiketoiminnan kasvaessa hypännyt sen jälkeen toiminimiyrittäjäksi.

Hyppyä ei ainakaan vaikeuta se, että siirtymää tehdessä palveluntarjoaja on mahdollista pitää samana.

Ps. Sivustomme kautta saat kumppanipalveluumme FREE.fi Kevytyrittäjään hintaedun ensimmäiseksi kolmeksi kuukaudeksi. Palvelussa laskutat ilman omaa y-tunnusta.