Kevytyrittäjyys palkkatyön ohella – 6 kohdan muistilista

Huomioi nämä asiat ennen kuin alat tahkoamaan lisätienestiä kevytyrittäjänä

Kevytyrittäjyys eli laskutuspalvelun käyttö on jo pitkään ollut monelle suomalaiselle helppo matalan kynnyksen tapa hankkia lisätuloja palkkatyön ohella. Voit tehdä keikkaluonteista työtä, testata liikeideaa tai laskuttaa satunnaisia projekteja yksityishenkilönä ilman omaa yritystä.

Ennen aloittamista sinun on kuitenkin ymmärrettävä, mitä velvollisuuksia, riskejä ja huomioitavia asioita kevytyrittäjyyteen liittyy. Listasimme kuusi tärkeintä asiaa.

1. Kevytyrittäjänä tienaamasi tulot verotetaan yhdessä palkkatyön tulojen kanssa

Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että jos tienaat päätyöstäsi hyvin, varsin iso osuus kevytyrittäjänä tienaamistasi lisäansioista uppoaa ansiotuloveron maksamiseen. Mitä isommaksi ansiotulosi kokonaisuudessaan kasvavat, sitä suuremmaksi myös veroprosentti nousee.

Monet laskutuspalvelut hakevat verokorttitietosi suoraan Verohallinnolta, mutta asia kannattaa tarkistaa palveluntarjoajan ohjeista. Laskutuspalvelu huolehtii siitä, että sinulle maksettava palkka ilmoitetaan tulorekisteriin ja että palkasta napataan oikea määrä veroa pois verokorttisi perusteella. Tiedot kulkeutuvat automaattisesti esitäytetylle veroilmoituksellesi, jonka saat keväällä.

Jos lisätulosi jäävät hyvin pieniksi, ylimääräistä ei välttämättä tarvitse tehdä. Jos tuloja kuitenkin kertyy vähänkään enemmän, verokortti kannattaa päivittää. Näin tulet maksaneeksi oikean määrän veroa jo verovuoden aikana, eikä puuttuvia veroeuroja tarvitse täydentää myöhemmin.

Yrittäjyys ja palkkatyö voi olla fiksumpaa yhdistää muiden yrittämisen muotojen kautta, jos aiot laskuttaa lisätöistä säännöllisemmin tai laskutat isoja summia. Toiminimen ja varsinkin osakeyhtiön pyörittämiseen liittyy kuitenkin hieman enemmän byrokratiaa kevytyrittäjyyteen verrattuna. Kevytyrittäjyyden aloittaminen ei myöskään maksa mitään, eikä juoksevia kuluja ole lainkaan.

 

2. Mihin kevytyrittäjyys vaikuttaa, jos jäät työttömäksi päätyöstäsi?

Kevytyrittäjät ovat työttömyysturvan näkökulmasta yrittäjiä, mutta pelkkä laskutuspalveluun rekisteröityminen tai tulon saaminen kevytyrittäjyystoiminnasta ei automaattisesti vie kenenkään työttömyysetuuksia.

Ajoituksella voi olla väliä. Suurin riski syntyy, jos alat saamaan tuloa kevytyrittäjyydestä ja jäät hyvin nopeasti sen jälkeen työttömäksi palkkatöistä. Tällöin työvoimaviranomainen voi huonoimmassa tapauksessa tulkita sinut päätoimiseksi yrittäjäksi. Päätoimiset yrittäjät eivät ole oikeutettuja työttömyysetuuksiin.

Työttömänä sivutoimisena yrittäjänä sen sijaan voit saada soviteltua työttömyysetuutta, jolloin laskutuspalvelun kautta hankkimasi tulot pienentävät etuuksiesi määrää. Jos olet harjoittanut kevytyrittäjyyttä pitkään päätyösi rinnalla, tämä tukee tulkintaa siitä, että kyse on sivutoimisesta yrittäjyydestä.

Jos aiot ryhtyä laskuttamaan satunnaisia töitä kevytyrittäjänä päätyösi rinnalla ja päätoimesi tulevaisuus näyttää uhatulta, oman yrittäjyystoiminnan pää- tai sivutoimisuus kannattaa arvioituttaa paikallisella työvoimaviranomaisella etukäteen.

 

3. YEL-vakuutusta ei tarvita, jos toimintasi on pienimuotoista

Päätyösi osalta työnantaja on vakuuttanut sinut TyEL-vakuutuksella. Tarvitset siitä huolimatta kevytyrittäjänä YEL-vakuutuksen, jos sen ottamisen ehdot täyttyvät.

Vakuutus tulee ottaa, jos vuosittainen YEL-työtulosi ylittää 9208,43 euroa (2025) ja toiminta kestää yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Työtulo ei ole sama asia kuin laskutuksesi määrä, mutta kevytyrittäjyystoiminnasta saatavaa bruttopalkkaa käytetään apuna YEL-vakuuttamisvelvoitetta arvioitaessa.

• Aiheesta kattavammin: Kevytyrittäjän YEL-vakuutus

 

4. Älä alihinnoittele itseäsi

Kevytyrittäjänä sinun tulee muistaa, että lähettämiisi laskuihin lisätään arvonlisävero, joka ei jää sinulle. Näin tehdään, koska käytät laskutuksessa laskutuspalveluyrityksen y-tunnusta, ja kaikki laskutuspalveluyritykset ovat arvonlisäverovelvollisia.

Laskuttamastasi summasta vähennetään myös laskutuspalvelun veloittama palvelumaksu sekä vakuutusmaksut (esim. vastuu- ja tapaturmavakuutuksesta). Huolehdit myös itse kaikista toimintaasi liittyvistä kuluista (esim. työvälineet). Siksi oman työn hinta kannattaa mitoittaa tarpeeksi ylös, eikä verrata sitä esimerkiksi siihen tuntipalkkaan, jonka työnantaja maksaa sinulle päätoimestasi.

Yritysasiakkaille hinnat ilmoitetaan lähtökohtaisesti ilman arvonlisäveron osuutta ja tavallisille kuluttaja-asiakkaille arvonlisäverollisina. Tämä johtuu siitä, että yritykset voivat myöhemmin vähentää arvonlisäveron, joten alv:n osuus ei lopulta jää laskun maksavan yrityksen kuluksi. Kuluttaja-asiakkaiden kohdalla näin ei ole.

• Lue myös: Mitä arvonlisävero tarkoittaa?

 

5. Perinteinen vai y-tunnuksellinen kevytyrittäjyys?

Kevytyrittäjyys omalla y-tunnuksella tarkoittaa nimestään huolimatta sitä, että olet yksityinen elinkeinonharjoittaja eli puhekielisesti toiminimiyrittäjä. Kyseessä on epävirallinen nimitys sille, että harjoitat toiminimiyrittäjyyttä laskutuspalvelun kautta.

Tällöin laskujen lähettäminen asiakkaille, kirjanpito ja verottajalle lähetettävät ilmoitukset on ulkoistettu samaan sähköiseen palveluun, mikä voi helpottaa yrittäjyyteen kuuluvan byrokratian hoitamista. Kirjanpito muodostuu palvelussa pitkälti automaattisesti, kun lähetät palvelun kautta laskut asiakkaillesi ja lisäät palveluun kuitit ja tositteet yritystoimintaa varten tekemistäsi ostoista.

Jos sinulla on oma y-tunnus ja liikevaihtosi ei kalenterivuodessa ylitä 20 000 euroa, voit jättää rekisteröitymättä alv-rekisteriin. Tämä on erityisen hyödyllistä, jos myyt palveluitasi yksityishenkilöille.

Tavalliselle kuluttaja-asiakkaalle on yhdentekevää, maksaako tuote esimerkiksi 125,50 euroa siten, että se sisältää arvonlisäveron (eli 100€ + alv 25,5 %) vai 125,50 euroa niin, että hinta ei sisällä lainkaan arvonlisäveroa, koska myyjä ei kuulu alv-rekisteriin. Jälkimmäisessä tilanteessa yrittäjälle itselleen jää enemmän rahaa käteen.

Vaikka sinulla ei kevytyrittäjänä olisi omaa y-tunnusta, olet silti eläkevakuuttamisen ja työttömyysturvan näkökantilta katsottuna yrittäjä. Siksi y-tunnuksen mukanaan tuomat verohyödyt voivat olla hyvä kannustin toimia kevytyrittäjänä omalla y-tunnuksella, jos yritystoimintasi on vähänkään säännöllisempää.

 

 

6. Varmista lupa-asiat ennen kuin aloitat kevytyrittäjyyden palkkatyön ohella

Sivutoimista yritystoimintaa ei kaikissa tilanteissa voi aloittaa täysin omatoimisesti palkkatyön ohella. Vaikka moni työntekijä voi ryhtyä kevytyrittäjäksi ilman erillistä lupaa, tietyissä tilanteissa työnantajan suostumus on tarpeen tai jopa pakollista. Tämä koskee erityisesti julkisella sektorilla työskenteleviä viranhaltijoita, joilla sivutoimien valvonta perustuu lainsäädäntöön ja työnantajan harkintaan.

Myös yksityisellä sektorilla voi syntyä tilanne, jossa työnantajalla on perusteita puuttua sivutoimiseen yrittäjyyteen – esimerkiksi silloin, jos kevytyrittäjyys liittyy samaan toimialaan ja voisi käytännössä kilpailla päätyönantajan kanssa.

Tämäkään ei kuitenkaan ole automaattisesti este. Esimerkiksi mainostoimistoissa työskentelee paljon henkilöitä, jotka laskuttavat satunnaisesti omia saman alan projektejaan kevytyrittäjänä.

Työsopimus tai sen liitteet saattavat sisältää ehtoja sivutoimien harjoittamisesta, joten oma työsopimus kannattaa aina tarkistaa huolella ennen yritystoiminnan aloittamista.

Jos et ole varma, vaatiiko oma tilanteesi luvan, asiasta on suositeltavaa keskustella avoimesti työnantajan kanssa. Näin vältät mahdolliset väärinkäsitykset ja varmistat, että voit kehittää omaa liiketoimintaasi rauhassa ja reilun pelin ehdoilla.