Sinustako sivutoiminen yrittäjä? Nämä 12 kysymystä kannattaa käydä läpi ensin!

Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sivutoimisesta yrittäjyydestä

Onko sinulla aivan liikaa vapaa-aikaa palkkatöiden, opiskelun tai eläkepäivien ohessa?

Tästä kiperästä ongelmasta pääset kätevästi eroon ryhtymällä sivutoimiseksi yrittäjäksi.

Aivan pystymetsästä uudelle sivupolulle ei kuitenkaan kannata loikata, vaan ensin on hyvä tietää perusasiat muun muassa verotuksesta, työttömyysturvasta ja vakuutusvelvoitteista.

Myös itselle sopivimman yritysmuodon valinta on asia, joka ei välttämättä ole itsestäänselvyys läheskään kaikille uusille yrittäjäkokelaille.

Tästä artikkelista löydät vastaukset yleisimpiin aihetta koskeviin kysymyksiin.


Missä elämäntilanteissa sivutoiminen yrittäjyys voi tulla kyseeseen?

Useimmiten sivutoiminen yrittäjyys aloitetaan jossakin seuraavista tilanteista:

  • Olet palkkatöissä, mutta haluat samalla harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa joko omaksi iloksi tai puhtaasti lisäansioiden takia.
  • Olet opiskelija ja haluat testata yrittäjyyttä ja ansaita rahaa opintotuen päälle.
  • Olet eläkkeellä ja kaipaat tekemistä tai lisätuloja.
  • Olet työtön ja tahdot kokeilla yrittäjyyttä joko vakitöitä etsiessäsi tai kokonaan uuden uran toivossa.

Urasi yrittäjänä voi toki alkaa myös puolivahingossa harrastuksesta tai taidosta, jonka huomaat voivasi muuttaa rahaksi. Tällöin on luonnollista ryhtyä laskuttamaan sivutoimisena yrittäjänä.

Harva yksityishenkilö tai yritys haluaa huolehtia palkan tai työkorvauksen maksamiseen liittyvistä velvoitteista yksittäisiä työkeikkoja tilatessaan.

Tilaisitko itse kotiisi putkimiehen, joka päivän päätteeksi ojentaisi sinulle verokorttinsa? Yksinkertaisempaa on, että työn suorittaja vain lähettää laskun, jonka asiakas maksaa.

Varsinaiseksi yrittäjäksi ryhtymisen lisäksi vaihtoehtona on yrittäjämäisen toiminnan harjoittaminen laskutuspalvelun kautta. Tällöin voit laskuttaa valitsemasi laskutuspalvelun nimissä.

Käydään seuraavaksi läpi yleisimmät sivutoimisen yrittäjän yritysmuodot.

 

Mikä on paras yritysmuoto sivutoimiselle yrittäjälle?

Se riippuu. Yleisimpiä valintoja sivutoimiselle yrittäjälle ovat

  • kevytyrittäjänä toimiminen
  • yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi eli toiminimiyrittäjäksi ryhtyminen tai
  • osakeyhtiön perustaminen.

Nämä vaihtoehdot kattavat ylivoimaisen valtaosan tilanteista, joten emme käsittele erikseen avoimia yhtiöitä, kommandiittiyhtiöitä tai muita mahdollisia yritysmuotoja.

Seuraavat kappaleet lukemalla osaat paremmin arvioida eri vaihtoehtojen soveltuvuutta omaan sivutoimiseen yrittämiseesi.

 

Kevytyrittäjänä työskentelet kuin yrittäjä, mutta et virallisesti ole sellainen

Kevytyrittäjyys tarkoittaa, että harjoitat yrittäjämäistä toimintaa laskutuspalvelun kautta. Hankit omat asiakkaasi ja päätät hintasi, mutta lähetät laskut verkossa toimivan laskutuspalvelun kautta.

Asiakkaasi maksaa laskun laskutuspalvelulle, joka sen jälkeen tilittää rahat sinulle omalla palvelumaksullaan miinustettuna. Laskutuspalvelu myös pidättää sinulle maksettavasta summasta oikean määrän tuloveroa, kunhan vain muistat toimittaa heille verokorttisi.

Kyseessä ei ole virallinen yritysmuoto. Mainitsemme sen silti, koska kevytyrittäjyys on viime vuosien aikana yleistynyt Suomessa merkittävästi. Erinäisten arvioiden mukaan maastamme löytyy jo noin 150 000 laskutuspalveluiden asiakkaaksi rekisteröitynyttä henkilöä.

Erityisen hyvin kevytyrittäjyys voi soveltua tilanteisiin, joissa:

  • yrittäjämäinen toimintasi on enemmän tai vähemmän epäsäännöllistä
  • laskutettavat summat ovat vuositasolla kohtalaisen pieniä
  • et halua miettiä sekuntiakaan kirjanpitoa tai verotukseen liittyviä asioita.

Kevytyrittäjänä et kuitenkaan voi hyötyä monista sellaisista veroetuuksista, joihin pääsisit käsiksi y-tunnuksella varustettuna virallisena yrittäjänä.

Hyvä tietää: Joidenkin verkossa toimivien palveluiden kautta voit harjoittaa myös ”kevytyrittäjyyttä y-tunnuksella”. Tällöin kyse on kuitenkin yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimimisesta.

Kevytyrittäjä y-tunnuksella on vain markkinoinnillinen termi sellaiselle toiminimiyrittäjälle, joka on ulkoistanut laskutuksen, kirjanpidon ja veroilmoitukset netissä toimivalle palvelulle.

Tunnetuin esimerkki lienee OP Kevytyrittäjä, mutta nykyään myös muutama muu laskutuspalvelu puhuu markkinointimateriaaleissaan kevytyrittäjyydestä y-tunnuksella.

 

Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiminen on helpoin tapa ryhtyä viralliseksi yrittäjäksi

Yksityinen elinkeinonharjoittaja – joka myös puhekielisesti toiminimiyrittäjänä tunnetaan – on henkilö, joka harjoittaa yritystoimintaa itsenäisesti omissa nimissään ja omalla y-tunnuksellaan.

Kyseessä ei siis varsinaisesti ole yritys, vaan yrittäjä itse. Toiminimiyritys on kuitenkin puhekielinen ilmaisu samalle asialle.

Y-tunnuksen voit hankkia täysin ilmaiseksi, mutta jos haluat rekisteröidä itsellesi virallisen toiminimen – esimerkiksi Tmi Vertin Valokuvapalvelu – sinun tulee tehdä kaupparekisteri-ilmoitus. Hintaa sähköiselle ilmoitukselle kertyy 60 euroa. Kaupparekisteri-ilmoitus on pakollinen, jos toimit jollakin luvanvaraisella toimialalla.

Voit täyttää yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamispaperit joko itse YTJ-palvelussa tai Omaverossa tai ulkoistaa homman jollekin verkossa toimivalle laskutus- ja kirjanpitopalvelulle. Käyttäjämäärällä mitattuna suosituimpia palveluita Suomessa ovat:

  • OP Kevytyrittäjä ja
  • Ukko Toiminimiyrittäjyys.

Verkossa toimivat palvelut hoitavat perustamistoimet ilmaiseksi, koska tällä tavalla he saavat hankittua palveluihinsa uusia kirjanpitoasiakkaita. Yksityisenä elinkeinonharjoittajana olet aina kirjanpitovelvollinen.

Toki myös oman kyläsi keskustasta löytyvä perinteinen tilitoimisto voi täyttää perustamisasiakirjat puolestasi ja ryhtyä sen jälkeen huolehtimaan kirjanpidostasi. Vaihtoehtoja riittää, mutta jollain tapaa kirjanpito on aina hoidettava kuntoon.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan kirjanpitoa ja verotusta on käsitelty tarkemmin myöhempänä tässä artikkelissa.

 

Osakeyhtiö tarjoaa mahdollisuuden verotuksen optimointiin mutta on hallinnollisesti toiminimeä raskaampi yritysmuoto

Osakeyhtiö voi olla sinulle houkutteleva vaihtoehto, jos:

  • aiot jo lähitulevaisuudessa siirtyä päätoimiseksi yrittäjäksi
  • yritystoiminnassa liikkuu sivutoimiluonteisuudesta huolimatta paljon rahaa
  • perustajia on muitakin kuin sinä tai
  • tienaat päätöissäsi hyvin ja haluat optimoida verotaakkaasi.

Yksityisenä elinkeinonharjoittajana kaikki tienestisi olisivat automaattisesti kyseisen vuoden verotettavaa tuloasi ja ne laskettaisiin yhteen muiden tulojesi kanssa.

Osakeyhtiöstä puolestaan voit maksaa palkkaa itsellesi sopivaksi katsomasi määrän ja jättää loput yrityksen voitoksi eli tulokseksi. Tuloksestaan osakeyhtiö maksaa 20 prosentin suuruisen yhteisöveron.

Yksinkertaistettu esimerkki:

Tienaat palkkatöistäsi 60 000 euroa vuodessa. Heität samaan aikaan sivutoimisesti keikkaa toiminimiyrittäjänä ja tienaat vuoden aikana lisätuloa 15 000 euroa. Verotettavat tulosi ovat 75 000 euroa, joten suhteellisesti melko iso osuus sivutuloistasi uppoaa veroihin.

Osakeyhtiöstä sinun ei ole pakko maksaa itsellesi palkkaa lainkaan, jos rahalle ei juuri sillä hetkellä ole käyttöä. Voit jättää rahat yrityksen voitoksi, josta yritys maksaa 20 prosentin yhteisöveron. Itse voit myöhemmin nostaa rahaa ulos palkkana tai osinkona.

Osakeyhtiö voi olla sivutoimiselle yrittäjälle hyvä valinta myös sellaisessa tilanteessa, jossa tavoitteena on jo lähitulevaisuudessa hypätä päätoimiseksi yrittäjäksi. Toisaalta yksityisestä elinkeinonharjoittajasta osakeyhtiömuotoon siirtyminen ei ole iso vuori kiivettäväksi.

Sivutoimisen osakeyhtiön potentiaalisia miinuspuolia toiminimiyrittäjyyteen verrattuna ovat vaatimus kahdenkertaisesta kirjanpidosta sekä tilinpäätöksestä. Myös yhtiökokousmuodollisuudet on hoidettava vuosittain, joten paperihommiin tuhraantuva aika on hieman muita vaihtoehtoja suurempi.

Ulkoistetusta kirjanpidosta aiheutuu myös kuluja hieman enemmän toiminimen kirjanpitoon verrattuna. Toiminimiyrittäjien ei ole pakko laatia tilinpäätöstä, ja myös kirjanpito on mahdollista laatia yhdenkertaisena. Nämä asiat laskevat hieman toiminimiyrittäjien kirjanpidon kustannuksia osakeyhtiöihin verrattuna.

Osakeyhtiön perustamisilmoitus kaupparekisteriin maksaa sähköisenä 275 euroa. Aiemmin pakollista 2500 euron alkupääomaa ei sen sijaan ole vaadittu enää heinäkuussa 2019 voimaan astuneen lakimuutoksen jälkeen.

Toiminimeen verrattuna myöskään osakeyhtiön lopettaminen ei ole aivan yhtä sutjakka operaatio, vaan ajallinen ja rahallinen taakka ovat suurempia.

Edellä mainittujen syiden takia sivutoimisen osakeyhtiön perustaminen ei näin ollen välttämättä ole mielekästä kaikissa tilanteissa.

 

Sivutoimisen yrittäjän henkilökohtainen vastuu – toiminimi vastaan osakeyhtiö

Toiminimiyrittämisen miinuspuoleksi mainitaan usein, että olet yrittäjänä henkilökohtaisella omaisuudellasi vastuussa kaikista tekemistäsi liiketoimista ja sitoumuksista. Tämä on aivan totta: esimerkiksi kaikki toiminimellä aikaansaamasi velat ovat sinun henkilökohtaisia velkojasi.

Useimmiten toiminimiyrittäjyys kuitenkin aloitetaan sellaisilla aloilla, joissa alkuun pääsee hyvin pienillä tai olemattomilla investoinneilla.

Et voi ajautua yritystoimintasi kanssa kovin pahaan velkakuoppaan, jos myyt pääasiassa omaa työtäsi ilman isoja kuukausittaisia kiinteitä kuluja. Tilanne voi olla erilainen, jos tarvitset oman kalliin liiketilan ja 10 000 euron kalustosatsaukset alkuun päästäksesi. Tällöin voi olla viisampaa tähystää osakeyhtiön suuntaan.

Toiminimistä poiketen osakeyhtiö on yrittäjästään erillinen oikeushenkilö. Yrittäjänä vastaat osakeyhtiön velvoitteista vain sijoittamasi pääoman määrällä. Siksi osakeyhtiö on lähtökohtaisesti turvallisempi valinta, kun yritystoiminnassasi liikkuvat rahasummat alkavat kasvaa tai kun joudut tekemään kalliita alkuinvestointeja.

Toisaalta on hyvin tyypillistä, että esimerkiksi lainaa ottavan pienen osakeyhtiön omistajayrittäjältä vaaditaan lainalle omavelkainen henkilötakaus. Tällöin yrittäjä vastaa velasta kuin omastaan – aivan samalla tavalla kuin toiminimiyrittäjäkin.

Palaa sisällysluetteloon >>

 

Miten sivutoimisen yrittäjän verotus toimii?

 

Tienestiesi verotus riippuu täysin siitä, missä muodossa yritystoimintaasi harjoitat.

Käydään kolme yleisintä vaihtoehtoa läpi.

 

Kevytyrittäjänä sinun ei tarvitse huolehtia käytännössä mistään

Kun lähetät laskusi laskutuspalvelun kautta heidän y-tunnuksellaan, et ole verotuksen näkökulmasta yrittäjä vaan palkansaaja.

Ennen työkeikkaasi toimitat laskutuspalvelulle verokorttisi, jotta he osaavat napata sinulle maksamastaan palkasta oikean määrän tuloveroa pois. Verokortin voit lähettää sähköisesti. Laskutuspalvelu ilmoittaa maksetut palkat eteenpäin Verohallinnon Tulorekisteriin.

Voit koska tahansa itse kirjautua Tulorekisteriin tarkastelemaan sinulle maksettuja palkkoja, mutta viimeistään törmäät niihin keväällä, kun saat henkilökohtaisen esitäytetyn veroilmoituksesi.

Muista siis toimittaa verokorttisi. Sen jälkeen voit keskittyä vain laskuttamaan asiakkaitasi.

Päivitys: Armon vuonna 2021 automatisaatio on edennyt siihen pisteeseen, että osa laskutuspalveluista saa haettua verotustietosi suoraan Verohallinnolta. Sinun ei tällöin tarvitse enää itse huolehtia verokortin toimittamisesta. Näin toimii jo ainakin Ukko.fi.

Kevytyrittäjätoimintaasi varten tekemiäsi isompia hankintoja sekä laskutuspalvelulle maksamiasi palvelumaksuja voit vähentää henkilökohtaisella veroilmoituksellasi OmaVerossa. Nämä tulonhankkimisvähennykset laskevat verotettavien tulojesi määrää. Tällöin kontollesi lankeavien verojen määrä euromääräisesti pienenee.

 

Sivutoimisen toiminimen verotus lyhyesti

Toiminimiyrittäjänä kaikki vuoden aikana tienaamasi raha – eli yritystoimintasi tulot miinus menot – on automaattisesti verotettavaa tuloasi. Tuo raha verotetaan yhdessä muiden tulojesi kanssa.

Yksinkertaistettu esimerkki:

Tienaat palkkatöissä 25 000 euroa vuodessa. Sivutoimisena toiminimiyrittäjänä teet vuoden aikana myyntiä 10 000 eurolla ja yritystoimintasi kulut (esimerkiksi tarvike- ja laitehankinnat) ovat 5000 euroa.

Yritystoimintasi tulos on 5000 euroa, josta napataan vielä pois 5 prosentin yrittäjävähennys eli 250 euroa. Yrittäjävähennys on pienyrittäjille suunnattu verohelpotus. Tulokseksi jää 4750 euroa.

Näin ollen verotettavat tulosi ovat 25 000 + 4750 = 29 750 euroa. Esimerkissä ei ole huomioitu palkkatöistä mahdollisesti saamiasi verovähennyksiä.

Varsin usein sivutoimisten toiminimien yritystoiminnan tulos verotetaan kokonaan ansiotulona.

Pääomatulona voidaan verottaa korkeintaan 20 prosentin suuruinen osuus toiminimesi edeltävän vuoden nettovarallisuudesta. Yritystoiminnan aloitusvuonna nettovarallisuus määräytyy ensimmäisen tilikautesi päättymishetken tietojen perusteella.

  • Nettovarallisuus lasketaan miinustamalla yritystoimintasi varoista sen velat ja lisäämällä lukuun 30 prosenttia työntekijöille maksetuista palkoista.
  • Koska sinulla ei sivutoimisena toiminimiyrittäjänä ole työntekijöitä, kaava on yksinkertaisesti varat miinus velat.
  • Toiminimesi pankkitilillä olevat varat eivät kuulu nettovarallisuuteen toisin kuin esimerkiksi yritystoiminnassa käyttämäsi kalusto tai myytävien tuotteiden varasto. Jos liiketoimintaasi ei sitoudu isoa nettovarallisuutta, niin pääomatulona verotettava osuus jää minimaaliseksi.

Esimerkki:

Toiminimesi tulos on edellisessä esimerkissä mainittu 4750 euroa. Toiminimesi nettovarallisuus on 1000 euroa.

4750 eurosta pääomatulona voitaisiin verottaa 20 prosentin osuus 1000 eurosta eli 200 euroa.

Loppuosa 4550 euroa verotettaisiin ansiotulona yhdessä palkkatöistä saamiesi ansiotulojen kanssa.

Ansiotuloja verotetaan progressiivisesti eli tulojen noustessa veroprosentti nousee. Pääomatulovero taas on kiinteä 30 prosenttia, jos pääomatulojen määrä on alle 30 000 euroa.

Voit toiminimen veroilmoituksella vaatia pääomatulona verotettavan osuuden laskemista 10 prosenttiin tai 0 prosenttiin.

Jos ansiotulosi jäävät kokonaisuudessaan vuoden aikana pieniksi, on usein kannattavampaa vaatia yritystoiminnan tulos kokonaan ansiotulona verotettavaksi.

Pääomatulona verottaminen voi kuitenkin olla verotuksellisesti edullista, jos ansiotulot ovat suuret ja yritystoimintaan on samaan aikaan sitoutunut paljon nettovarallisuutta.

Monesti sivutoimisten toiminimien yritystoiminnan nettovarallisuus on kuitenkin sen verran pieni, että pääomatulona verotettava osuus jää joka tapauksessa hyvin pieneksi. Tällöin joko kaikki tai ylivoimainen valtaosa yritystoiminnan tuloksesta verotetaan ansiotulona.

Kun sinulla on kirjanpitäjä, hän kertoo sinulle verotuksellisesti edullisimman vaihtoehdon.

 

Miten sivutoiminen toiminimiyrittäjä maksaa oikean määrän veroja?

Jos olet palkkatöissä, voit arvioida sivutoimisen yritystoimintasi tulot suoraan verokortillasi, jolloin ylimääräiset tulosi huomioidaan palkanmaksussa.

Vaihtoehtoisesti voit heti alussa arvioida yritystoimintasi tuloksen OmaVerossa ja maksaa verot ennakkoveroina pitkin vuotta. Näet ennakkoveron maksuerien määrän jo ilmoitusta tehdessäsi.

Verotus korjataan myöhemmin kuntoon toteutuneen tilanteen mukaan.

  • Jos yliarvioit yritystoimintasi tienestit, tulet vuoden aikana maksaneeksi liikaa ennakkoveroja. Saat verot myöhemmin takaisin veronpalautuksena.
  • Mikäli taas maksat vuoden aikana liian vähän veroja, täydennät puuttuvan osuuden myöhemmin maksamalla lisäennakkoa.

Toiminimiyrittäjänä joudut oman henkilökohtaisen veroilmoituksesi lisäksi täyttämään vuosittain elinkeinotoiminnan veroilmoituksen. Jos sinulla on kirjanpitäjä, hän hoitaa asian kuntoon puolestasi.

Veroilmoituksen voi jättää OmaVeron kautta.

 

Osakeyhtiön verotus niin lyhyesti kuin mahdollista

Sivutoimisena osakeyhtiön pyörittäjänä voit halutessasi pitää henkilökohtaiset tulosi nollassa yritystoiminnan osalta. Tämä onnistuu, kun et maksa osakeyhtiöstäsi itsellesi lainkaan palkkaa, etkä nosta osinkoja.

Kun et maksa itsellesi palkkaa, suurempi osuus osakeyhtiölle laskuttamastasi rahasta jää yhtiön voitoksi. Voitostaan yhtiö maksaa 20 prosentin suuruisen yhteisöveron. Jos voittoa ei kerry, yhteisöveroa ei makseta.

Toiminimiyrittäjänä kaikki tienaamasi raha olisi automaattisesti kyseisen vuoden verotettavaa tuloasi. Osakeyhtiössä voit kuitenkin päättää, millä aikataululla otat rahaa yrityksestä ulos.

Palkanmaksusta pidättäytyminen voi olla mielekästä, jos tienaat päätoimessasi hyvin, eikä sinulla juuri kyseisenä vuonna ole käyttöä ylimääräiselle rahalle.

Osakeyhtiöstä itsellesi maksama palkka verotetaan henkilökohtaisena ansiotulonasi, joten veroihin uppoava osuus nousee suhteellisesti suureksi, jos tahkoat samaan aikaan kovia tienestejä palkkatöissäsi.

 

Miten osakeyhtiö maksaa veronsa?

Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan 20 prosentin yhteisöveron pääosin ennakkoveroina. Ennakkovero on osakeyhtiöiden kohdalla nimitys etukäteen maksettavalle yhteisöverolle.

Yritystoiminnan alussa arvioit yhtiön koko vuoden tuloksen ja yhtiö maksaa verot vuoden aikana arvion perusteella. Myöhemmin veroja palautetaan tai maksetaan lisää sen mukaan, menikö arvioitu tulos ylä- vai alakanttiin.

Esimerkki: Perustat sivutoimisen osakeyhtiön ja arvioit sen tulokseksi (tulot miinus menot) 20 000 euroa. Osakeyhtiön tulos jää kuitenkin lopulta 15 000 euroon, joten vuoden aikana maksettujen verojen osuus oli aavistuksen verran yläkanttiin. Osakeyhtiö saa myöhemmin liikaa maksamansa verot takaisin veronpalautuksena. Jos maksat osakeyhtiöstä itsellesi palkkaa, kyseessä on yrityksen tulosta laskeva kulu.

Voit muuttaa ennakkoveroa OmaVerossa, jos yritystoiminnan alussa tekemäsi arvio näyttää menevän metsään.

Palaa sisällysluetteloon >>

 

Pitääkö sivutoimisen yrittäjän liittyä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin?

Alv-rekisteri on Verohallinnon ylläpitämä rekisteri, johon on nimensä mukaisesti koottu tiedot arvonlisäverovelvollisista yrityksistä Suomessa.

Sivutoimisena yrittäjänä sinun on liityttävä alv-rekisteriin, jos:

  • liikevaihtosi ylittää 15 000 euroa vuoden mittaisella ajanjaksolla &
  • et harjoita sellaista liiketoimintaa, joka jää arvonlisäverovelvollisuuden ulkopuolelle.

Tiedot arvonlisäverottomista toimialoista löydät Verohallinnon verkkosivuilta.

Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa on 24%. Kun kuulut alv-rekisteriin, lisäät arvonlisäveron tuotteidesi tai palveluidesi hintaan.

Asiakkaasi maksaa arvonlisäveron sinulle osana laskuttamaasi summaa, ja sinä tai kirjanpitäjäsi tilitätte alv:n osuuden eteenpäin verottajalle.

Voit kuitenkin vähentää verottajalle tilitettävästä arvonlisäverosta omiin ostoihisi sisältyneiden arvonlisäverojen määrän.

Yksinkertaistettu esimerkki:

Aloitat yrittäjänä tammikuussa ja myyt 12 kuukauden pituisen tilikauden aikana tuotteitasi asiakkaille 18 600 eurolla (15 000€ + alv24%).

Liikevaihtosi eli myyntiesi määrä ilman arvonlisäveron osuutta on 15 000 euroa.

Arvonlisäveron osuus (3600€) ei ole liikevaihtoasi, vaan tuo raha sinun tulisi siirtää eteenpäin Verohallinnolle.

Olet kuitenkin ostanut vuoden aikana yritystoimintaasi varten tarvikkeita ja laitteita 6200 eurolla (5000€ + alv24%).

Voit vähentää ostoihisi sisältyneen arvonlisäveron (1200€) siitä summasta, joka sinun tulisi tilittää verottajalle omista myynneistäsi.

Näin ollen maksat arvonlisäveroa vuoden aikana 3600€–1200€ = 2400 euroa.

Pienellä liikevaihdolla saat haettua osan maksamistasi arvonlisäveroista myöhemmin takaisin – tästä lisää seuraavassa kappaleessa.

Jos olet varma, ettei liikevaihtosi tule ylittämään 15 000 euroa, sinun ei ole pakko liittyä alv-rekisteriin. Tällöin et lisää hintoihin arvonlisäveron osuutta, mutta et myöskään voi vähentää omien ostojesi arvonlisäveroja.

Ilman omaa y-tunnusta toimivana kevytyrittäjänä sinun on lisättävä alv hintoihisi, koska laskutat laskutuspalvelun y-tunnuksella. Kaikkien laskutuspalveluiden liikevaihto ylittää 15 000 euroa, joten ne ovat arvonlisäverovelvollisia. Kevytyrittäjänä et kuitenkaan pääse hyötymään alv-vähennyksistä ilman omaa y-tunnusta.

 

Miksi alv-rekisteriin voi olla fiksua liittyä, vaikka raja ei ylittyisikään?

  • Alv-rekisteriin kuuluessasi hyödyt siitä, että pystyt vähentämään omiin ostoihisi sisältyneet arvonlisäverot. Jos ostoihin sisältyneiden arvonlisäverojen osuus on suurempi kuin omien myyntiesi arvonlisävero, saat verottajalta alv-palautusta. Näin voi käydä esimerkiksi yritystoiminnan alussa, jolloin kuluja on paljon, mutta laskutusta ei vielä välttämättä ole.
  • Joudut maksamaan arvonlisäveron takautuvasti kaikista myynneistäsi, jos et ilmoittaudu alv-rekisteriin ja liikevaihtosi lipsahtaakin yli 15 000 euron. Huomioi, että liikevaihto mitoitetaan 12 kuukauden ajanjaksolle, jos ensimmäinen tilikautesi on poikkeuksellisesti muun kuin vuoden mittainen. Esimerkki: yritystoimintasi alkaa kesäkuussa ja ensimmäinen tilikautesi ajoittuu 1.6.–31.12. väliselle ajalle ja liikevaihtosi on 8000 euroa. Tällöin alv-raja ylittyy, koska puolen vuoden aikana tehty 8000 euron liikevaihto on vuoden mittaiselle ajalle muunnettuna 16 000 euroa.
  • Saat haettua verottajalta takaisin kaikki maksamasi arvonlisäverot, jos kuulut rekisteriin ja liikevaihtosi jää tilikauden (12kk) aikana alle 15 000 euron. 15 000–30 000 euron liikevaihdolla saat takaisin osan arvonlisäveroista. Osuus on sitä suurempi, mitä lähemmäksi liikevaihto jää 15 000 euroa. Kyse on arvonlisäveron alarajahuojennuksesta, joka on pienyrittäjille ja -yrityksille suunnattu verohelpotus. Alarajahuojennus on verotettavaa tuloa. Löydät lisätietoa alarajahuojennuksen hakemisesta Verohallinnon verkkosivuilta.

 

Miten alv-rekisteriin liitytään ja miten alv käytännössä maksetaan?

Voit liittyä arvonlisäverorekisteriin heti yrityksen perustamisen yhteydessä.

Lyöt vain raksin kohtaan, jossa kysytään, merkitäänkö yrityksesi arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Kun toiminta on alkanut, voit ilmoittaa ja maksaa arvonlisäverot OmaVeron kautta.

Yleensä yritykset maksavat arvonlisäverot joka kuukausi, mutta pienellä liikevaihdolla voit poiketa tästä.

  • Jos liikevaihtosi on alle 30 000 euroa, voit halutessasi maksaa arvonlisäverot kerran vuodessa tai neljännesvuosittain.
  • Neljännesvuosi-ilmoittaminen on mahdollista myös silloin, kun liikevaihto jää 30 000-100 000 euron välille.

Voit valita verokautesi pituuden yrityksen perustamisen yhteydessä. Neljännesvuosittain tai kerran vuodessa tehtävä ilmoitus säästää sinulta aikaa, kunhan vain muistat pitää tositteet tallessa siihen asti. Arvonlisäverojen laskeminen on hankalaa, jos ehdit hukata kuitteja sekä myynti- ja ostolaskuja, joista näet myyntiesi ja ostojesi arvonlisäveron osuuden.

Jos sinulla on kirjanpitäjä, voit ulkoistaa alv-ilmoitukset hänelle. Sinun kontollesi jää toimittaa kirjanpitäjälle tositteet kaikista myynneistäsi ja ostoistasi.

 

Miten arvonlisävero tulee huomioida hinnoittelussa?

Kun olet tavallisen kuluttajan roolissa ja ostat tuotteita tai palveluita, maksat arvonlisäveron osana tuotteen tai palvelun hintaa. Et voi vähentää tuota arvonlisäveroa mistään.

Siksi tavallisille kuluttajille myydessäsi ilmoitat hintasi aina arvonlisäverollisina.

  • Myyt palvelun yksityishenkilölle ja ilmoitat hinnaksi 124 euroa (sis. alv 24 %). Asiakas maksaa sinulle 124 euroa. Satanen on sinun ja arvonlisäveron osuuden (24€) tilittäisit eteenpäin verottajalle. Voit kuitenkin aina vähentää omien ostojesi arvonlisäverot myyntiesi sisältämistä arvonlisäveroista.

Koska yritykset voivat vähentää ostojensa arvonlisäverot, yritysten välisessä kaupankäynnissä hinnat ilmoitetaan yleensä ilman alv:n osuutta.

  • Myyt palvelun yritykselle ja ilmoitat hinnan muodossa 100 euroa + alv. Hintaan lisätään toimialan mukainen arvonlisäverokanta, esimerkiksi 24 %. Yritys maksaa 124 euroa, mutta voi myöhemmin vähentää 24 euron arvonlisäveron omien myyntiensä arvonlisäveroista. Alv:n osuus ei siis jää yrityksen kuluksi.

Poikkeuksia: Jos myyjä ei kuulu alv-rekisteriin, se ei lisää arvonlisäveroa tuotteen tai palvelun hintaan. Tällöin laskulla tai kuitilla tulee selkeästi ilmoittaa, että myyntiin ei sisälly arvonlisäveroa. Rakentamispalveluissa puolestaan sovelletaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta, jolloin alv:n maksamisesta huolehtiikin myyjän sijaan palvelun ostaja.

Palaa sisällysluetteloon >>

 

Kuka hoitaa sivutoimisen yrittäjän kirjanpidon?

Vastaus riippuu omista mieltymyksistäsi ja yritysmuodostasi.

Katsotaan vaihtoehdot läpi.

 

Kevytyrittäjänä ilman omaa y-tunnusta et ole kirjanpitovelvollinen

Jos olet kevytyrittäjä ja laskutat asiakkaitasi valitsemasi laskutuspalvelun y-tunnuksella, et ole kirjanpitovelvollinen.

Lähettämäsi laskut ovat osa laskutuspalveluyrityksen kirjanpitoa, eikä sinun tarvitse välittää asiasta tuon taivaallista.

 

Toiminimen kirjanpito ei ole ydinfysiikkaa, mutta kyse on muustakin kuin tuloista ja menoista

Jos olet yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimiyrittäjä, voit joko:

  • tehdä kirjanpitoa itse
  • ulkoistaa kirjanpidon valitsemallesi kirjanpitäjälle tai tilitoimistolle
  • ulkoistaa kirjanpidon verkossa toimivalle laskutus- ja kirjanpitopalvelulle.

Jälkimmäisen vaihtoehdon voit ajatella ikään kuin digitaalisena tilitoimistona, joka hoitaa kirjanpitoasi 100-prosenttisesti verkon kautta. Voit tokia toimia hyvin samalla tapaa myös perinteisen paikallisen tilitoimiston kanssa. Toimitat vain heille kaiken aineistosi sähköisesti ja he hoitavat loput.

Netissä toimivissa laskutus- ja kirjanpitopalveluissa kirjanpito muodostuu pitkälti automatisoidusti, kun lähetät omat laskusi asiakkaille palvelun kautta ja lisäät palveluun tositteet (eli useimmiten kuitit) yritystoimintasi ostoista.

Taustalla kyseisen palvelun kirjanpitotiimi huolehtii tarvittavat ilmoitukset verottajan suuntaan sekä varmistaa, että kaikki on varmasti tehty oikein.

 

Kirjanpitäjästä on hyötyä muuhunkin kuin varsinaiseen kirjanpitoon

Toiminimiyrittäjänä kirjanpitosi voidaan tehdä yhdenkertaisena, mikä tarkoittaa käytännössä hyvin yksinkertaista tulojen ja menojen ynnäämistä. Tähän tarkoitukseen voit käyttää esimerkiksi Exceliä, jos päätät tehdä kirjanpidon täysin itsenäisesti.

Isommilla tositemäärillä kirjanpidon ulkoistaminen voi kuitenkin olla mielekkäämpää. Jos liiketoimintasi on vähänkään isompaa tai säännöllisempää, huomioitavien asioiden määrä kasvaa.

Yritystoiminnassa kyse on muustakin kuin tuloista ja menoista. Esimerkiksi verovähennyksiin liittyvät seikat, alv-asiat, mahdolliset matkakuluvähennykset, ulkomailta tehtävät ostot ja monet muut kysymykset on helpompi kohdistaa suoraan kirjanpitäjälle kuin huolehtia niistä itse. Hyvä kirjanpitäjä ei ole kulu vaan sijoitus.

 

Osakeyhtiön kirjanpito pitää tehdä kahdenkertaisena

Jos yritysmuotosi on osakeyhtiö, sinun tulee tehdä kirjanpitosi kahdenkertaisena. Myös tilinpäätös on pakollinen toisin kuin toiminimiyrittäjillä.

Pienillä tositemäärillä voit tehdä kahdenkertaista kirjanpitoa aivan hyvin myös itse. Toisaalta et välttämättä säästä penniäkään, jos joudut käyttämään tuntikaupalla aikaa perusteiden opetteluun ja härväät joka kuukausi yhden työpäivän verran kirjanpitosi parissa.

Pienellä paikkakunnalla paikallinen kirjanpitäjä saattaa pystyä hoitamaan sivutoimisen osakeyhtiön kirjanpidon alle satasella kuukaudessa.

Hintaan vaikuttavista asioista voit lukea lyhyesti lisää alta.

 

Mitä sivutoimisen yrittäjän ulkoistettu kirjanpito maksaa?

Pääsääntöisesti sivutoimisen yrittäjän kirjanpito maksaa ulkoistettuna noin 40-150 euroa kuukaudessa. Poikkeuksia on, joten edellä mainittu hintahaitari on vain suuntaa-antava.

Hinta riippuu pitkälti yritysmuodostasi, toimialastasi, tositteidesi määrästä sekä siitä, keneltä kirjanpidon ostat. Pienillä paikkakunnilla hinnat ovat yleensä isoja kaupunkeja matalammalla tasolla.

  • Toiminimiyrittäjillä kirjanpito on yleensä aavistuksen verran halvempaa, koska tilinpäätös ei ole pakollinen ja kirjanpito on mahdollista tehdä yhdenkertaisena. Pienellä sivutoimisella osakeyhtiöllä tilinpäätöksen hinta on yleensä muutamia satasia.
  • Kirjanpitäjä voi hinnoitella palvelunsa tositteiden määrän mukaan, aikaan perustuen tai tarjota kiinteää kuukausihintaa. Hintaan voi kaikissa tapauksissa vaikuttaa se, miten toimitat kuitit sekä osto- ja myyntilaskut kirjanpitäjällesi. Mitä vähemmän tositteita hukkuu ja mitä paremmassa järjestyksessä ne toimitat, sitä enemmän kirjanpitäjän työ helpottuu. Usein tämä näkyy kirjanpidon hinnassa.
  • Jos yrityksesi liikevaihto on alle 30 000 euroa, arvonlisäverot voi ilmoittaa ja maksaa kerran vuodessa. Tämäkin vähentää kirjanpitoon kuluvaa työaikaa ja voi sitä kautta vaikuttaa hintaan.

Jotkut verkossa toimivat palvelut tarjoavat sivutoimisille toiminimiyrittäjille kirjanpitoa myös laskutuksen määrään perustuen. Tällöin maksat prosenttiperusteisen palvelumaksun (esimerkiksi 5%) jokaisen lähettämäsi laskun arvonlisäverottomasta summasta.

Esimerkki: Lähetät kuukauden aikana laskuja asiakkaillesi 1240 eurolla (1000 € + alv 24 %). Maksat kirjanpidosta kuukaudessa 50 euroa.

Maksamalla kirjanpidon tekemisestä jollekin muulle, sinun ei tarvitse itse huolehtia myynti- ja ostokirjauksista tai verottajalle lähtevistä ilmoituksista. Samalla voit saada kirjanpitäjältäsi hyödyllisiä vinkkejä, jotka auttavat sinua säästämään rahaa.

Palaa sisällysluetteloon >>

 

Milloin sivutoiminen yrittäjä tarvitsee YEL-vakuutuksen?

Sivutoimisena yrittäjänä sinun tulee hankkia YEL-vakuutus eli yrittäjän eläkevakuutus, jos kaikki seuraavat kriteerit täyttyvät:

  • Ikäsi on 18-67 vuotta.
  • Toimintasi jatkuu yhtäkestoisesti vähintään neljä kuukautta.
  • YEL-työtulosi on vuositasolla 8261,72 euroa tai enemmän (2022).

Vuonna 2021 YEL-raja oli 8063,57 euroa.

Ehtojen täyttyessä YEL-velvoite koskee myös kevytyrittäjiä, jotka toimivat laskutuspalvelun kautta ilman omaa y-tunnusta.

 

Mitä sivutoimisen yrittäjän pitää tietää YEL-työtulosta?

YEL-työtulolla tarkoitetaan oman työpanoksesi rahallista arvoa.

Kyseessä on oma arviosi sellaisesta rahasummasta, jonka maksaisit vuoden aikana palkkana samaa työtä tekevälle ulkopuoliselle työntekijälle, jolla on vastaava ammattitaito kuin sinulla. Kyseessä ei siis ole sama asia kuin myyntiesi euromääräinen yhteissumma tai liiketoimintasi tulos.

Sinun ei tarvitse hankkia vakuutusta automaattisesti, jos laskutuksesi on edeltävän 12 kuukauden aikana ylittänyt 8261,72 euroa (2022).

Esimerkiksi arvonlisäveron osuus, asiakkailta mahdollisesti laskuttamasi tarvike- ja materiaalikulut tai verovapaat matkakustannuskorvaukset – jos olet sellaisiin oikeutettu – eivät ole palkkaa, eikä niitä huomioida YEL-työtuloa arvioitaessa.

Toimintasi on myös saattanut olla sen verran lyhytkestoista, ettei YEL-velvoite täyty, vaikka olisitkin tehnyt tienestiä yli mainitun rajan.

Jos kuitenkin työskentelet yli neljä kuukautta ja toimintasi on siinä määrin laajaa, että maksaisit samanlaisesta puurtamisesta palkkaa jollekin muulle vähintään 8261,72 euroa vuodessa, niin YEL-vakuutus on pakko hankkia. Et voi korvata sitä millään vapaaehtoisella vakuutuksella.

Palkkatöissä ollessasi työnantajasi on vakuuttanut sinut työntekijän eläkevakuutuksella, ja YEL-vakuutuksen hankit itse valitsemaltasi eläkevakuutusyhtiöltä. Vakuutus on samanhintainen riippumatta siitä, mistä eläkevakuutusyhtiöstä sen ostat.

Usein sivutoiminen yrittäjyys on suhteellisesti kaikkein kalleinta juuri silloin, kun vuosittainen työpanoksesi ylittää niukasti YEL-rajan. Yrittäjän eläkevakuutus maksaa halvimmillaankin noin 1500 euroa vuodessa uuden yrittäjän alennus huomioituna.

Maksu voi toki olla pienempi, jos YEL-vakuutuksesi on voimassa lyhyemmän ajan vuotta. Tämä voi olla tilanne esimerkiksi silloin, jos työskentelet sivutoimisena yrittäjänä vain 4-12 kuukauden ajan ja YEL-työtulosi ylittää vakuutusvelvoitteen.

Et välttämättä tiedä yritystoimintaa käynnistellessäsi, tuleeko YEL-raja ylittymään. Tämän takia voit ottaa vakuutuksen takautuvasti viimeistään puolen vuoden sisällä toiminnan alkamisesta tai YEL-ehtojen täyttymisestä.

 

YEL-vakuutuksessa on kyse muustakin kuin eläkkeestä

Viimeistään päätoimista yrittäjyyttä harkitessasi sinun kannattaa muistaa, että itse määritelty YEL-työtulo vaikuttaa eläkkeen kertymisen lisäksi myös sosiaaliturvaasi, eli esimerkiksi sairaus- ja vanhempainpäivärahojen määrään. Kyse ei ole pelkästään eläkkeestäsi.

Mitä korkeammaksi asetat YEL-työtulosi, sitä enemmän maksat vakuutusmaksuja, mutta sitä parempaa eläke- ja sosiaaliturvaa nautit.

Toisaalta mikään ei estä sinua asettamasta YEL-työtuloa minimiin ja maksamasta vuosittaista minimimaksua. Tällöin selusta kannattaa kuitenkin varmistaa säästämällä, sijoittamalla sekä hankkimalla riittävä vakuutusturva muuta kautta pahan päivän varalle.

Palaa sisällysluetteloon >>

 

Miten sivutoiminen yrittäjyys vaikuttaa työttömyysturvaan?

Yleisimmät sivutoimisen yrittäjän työttömyysturvaan liittyvät kysymykset tulevat vastaan seuraavissa tilanteissa:

  • 1. Olet palkkatöissä ja yrität samaan aikaan sivutoimisesti. Miten käy työttömyyskorvausten, jos jäät yllättäen työttömäksi päätoimestasi?
  • 2. Olet työtön, mutta alat tekemään satunnaisia työkeikkoja yrittäjänä tai vaihtoehtoisesti laskutuspalvelun kautta ilman omaa y-tunnusta. Miten yritystoiminnan aloittaminen työttömänä vaikuttaa etuuksiin?

Alla on käsitelty lyhyesti molemmat tilanteet.

 

1. Olet yrittäjä palkkatyön ohessa ja jäät työttömäksi päätoimestasi

Tässä tilanteessa TE-toimisto arvioi, oletko sivu- vai päätoiminen yrittäjä.

Päätoimisena yrittäjänä et ole työtön, joten et myöskään ole oikeutettu työttömyysetuuksiin. Työttömänä sivutoimisena yrittäjänä sen sijaat voit saada soviteltua työttömyysetuutta, jolloin yritystoiminnasta saamasi tulot pienentävät hieman etuuksiesi määrää.

Saamasi etuus voi olla tilanteestasi riippuen ansiosidonnaista päivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea.

Pää- tai sivutoimisuus määritellään työmääräsi perusteella. TE-toimisto tulkitsee yritystoimintasi päätoimiseksi, jos siihen käyttämäsi aika on niin suuri, ettet sen takia pystyisi ottamaan vastaan kokoaikaista työtä muualta. Määräävä tekijä on siis työhön uppoava aika, ei euromääräinen laskutuksesi tai se, kuinka paljon tahkoat tienestejä.

Jos olet pääpalkkatyösi rinnalla harjoittanut sivutoimiasi jo jonkin aikaa, tämä on yleensä selkeä osoitus yrittäjätoimintasi sivutoimisuudesta. Näin ollen voit yleensä työttömäksi jäädessäsi saada soviteltua työttömyyskorvausta ja tehdä edelleen pienimuotoista keikkaa yrittäjänä.

Työttömyysetuutta soviteltaessa huomioidaan kaikki tulot, jotka ylittävät noin 300 euron suuruisen kuukausittaisen suojaosan. Katso ajantasaiset summat Kelan sivuilta.

TE-toimistojen päätökset ovat aina tapauskohtaisia. Arvioituta oman yritystoimintasi sivu- tai päätoimisuus TE-toimistossa hyvissä ajoin, jos varsinaisen päätyösi tulevaisuus näyttää vähänkään uhatulta.

 

2. Olet työtön ja aloitat yritystoiminnan

Voit harjoittaa työttömänä aloittamaasi yritystoimintaa neljän kuukauden ajan ilman, että TE-toimisto selvittää toimintasi pää- tai sivutoimisuutta.

Näiden neljän kuukauden aikana voit saada soviteltua työttömyysetuutta, jolloin yrittäjyystienestisi pienentävät hieman työttömyyskorvauksesi määrää.

Kun neljä kuukautta on kulunut, TE-toimisto tekee arvion yrittäjätoiminnastasi:

  • Toimintasi on päätoimista, jos siihen käyttämäsi työmäärä on niin suuri, ettet sen takia voi ottaa vastaan kokopäivätyötä muualta. Tässä tapauksessa et voi enää saada työttömyysetuuksia.
  • Muussa tapauksessa kyse on sivutoimisesta yrittäjyydestä, jolloin voit edelleen saada soviteltua työttömyysetuutta.

Tämä tarkoittaa, että voit työttömänä ollessasi testata yrittäjämäistä toimintaa neljän kuukauden ajan ilman pelkoa tukien menettämisestä.

Yritystoiminnan käynnistämisestä kannattaa olla hyvissä ajoin yhteyksissä TE-toimistoon.

 

Lyhytkestoinen työllistyminen yrittäjänä

Luit ylempää, että päätoimiset yrittäjät eivät lähtökohtaisesti ole oikeutettuja työttömyysetuuksiin.

Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos työllistyminen kestää enintään kaksi viikkoa. Tällöin voit saada soviteltua työttömyysetuutta, eli yrittäjätoiminnasta saamasi tulo alentaa saamiasi korvauksia sen mukaan, kuinka paljon ansaitset.

Lyhytkestoisten työjaksojen osalta TE-toimisto ei siis arvioi työnteon pää- tai sivutoimisuutta. Voit näin ollen ottaa vastaan toimeksiantotyylisiä lyhytkestoisia tehtäviä riippumatta yllä mainitusta neljän kuukauden säännöstä.

Omaan TE-toimistoon kannattaa kuitenkin tässäkin tapauksessa olla yhteydessä etukäteen.

Palaa sisällysluetteloon >>

 

Mitä eläkeläisen tulee huomioida ennen yritystoiminnan aloittamista?

Yritystoiminnan aloittamisruljanssi ei sinänsä muutu mitenkään, vaikka olisitkin jo sattunut livahtamaan eläkkeelle.

Muutamia asioita kannattaa silti huomioida:

  • Jos olet yli 67-vuotias*, sinun ei ole pakko hankkia YEL-vakuutusta, vaikka sattuisitkin ahkeroimaan yli YEL-työtulorajan.
  • Yritystoiminnasta saamasi tulot eivät vaikuta sinulle nyt maksettavan vanhuuseläkkeen määrään.
  • Jos kyse on työkyvyttömyyseläkkeestä, osatyökyvyttömyyseläkkeestä tai osa-aikaeläkkeestä, löydät hyödyllistä lisätietoa eläkelaitos Kevan verkkosivuilta. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä ollessasi sinulla on tietty ansaintaraja, jonka ylittämisen kanssa tulee olla tarkkana.
  • Jos saat vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä, et voi saada samaan aikaan starttirahaa. Starttiraha on aloittaville yrittäjille tarkoitettu tuki, jota ei kuitenkaan myönnetä, jos hakijan toimeentulo on turvattu muilla tuilla.

* YEL-vakuuttamisen yläikäraja on 68 vuotta, jos olet vuonna 1957 tai sitä aiemmin syntynyt. Vuosina 1958-1961 syntyneillä sama raja on 69 vuotta ja vuonna 1962 tai sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta. Vakuutusvelvoite on voimassa yläikärajan täyttämiskuukauden loppuun.

Palaa sisällysluetteloon >>

 

Miten sivutoiminen yrittäjyys vaikuttaa opintotukeen?

Sivutoimisena yrittäjänä tienaamasi ansio- ja pääomatulot vaikuttavat opintotukeen siinä missä muutkin tulosi.

  • Kevytyrittäjänä laskutuspalvelun kautta toimiessasi tulosi ovat lähtökohtaisesti ansiotulona verotettavaa palkkatuloa. Laskutuspalvelu ilmoittaa tiedot maksetuista palkoista eteenpäin tulorekisterille, ja sinä näet ne keväällä esitäytetyllä veroilmoituksellasi. Voit tehdä tulonhankkimisvähennyksiä henkilökohtaisella veroilmoituksellasi. Voit vähentää esimerkiksi laskutuspalveluiden palvelumaksut.
  • Toiminimiyrittäjänä kaikki vuoden aikana ansaitsemasi tulot huomioidaan opintotuessasi yhdessä muiden tulojesi kanssa. Laskutuksesi määrä itsessään ei vaikuta opintotukeen, vaan pelkästään se, mitä jää käteen menojen miinustamisen jälkeen. Valtaosalla toiminimiyrittäjistä koko yritystoiminnan tulos verotetaan ansiotulona. Pääomatulo voi tulla kyseeseen, jos tienestit nousevat korkeiksi tai jos toimintaan on kertynyt nettovarallisuutta. Toiminimiyrittäjänä voit vaatia elinkeinotoiminnan veroilmoituksella koko tulostasi verotettavaksi ansiotulona. Pienissä tuloissa tämä on usein järkevää, koska pääomatulovero on kiinteä 30 %. Ansiotuloja verotetaan progressiivisesti, eli mitä vähemmän tienaat, sitä pienemmäksi veroprosentti jää.
  • Osakeyhtiöstä sinun ei ole pakko maksaa itsellesi lainkaan palkkaa tai nostaa osinkoja, jos et halua. Tämä antaa mahdollisuuden tulojen jaksottamiseen, mutta toisaalta osakeyhtiö on kulujen ja ajankäytön puolesta muita vaihtoehtoja jonkin verran raskaampi. Sen takia se ei välttämättä ole kaikille opiskelijoille mieluisin yritysmuoto pienimuotoisesta sivutoimisesta yrittäjyydestä puhuttaessa.

Opiskelijana sinun kannattaa seurata opintotuen vuositulorajojasi pitkin vuotta ja varsinkin loppuvuodesta.

Esimerkki:

On joulukuu ja olet vuoden aikana ehtinyt nostaa opintotukea yhdeksältä kuukaudelta. Vuositulorajasi on tällöin 12 498 euroa.

Saat ylittää vuositulorajan enintään 232 eurolla (2021) ilman, että opintotukea tarvitsee myöhemmin palauttaa.

Muutaman ylimääräisen satasen tienaaminen ei välttämättä ole vuoden lopussa järkevää, jos joudut maksamaan sen myöhemmin takaisin menetettynä opintotukikuukautena.

Palaa sisällysluetteloon >>

 

Miten sivutoiminen yrittäjyys vaikuttaa asumistukeen tai toimeentulotukeen?

Sivutoimisen yrittäjän asumistuki

Sivutoiminen yrittäjyys ei poissulje sinulta asumistukea, jos sen saamisen ehdot muutoin täyttyvät.

  • Jos sinulla on YEL-vakuutus, tulojasi arvioidaan itse asettamasi YEL-työtulon perusteella. Yritystoiminnastasi saaduilla todellisilla tuloilla ei tällöin ole merkitystä – lue lisää Ylen artikkelista. Jos sinulla ei ole YEL-vakuutusta, niin yritystuloksesi arvioidaan tilanteestasi riippuen joko oman arviosi mukainen tulo tai työmarkkinatuen suuruinen vähimmäistulo.

Asumistukea maksetaan ruokakunnittain, ja samaan ruokakuntaan kuuluvat samassa taloudessa asuvat henkilöt. Tukea voit saada myös omistusasuntoon.

 

Sivutoimisen yrittäjän toimeentulotuki

Sivutoiminen yritystoiminta ei estä toimeentulotuen saamista, jos sen saantikriteerit muutoin täyttyvät.

Yrittämisen sivutoimisuus kuitenkin jo nimenäkin kertoo, että saat pääasiallisesti tuloja jostain muualta. Tällöin muutkin tulosi ja etuutesi luonnollisesti vaikuttavat toimeentulotukipäätökseen.

Toimeentulotuki on niin sanottu viimesijainen tuki, eli ennen sen myöntämistä selvitetään edellytyksesi muihin tukimuotoihin. Toimeentulotuen tarkoitus ei ole turvata selvästi kannattamatonta yritystoimintaa, josta et saa riittävästi tuloja elääksesi.

Sivutoimisena yrittäjänä voit olla oikeutettu esimerkiksi soviteltuun työttömyyskorvaukseen, joka on ensisijainen tukimuoto toimeentulotukeen verrattuna.

Palaa sisällysluetteloon >>

 

Voiko sivutoiminen yrittäjä saada starttirahaa?

Sivutoimisena yrittäjänä et voi saada starttirahaa, koska yksi tuen saamisen ehdoista on yritystoiminnan päätoimisuus. Voit kuitenkin hakea starttirahaa myöhemmin, jos jossain kohtaa päätät ryhtyä päätoimiseksi yrittäjäksi.

Tällöin sinun kannattaa kuitenkin olla tarkkana, ettet aloita päätoimista yrittäjyyttä ennen hyväksytyn starttirahapäätöksen saamista. Starttirahaa ei nimittäin myönnetä sellaisissa tilanteissa, joissa päätoiminen yrittäjyys on aloitettu ennen tukipäätöksen tekemistä.

Esimerkki:

Pentti on ryhtynyt vuosi sitten sivutoimiseksi toiminimiyrittäjäksi ja tehnyt satunnaisia valokuvauskeikkoja varsinaisten palkkatöidensä ohessa.

Kuukausien kuluessa Pentin kamera laulaa siihen malliin, että maine kiirii, kalenteri alkaa täyttyä ja Voguen tuottajat jättävät viestejä puhelinvastaajaan. Pentti päättää nostaa kytkintä palkkatöistään ja ryhtyä päätoimiseksi yrittäjäksi.

Tällaisessa tilanteessa Pentin kannattaa hakea myöntävä starttirahapäätös ennen palkkatöissä lopettamista. Muussa tapauksessa päätoiminen yrittäjyys saatettaisiin hyvin herkästi tulkita jo aloitetuksi, jolloin starttirahaa ei enää voitaisi myöntää. Päätöksen Pentin starttirahasta tekee paikallinen TE-toimisto.

Palaa sisällysluetteloon >>

 

Onko työnantajalle tehtävä ilmoitus sivutoimisesta yritystoiminnasta?

Laki ei velvoita sinua ilmoittamaan sivutoimisesta yrittäjyydestäsi erikseen kenellekään. Poikkeus kuitenkin syntyy, jos olet julkisella sektorilla virkasuhteessa eli työskentelet esimerkiksi valtionhallinnossa, kunnallisissa tehtävissä tai julkisoikeudellisessa yhteisössä.

Asia ei koske työsuhteessa työtä tekeviä julkisen sektorin työntekijöitä, kunhan sivutoimea harjoitetaan työajan ulkopuolella ja ilmoitusvelvollisuudesta ei ole muutoin erikseen sovittu.

Myös yksityisellä sektorilla työskennellessäsi joudut ilmoittamaan sivutoimistasi, jos työsopimuksessasi on näin linjattu. Et myöskään saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka voisi vahingoittaa työnantajaasi. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa kilpailevaa toimintaa tai sen suunnittelua samalla toimialalla työnantajasi kanssa.

Virkasuhteessa olevana henkilönä et lähtökohtaisesti saa ottaa vastaan tai harjoittaa sellaista sivutoimea, joka edellyttäisi työaikasi käyttämistä kyseisten tehtävien hoitamiseen. Hakemusta vastaan lupa kuitenkin voidaan myöntää.

Jos kuitenkin hoidat sivutoimiasi muutoin kuin varsinaisena työaikanasi, pelkkä ilmoituksen tekeminen yleensä riittää. Viranomainen voi kuitenkin tällöinkin kieltää sivutoimen harjoittamisen, jos esteellisyytesi tai tasapuolisuutesi virkatehtävien hoitamisessa sen takia vaarantuisi.

Esimerkiksi laki poliisin hallinnosta määrää, että poliisi ei voi ottaa vastaan tai pitää sivutoimea ilman hakemusta ja myönnettyä lupaa. Sivutoimea ei sallita, jos siihen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet voisivat joutua ristiriitaan poliisitehtävien kanssa.

Muissakin virkatehtävissä oikeus sivutoimen harjoittamiseen saattaa edellyttää sivutoimiluvan saamista, vaikka sivutoimea harjoitettaisiinkin ”varsinaisen työajan” ulkopuolella. Tällöin syy voi olla esimerkiksi se, että kyseisessä virassa ei erikseen noudateta tiettyä työaikaa.

Palaa sisällysluetteloon >>