Alarajahuojennus arvonlisäverosta – vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin

Alv-alarajahuojennus tutuksi

Arvonlisäveron alarajahuojennuksessa on lyhykäisyydessään kyse siitä, että sinä yrittäjänä voit saada Verohallinnolle maksettavia arvonlisäveroja takaisin, jos liikevaihtosi jää alle 30 000 euron rajapyykin.

Jos näin lyhyt selvitys ei täyttänyt tiedontarpeitasi, löydät alta vastauksia yleisimpiin alv-alarajahuojennusta koskeviin kysymyksiin.

 

Mitä arvonlisäveron alarajahuojennus tarkoittaa?

Arvonlisäveron alarajahuojennus tarkoittaa pienyrittäjille ja -yrityksille suunnattua verohelpotusta, jonka ansiosta voit saada takaisin Verohallinnolle tilikauden aikana maksamiasi arvonlisäveroja.

Enintään 15 000 euron liikevaihdolla saat huojennuksen täysimääräisesti. Yli 15 000 euron mutta alle 30 000 euron liikevaihdolla huojennus on osa maksetusta arvonlisäverosta.

Liikevaihto tarkoittaa yrityksen tuotteiden tai palveluiden myynneistä saatujen tuottojen summaa ilman arvonlisäveron osuutta. Liikevaihdosta ei ole miinustettu yrityksen kuluja, eikä se näin ollen ole sama asia kuin yrityksen tulos.

Esimerkki:

Tauno Toiminimiyrittäjä myy 1.1.-31.12. kestävän tilikauden aikana palveluja asiakkailleen 24 800 eurolla (20 000 € + alv 24 %). Arvonlisäveron osuus on verottajalle maksettavaa rahaa, eikä se ole osa Taunon liikevaihtoa.

Taunon liikevaihto on 20 000 euroa.

Kuvitellaan, että Tauno on tilikauden aikana tehnyt yritystoimintaansa varten hankintoja 6200 eurolla (5000 € + alv 24 %). Hankintoihin sisältyneen arvonlisäveron (1200 €) Tauno voi vähentää hänen myyntiensä sisältämistä arvonlisäveroista (4800 €).

Näin ollen Tauno maksaisi arvonlisäveroja verottajalle 4800–1200 = 3600 euroa.

Myöhemmin Tauno (tai hänen kirjanpitäjänsä) voi vaatia osan maksetuista arvonlisäveroista takaisin, koska Taunon liikevaihto jäi alle 30 000 euron.

Laskuesimerkin löydät hieman alempaa.

Huomaa, että alv-alarajahuojennusta koskeva raja oli aiemmin 10 000 euroa.

Uusi raja on voimassa niillä tilikausilla, jotka ovat alkaneet 1.1.2021 tai sen jälkeen. Muuttuneet luvut ovat voimassa myös vuonna 2022.

 

Tärkeää: liikevaihto suhteutetaan vastaamaan 12 kuukauden mittaista tilikautta

Yritystoiminnan alussa tai lopussa tai tilikautta muutettaessa tilikauden pituus voi olla muukin kuin 12 kuukauden mittainen ajanjakso. Jos asia on näin, liikevaihto suhteutetaan vastaamaan 12 kuukauden pituisen tilikauden liikevaihtoa.

Esimerkki:

Yrityksen ensimmäinen tilikausi on 1.7.-31.12. välinen ajanjakso. Kyseisellä puolen vuoden ajanjaksolla liikevaihto on 20 000 euroa. 12 kuukauden pituiselle tilikaudelle muunnettu liikevaihto on tällöin 40 000 euroa, eikä yritys näin ollen voi saada arvonlisäveron alarajahuojennusta.

Jos tilikausi alkaa kesken kuukauden, vajaita kalenterikuukausia ei lasketa mukaan liikevaihtoa suhteutettaessa.

Ainoastaan liikevaihto muunnetaan, eli arvonlisäveroa ei suhteuteta koskaan.

Lisää syventävää tietoa löydät Verohallinnon verkkosivuilta.

 

Ketkä voivat saada arvonlisäveron alarajahuojennusta?

Seuraavien ehtojen tulee täyttyä, jotta yritys voi saada arvonlisäveron alarajahuojennusta:

  • yritys kuuluu arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
  • yrityksen huojennukseen oikeuttava liikevaihto on alle 30 000 euroa
  • tilikauden arvonlisävero on positiivinen, eli myynneistä suoritettavaa veroa on enemmän kuin ostoihin sisältyvää.

Esimerkiksi uusilla yrityksillä arvonlisävero voi jäädä negatiiviseksi, jos liiketoiminnan ensimmäisenä vuonna ostoja on paljon, mutta myyntiä ei vielä ehdi kertymään.

Lisäksi huojennusta laskettaessa kaikkia myyntejä ja veroja ei välttämättä huomioida. Tämä voi olla tilanne esimerkiksi silloin, jos osa yrityksen liikevaihdosta koostuu arvonlisäverottomasta myynnistä ja osa verollisesta. Verohallinto mainitsee asiasta esimerkkinä fysioterapeutin, joka myy asiakkailleen sekä verotonta fysioterapiaa että verollista vyöhyketerapiaa.

 

Millaisissa tapauksissa huojennusta ei voi saada?

Arvonlisäveron alarajahuojennusta ei ole mahdollista saada seuraavissa tilanteissa:

  • Tilikauden arvonlisävero on negatiivinen.
  • Koko yrityksen liikevaihto muodostuu sellaisesta toiminnasta, johon ei sovelleta alarajahuojennusta. Esimerkkeinä mainittakoon käyttöomaisuuden myyminen sekä palvelujen myynti muualla kuin Suomessa.
  • Huojennusta ei tipu myöskään silloin, jos ulkomaalaisella elinkeinonharjoittajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.

 

Miten arvonlisäveron alarajahuojennus lasketaan?

Kun tilikausi on alkanut vuonna 2021 tai sen jälkeen, alarajahuojennus lasketaan alla näkyvällä kaavalla, mikäli huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 15 000–30 000 euroa.

alv alarajahuojennus laskukaava

Esimerkki:

Tauno aloitti yritystoimintansa tammikuun alussa, ja hänen alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihtonsa 12 kuukauden mittaiselta tilikaudelta on 20 000 euroa.

Taunon keräämä arvonlisävero tilikaudelta on 0,24 x 20 000 € = 4800 €.

Taunon yritystoiminnan ostot tilikauden aikana ovat sisältäneet arvonlisäveroa 1200 euroa. Näin ollen Taunon tilittämä arvonlisävero verottajalle on 3600 euroa.

Pienen liikevaihtonsa takia Tauno saa kuitenkin takaisin osan alveista.

Alarajahuojennuksen määrä on 3600 – (20 000 – 15 000) x 3600 / 15 000 = 2400 euroa.

Laskelmat eivät olisi näin suoraviivaisia, jos Taunolla olisi sellaisia myyntejä tai ostoja, joista suoritettavia arvonlisäveroja ei huomioitaisi huojennusta laskettaessa. Katso esimerkki Verohallinnon verkkosivuilta.

Mikäli huojennukseen oikeuttava liikevaihtosi on enintään 15 000 euroa, laskukaavaa ei tarvitse käyttää. Tällöin alarajahuojennuksen määrä on sama kuin huojennukseen oikeuttava arvonlisävero.

Huojennus toimii liukuvasti 30 000 euron liikevaihtorajaan saakka, eli esimerkiksi 16 000 euron liikevaihdolla huojennus on lähes täysimääräinen. Tästä syystä myynneissä ei kannata tähdätä keinotekoisesti 15 000 euron rajaan, jos laskutettavaa riittää.

Entä jos tilikausi on alkanut aiemmin kuin 2021?

Tällöin huojennus lasketaan seuraavalla tavalla, kun huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 10 000–30 000 euroa.

Enintään 10 000 euron liikevaihdolla kaavaa ei tarvitse käyttää, vaan huojennus on täysimääräinen.

 

Miten ja milloin huojennusta käytännössä haetaan?

Sinä (tai kirjanpitäjäsi) ilmoitatte alarajahuojennusta koskevat tiedot arvonlisäveroilmoituksella.

Jos verokautesi on:

  • kuukausi, haet huojennusta tilikauden viimeisen kuukauden alv-ilmoituksella. Esimerkiksi joulukuun alv-ilmoitus on annettava viimeistään 12. helmikuuta.
  • neljännesvuosi, haet huojennusta kalenterivuoden viimeisen neljänneksen eli loka-joulukuun alv-ilmoituksella, joka on annettava viimeistään 12. helmikuuta.
  • vuosi, haet huojennusta kalenterivuodelta annettavassa alv-ilmoituksessa eli viimeistään helmikuun viimeinen päivä.

Mikäli mainittu eräpäivä on lauantai tai sunnuntai, määräaika siirtyy maanantaille.

Jos täytät ilmoituksen itse, voit tutustua arvonlisäveroilmoituksen täyttöohjeeseen Verohallinnon verkkosivuilla.

 

Milloin alv-alarajahuojennus maksetaan yrittäjälle?

Vastaus riippuu verokaudestasi, joiden määräpäivät käytiin läpi yllä. Mikäli alv-verokautesi on esimerkiksi neljännesvuosi, ilmoitat ja saat vuoden 2021 huojennuksen helmikuussa 2022.

Kun sinä (tai kirjanpitäjäsi) teette arvonlisäveroilmoituksen OmaVerossa ja alarajahuojennusta koskevat tiedot on ilmoitettu, palvelu vähentää huojennuksen automaattisesti sen arvonlisäveron määrästä, jonka joutuisit kyseiseltä verokaudelta maksamaan.

Jos huojennuksen määrä on suurempi kuin kyseiseltä verokaudelta maksettava vero, saat erotuksen palautuksena tilillesi. Mikäli verottajalle tilitettävää arvonlisäveroa verokaudelta ei ole kertynyt lainkaan, saat palautuksena koko huojennuksen määrän.

Arvonlisäveron alarajahuojennus on tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Yleensä huojennus lasketaan sen tilikauden tuloksi, jonka aikana oikeus huojennukseen on muodostunut. Poikkeuksena ovat maksuperusteista kirjanpitoa noudattavat, joille huojennus on tuloa sinä vuonna, jona Verohallinto palauttaa huojennuksen.

Mikäli maksuperusteista kirjanpitoa tekevä vähentää huojennuksen määrän verokaudelta maksettavaksi tulevasta verosta, huojennus lasketaan sen verovuoden tuloksi, jonka aikana kyseisellä alv-ilmoituksella ilmoitettu vero olisi erääntynyt maksettavaksi.

Huojennuksen ilmoitat veroilmoituksen kohdassa Saadut tuet ja avustukset.

Yritystoiminnasta saatu alarajahuojennus on elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloa.

 

Voiko huojennusta saada takautuvasti menneiltä vuosilta?

Voit hakea alarajahuojennusta takautuvasti kolmen vuoden kuluessa huojennukseen oikeuttavan tilikauden päättymisestä.

Mikäli tilikautesi ei ole kalenterivuosi ja verokausi on kuukausi, määräaika lasketaan sen tilikauden päättymistä seuraavan vuoden alusta, jota huojennus koskee.

Esimerkki:

Yrityksen tilikautena on 1.7.2018–30.6.2019, ja verokauden pituus on kuukausi. Vuonna 2021 yrityksessä huomataan, että alv-alarajahuojennusta koskevia tietoja on jäänyt ilmoittamatta mainitulta tilikaudelta.

Yritys voi korjata tiedot tekemällä korvaavan alv-ilmoituksen mainitun tilikauden viimeiselle verokaudelle eli kesäkuulle 2019. Korjaus on tehtävä 31.12.2022 mennessä.

 

Miltä alarajahuojennuksen tulevaisuus näyttää?

Arvonlisäveron alarajahuojennuksesta ollaan näillä näkymin luopumassa muutaman vuoden kuluttua. Asia on kirjattu arvonlisäverolain muuttamista koskevaan hallituksen lakiesitykseen.

Alla suora lainaus:

”Alarajahuojennuksesta tullaan Suomessa luopumaan arvonlisäverodirektiivin muutoksen velvoittamana vuoden 2025 alusta lukien.”

Alarajahuojennus on ollut Suomessa käytössä vuoden 2004 alusta lähtien.

 

Mitä kevytyrittäjän pitää ymmärtää alarajahuojennuksesta?

Kun laskutat työsi kevytyrittäjänä ilman omaa y-tunnusta, lähettämiisi laskuihin lisätään toimialasi mukainen arvonlisävero. Tämä johtuu siitä, että käytät laskutuspalveluyrityksen y-tunnusta ja he ovat arvonlisäverovelvollisia. Kaikki laskutuksesi on osa heidän liikevaihtoaan.

Suurimpien laskutuspalveluyritysten liikevaihdot liikkuvat kymmenissä miljoonissa euroissa. Näin ollen laskutuspalveluyritys tai sinä ette voi hyötyä arvonlisäveron alarajahuojennuksesta, joka on tarkoitettu alle 30 000 euroa liikevaihtoa tekeville pienyrittäjille ja -yrityksille.

Jos sinulla sen sijaan on oma y-tunnus, kaikki laskutuksesi on osa oman yritystoimintasi liikevaihtoa. Tällöin voit pienellä liikevaihdolla hyötyä alarajahuojennuksesta, jos olet liittynyt alv-rekisteriin.

Arvonlisäveron alarajahuojennus on yksi olennaisimmista veroetuuksista, jotka sinun kannattaa huomioida, jos pohdit valintaa kevytyrittäjyyden ja toiminimiyrittäjyyden välillä. Muista, että kevytyrittäjyys y-tunnuksella tarkoittaa nimestään huolimatta yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimimista eli puhekielisesti toiminimiyrittäjyyttä.