Kevytyrittäjän työttömyysturva – ainakin nämä asiat sinun on hyvä tietää

Miten kevytyrittäjyys ja työttömyysturva sopivat yhteen?

Harkitset siis kevytyrittäjänä työskentelyä tai kenties ehdit jo aloittaa laskutuspalvelun käyttämisen joko pää- tai sivutoimisesti?

Tällöin sinun on hyvä sisäistää perusasiat siitä, millaisiin työttömyysetuuksiin mahdollisesti olet oikeutettu, jos jäät yllättäen työttömäksi päätöistäsi tai aloitat kevytyrittäjätoiminnan työttömänä ollessasi.

Alta löydät vastauksia yleisimpiin aihetta koskeviin kysymyksiin.

 

 

Miksi kevytyrittäjät tulkitaan työttömyysturvan näkökulmasta pääsääntöisesti yrittäjiksi?

Kevytyrittäjyys tarkoittaa, että työskentelet yrittäjämäisesti, mutta sinulla ei kuitenkaan ole omaa yritystä tai y-tunnusta. Kevytyrittäjänä laskutat työsi valitsemasi laskutuspalvelun kautta heidän y-tunnuksellaan.

Kevytyrittäjä ei ole lainsäädännön tuntema termi, vaan kyseessä on alkujaan markkinointikäyttöön kehitetty nimitys laskutuspalveluiden asiakkaista. Kevytyrittäjän määritelmän monivivahteisuudesta löydät lisätietoa edeltävän linkin takaa.

Jos laskutuspalvelu maksaa kevytyrittäjälle palkkaa, miksi kevytyrittäjät kuitenkin tulkitaan työttömyysturvan kannalta pääsääntöisesti yrittäjiksi palkansaajien sijaan?

Vastaus piilee siinä, että pelkkää laskutuspalvelua tarjoava yritys ei ole työnantaja-asemassa sinuun nähden. Laskutuspalvelu ei johda tai valvo työsi suorittamista. Se vain huolehtii laskutuksesta ja palkanmaksusta sekä ilmoitusvelvoitteista verottajan suuntaan.

Olet yrittäjä, jos teet ansiotyötä olematta työsuhteessa, virkasuhteessa tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa. Kun laskutuspalvelu ei ole työnantajasi, myöskään työsuhdetta ei muodostu.

Kevytyrittäjänä hankit lähtökohtaisesti itse toimeksiantosi ja voit määrätä hinnoista ja työehdoistasi itsenäisesti. Työt teet omilla työvälineilläsi, jotka olet ostanut tai vuokrannut. Työskentely tapahtuu omissa tiloissasi tai työn tilaajan luona.

Työn tekemisen tosialliset olosuhteet eivät täytä työsuhteen raameja. Pelkkä mahdollinen työsopimus ei tee kevytyrittäjästä palkansaajaa työttömyysturvan näkökulmasta katsottuna.

Monet laskutuspalveluyritykset muistuttavatkin suoraan verkkosivuillaan, että he eivät ole palvelun käyttäjän työnantaja, eikä työsopimuslain mukaista työsuhdetta tällöin muodostu.

Mahdollisia poikkeuksia:

Joissain tapauksissa kevytyrittäjäksi itsensä mieltävä henkilö voi kuitenkin olla työttömyysturvan kannalta palkansaaja.

Tilanne voi olla tämä esimerkiksi silloin, jos laskutuspalvelusyritys toimii samalla toimialalla kuin kevytyrittäjä ja hankkii hänelle toimeksiantoja.

Tällöin työnantaja-aseman määritelmä voi tilanteesta riippuen täyttyä.

 

Miten kevytyrittäjyys vaikuttaa työttömyysturvaan?

Yleisimmät kevytyrittäjän työttömyyskorvauksiin liittyvät kysymykset tulevat vastaan seuraavissa tilanteissa:

• 1. Olet palkkatöissä ja työskentelet samaan aikaan kevytyrittäjänä. Miten käy työttömyyskorvausten, jos jäät yllättäen työttömäksi päätoimestasi?
• 2. Olet työtön, mutta alat tekemään satunnaisia työkeikkoja kevytyrittäjänä. Miten laskutuspalvelun käyttö vaikuttaa työttömyysetuuksiin?

Alla on käyty läpi molemmat tilanteet.

 

Tilanne 1: Harjoitat kevytyrittäjyyttä ja jäät työttömäksi päätyöstäsi

Tässä tilanteessa TE-toimisto arvioi, oletko sivu- vai päätoiminen yrittäjä.

Päätoimisena yrittäjänä et ole työtön, joten et myöskään ole oikeutettu työttömyysetuuksiin. Työttömänä sivutoimisena yrittäjänä sen sijaat voit saada soviteltua työttömyysetuutta, jolloin laskutuspalvelun kautta hankkimasi tulot pienentävät etuuksiesi määrää.

Saamasi etuus voi olla tilanteestasi riippuen ansiosidonnaista päivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea.

Pää- tai sivutoimisuus määritellään työmääräsi perusteella. TE-toimisto tulkitsee yritystoimintasi päätoimiseksi, jos siihen käytetty aika on niin suuri, ettet sen takia pystyisi ottamaan vastaan kokoaikaista työtä muualta. Määräävä tekijä on siis työhön uppoava aika, ei euromääräinen laskutuksesi.

Jos olet pääpalkkatyösi rinnalla harjoittanut kevytyrittäjyyttä jo jonkin aikaa, tämä on yleensä selkeä osoitus yrittäjätoimintasi sivutoimisuudesta.

Näin ollen voit yleensä työttömäksi jäädessäsi saada soviteltua työttömyyskorvausta ja tehdä edelleen pienimuotoista keikkaa kevytyrittäjänä.

Työttömyysetuutta soviteltaessa huomioidaan kaikki tulot, jotka ylittävät noin 300 euron suuruisen kuukausittaisen suojaosan. Työttömyysturvan suojaosa poistuu käytöstä keväällä 2024.

TE-toimistojen päätökset ovat aina tapauskohtaisia. Arvioituta oman kevytyrittäjyystoimintasi sivu- tai päätoimisuus TE-toimistossa hyvissä ajoin, jos varsinaisen päätyösi tulevaisuus näyttää uhatulta.

 

Mitä tarkoittaa lyhytkestoinen työllistyminen yrittäjänä?

Luit ylempää, että päätoimiset yrittäjät eivät lähtökohtaisesti ole oikeutettuja työttömyysetuuksiin.

Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos työllistyminen kestää enintään kaksi viikkoa. Tällöin voit saada soviteltua työttömyysetuutta, eli yrittäjätoiminnasta saamasi tulo alentaa saamiasi korvauksia sen mukaan, kuinka paljon ansaitset.

Lyhytkestoisten työjaksojen osalta TE-toimisto ei siis arvioi työnteon pää- tai sivutoimisuutta.

Voit näin ollen ottaa vastaan toimeksiantotyylisiä lyhytkestoisia tehtäviä ja säilyttää oikeutesi työttömyysetuuksiin. Yksittäisen toimeksiannon keston tulee kuitenkin olla alle kaksi viikkoa.

TE-palveluihin kannattaa tässäkin tilanteessa olla yhteydessä etukäteen.

 

Tilanne 2: Olet työtön ja aloitat kevytyrittäjänä

Jos aloitat yli kaksi viikkoa kestävän yritystoiminnan työttömyyden aikana, voit harjoittaa sitä jopa neljän kuukauden ajan ilman, että TE-palvelut selvittää toimintasi pää- tai sivutoimisuutta.

Näiden neljän kuukauden aikana voit saada soviteltua työttömyysetuutta, jolloin kevytyrittäjyystienestisi pienentävät hieman työttömyyskorvauksesi määrää.

Kun neljä kuukautta on kulunut, TE-toimisto tekee arvion yrittäjätoiminnastasi:

• Toimintasi luokitellaan päätoimiseksi, jos siihen käyttämäsi työmäärä on niin suuri, ettet sen takia voi ottaa vastaan kokopäivätyötä muualta. Tässä tapauksessa et voi enää saada työttömyyskorvauksia.
• Muussa tapauksessa kyse on sivutoimisesta yrittäjyydestä, jolloin voit edelleen saada soviteltua työttömyysetuutta.

Tämä tarkoittaa, että voit työttömänä ollessasi testata yrittäjämäistä toimintaa neljän kuukauden ajan ilman pelkoa tukien menettämisestä. Yritystoiminnan käynnistämisestä kannattaa olla hyvissä ajoin yhteyksissä TE-toimistoon.

Jos saat työttömyysetuutta kevytyrittäjätoimintasi aikana, sinun on kuitenkin haettava kokoaikatyötä, eikä yritystoimintasi ole pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä. Kieltäytymisen seurauksena voi olla korvaukseton määräaika eli karenssi tai työssäolovelvoitteen asettaminen.

 

 

Mitä työttömyysetuuksia kevytyrittäjälle voidaan maksaa?

Kevytyrittäjänä saamasi työttömyysetuus voi käytännössä tarkoittaa

• ansiosidonnaista päivärahaa
• peruspäivärahaa tai
• työmarkkinatukea.

Vuonna 2024 työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat 37,21 euroa päivässä. Ansiosidonnainen päiväraha puolestaan koostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta sekä henkilökohtaisesta ansio-osasta, jonka määrä riippuu työttömyyttä edeltäneestä ansiotasostasi.

• Ansiosidonnaista voit saada, jos olet työttömyyskassan jäsen ja täytät työssäoloehdon.
• Jos et ole kassan jäsen, mutta täytät työssäoloehdon, voit hakea peruspäivärahaa Kelasta.
• Jos sen sijaan et täytä työssäoloehtoa, voit hakea Kelasta työmarkkinatukea.

Huomioi, että jos kevytyrittäjä on työttömyysturvan näkökulmasta yrittäjä, hänen kevytyrittäjänä tekemäänsä työtä ei hyväksytä palkansaajan työssäoloehtoon.

Tällöin kevytyrittäjän on pitänyt täyttää työssäoloehto jo aiemman työsuhteensa perusteella, jotta hän voi saada ansiosidonnaista päivärahaa palkansaajien työttömyyskassasta.

 

 

Kevytyrittäjien työttömyysturvassa on viime vuosien aikana tapahtunut useita muutoksia, ja tilanne elää jatkuvasti. Varmista aina omaa tilannettasi koskevat ajantasaiset tiedot TE-palveluilta tai Kelasta. Kelan verkkosivuilta löydät myös tiivistelmän vuoden 2024 aikana vaiheittain voimaan astuvista työttömyysturvan muutoksista.