Milloin ja miten yksityinen elinkeinonharjoittaja voi vähentää sähkölaskun yritystoiminnan kuluna?
Toiminimiyrittäjän kulujen vähennyskelpoisuuden nyrkkisääntö on selvä: jos kulu – esimerkiksi sähkölasku – liittyy yritystoimintasi tulonhankintaan tai sen säilyttämiseen, voit vähentää sen verotuksessa, jolloin toiminimesi verotettava tulos pienenee. Kansankielinen ilmaisu samalle asialle on, että sähkölasku tai osa siitä menee niin sanotusti firman piikkiin.
Kun toiminimen verotettava tulos on pienempi, verot maksetaan pienempään tulokseen perustuen, jolloin maksettavan veron määrä vähenee. Esimerkiksi 29 500 euron tuloksesta maksetaan vähemmän veroja verrattuna 30 000 euron tulokseen. Suomeksi sanottuna säästät siis rahaa.
Yksiselitteisin tilanne, jossa sähkö on toiminimen kulu, on yritystoiminnan harjoittaminen erillisessä liiketilassa. Jos esimerkiksi parturi-kampaajalla on oma erillinen liiketila, sen sähkölaskut ovat tietysti yritystoiminnan kuluja täysimääräisesti.
Aavistuksen verran monimutkaisemmaksi tilanne muuttuu, jos toiminimiyrittäjä tekee töitä kotoa käsin joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Yrityskäyttöön kohdistuvan osuuden sähköstä voi kuitenkin näissäkin tilanteissa vähentää, vaikka sähkösopimus olisi solmittu normaalisti yksityishenkilönä.
Voiko toiminimiyrittäjä vähentää omissa nimissään olevan sähkösopimuksen kuluja?
Jos et koskaan työskentele kotona, asuntosi sähkölasku ei luonnollisesti ole yritystoimintasi kulu miltään osin, etkä näin ollen voi vähentää sitä. Poikkeus voi syntyä tilanteessa, jossa oman kodin tiloja käytetään yritystoiminnan tarvikkeiden varastointiin.
Jos työskentelet kotona, sinulla on kaksi mahdollista vaihtoehtoa yritystoimintasi laajuudesta riippuen:
1. Kaavamainen työhuonevähennys
- Kaavamainen työhuonevähennys on 940 euroa (2023), jos käytät asuntoasi jatkuvasti ja kokopäiväisesti tulojen hankkimiseen ja teet etätyötä kokopäiväisesti yli puolet kalenterivuoden työpäivien kokonaismäärästä.
- Kaavamainen työhuonevähennys on 470 euroa, jos käytät asuntoa jatkuvasti mutta vain osapäiväisesti tulojen hankintaan ja etätyöpäiviä on enintään puolet kalenterivuoden työpäivien kokonaismäärästä.
- Kaavamainen työhuonevähennys on 235 euroa, jos käytät työhuonetta satunnaisten tulojen hankkimiseen ja teet etätyötä satunnaisesti.
Vuoden 2024 työhuonevähennyssummat julkaistaan myöhemmin. Löydät ne Verohallinnon verkkosivuilta.
Kaavamainen työhuonevähennys merkitään veroilmoitukseen. Vuosittain vahvistettavan kaavamaisen summan tarkoitus on vastata niitä kuluja, joita työn tekeminen kotona voi aiheuttaa. Vähennys kattaa muiden kulujen lisäksi myös sähkön. Sähkölaskuja ei tarvitse säilyttää, eikä kuluja eritellä.
Sinulla ei myöskään tarvitse olla erillistä työhuonetta, vaikka työhuonevähennyksestä puhutaankin. Riittää, että työskentelet kotona. Työhuonevähennys on vain Verohallinnon käyttämä nimitys sille, että saat vähennyksiä kotona tehdystä työstä ja sen aiheuttamista kuluista.
2. Todellisten kulujen mukaan tapahtuva työhuonevähennys
Todellisten kulujen mukainen vähennys tarkoittaa, että yritystoimintaan käytettävästä työtilasta aiheutuneet kustannukset voi vähentää verotuksessa niiden todellisen määrän mukaisesti.
Tämä on mahdollista, jos kuluista pystytään esittämään luotettava selvitys, kuten tositteet. Sähkölaskut ja kaikki muutkin kuitit ja laskut, joihin perustuen haet vähennyksiä, on tässä tapauksessa pidettävä tallessa.
Vähennys todellisten kulujen mukaan edellyttää, että yritystoiminnan laajuus ja tilojen käyttö oikeuttavat siihen. Verottaja hyväksyy todellisten kulujen mukaan vähentämisen vain, jos työtilan käytöstä ja yritystoiminnan laajuudesta on olemassa selkeää näyttöä.
Vähennykseen vaikuttavat asunnon kokonaispinta-ala, työtilan osuus pinta-alasta, asunnossa asuvien henkilöiden määrä sekä yritystoiminnan luonne ja liikevaihto.
Sen sijaan elantomenot, kuten asuntolainan lyhennykset, korkokulut, kiinteistönhoito, vesi- ja vakuutusmaksut, eivät ole vähennyskelpoisia, koska ne syntyvät riippumatta yritystoiminnasta. Verohallinnon ohjeen mukaan myös asunnossa olevan työhuoneen remontointikulut ovat lähtökohtaisesti vähennyskelvottomia.
Napataan muutama esimerkki Verohallinnon verkkosivuilta. Esimerkit antavat osviittaa siitä, voiko vähennys todellisten kulujen mukaan olla omalla kohdallasi mahdollinen.
Esimerkki 1: Vähennys todellisten kulujen mukaan ei ole mahdollinen
Ohjelmistosuunnittelijan asunnon kokonaispinta-ala on 30 neliötä, ja yritystoiminta on vähäistä (liikevaihto on 5 000 €/vuosi).
Työtilaa ei voida erottaa muusta asunnosta, eikä yritystoiminta edellytä erillistä tilaa. Todellisten kulujen mukainen vähennys ei ole mahdollinen, mutta kaavamainen työhuonevähennys voidaan tehdä.
Esimerkki 2: Vähennys todellisten kulujen mukaan on mahdollinen
Kosmetologi käyttää 150 neliön asunnostaan 30 neliön kokoista tilaa liiketoimintaansa. Liikevaihto on 30 000 euroa vuodessa, ja työtilan tarve on perusteltu.
Kosmetologi maksaa vuokraa 1500 euroa kuukaudessa, ja liiketoimintaan käytetty pinta-ala on 20 prosenttia asunnon kokonaispinta-alasta. Hän voi vähentää asuntonsa vuokrasta verotuksessa 300 euroa kuukaudessa todellisten kulujen perusteella. Vastaava malli pätisi myös sähkölaskuihin eli myös ne voisi vähentää työtilaan kohdistuneiden kulujen mukaan.
Todellisten kulujen mukaan tapahtuva vähennys voi olla kaavamaista työhuonevähennystä verotehokkaampi tapa erityisesti silloin, jos asunnon kulut ovat suuret. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi asunnon korkeaa vuokraa tai sitä, että työskentelet paljon sähköä kuluttavassa omakotitalossa ja työtilasi pinta-ala koko asunnon pinta-alaan suhteutettuna ei ole aivan pieni.
Jos taas työtilasi osuus koko asunnon pinta-alasta on hyvin pieni ja asut vähän sähköä kuluttavassa kerrostaloasunnossa, voi hyvin olla, että kaavamaisen työhuonevähennyksen summa on todellisia kuluja isompi.
Jos ehdot täyttyvät ja olet oikeutettu tekemään vähennyksen todellisten kulujen mukaan, asia hoidetaan elinkeinotoiminnan veroilmoituksella. Katso Verohallinnon ohjeesta kohta ”Muut kirjanpidon ulkopuoliset vähennyskelpoiset kulut”.
- Katso myös: Toiminimen netti- ja puhelinkulut
Kodin sähkösopimus omiin nimiin vai toiminimen y-tunnuksen alle?
Jos toiminimiyrittäjä työskentelee kotonaan esimerkiksi tietokoneellaan, sähkösopimus on usein fiksuinta tehdä yksityishenkilönä omiin nimiin. Sähköyhtiöt eivät välttämättä edes tarjoa kotona työskentelevälle toiminimiyrittäjälle muuta vaihtoehtoa, koska sähkönkulutuksesta suurin osa kohdistuu yksityiskäyttöön.
Vastaavasti sähköyhtiö ei välttämättä suostu tekemään tavallista kuluttajasopimusta, jos kyseessä on toiminimiyrittäjä, joka on solmimassa sähkösopimusta erilliseen liiketilaan, jossa hän harjoittaa yritystoimintaansa. Toiminimen liiketilan sähkösopimus on kokonaisuudessaan yritystoiminnan kulu, jonka voi merkitä suoraan kirjanpitoon kuluksi täysimääräisenä.
Sähköyhtiöiden käytännöissä voi olla eroja, jotka kannattaa tarkistaa yhtiöiden verkkosivustoilta.
Tavallisten yksityishenkilöiden sopimusehdot esimerkiksi sopimusperuutusten, sopimussakkojen ja perintäkulujen osalta ovat paremmat kuin yritysten välisessä kaupankäynnissä. Jos yritystoimintaa harjoitetaan kotona, voit tehdä kaavamaisen työhuonevähennyksen tai vähentää yrityskäyttöä vastaavan osuuden sähkölaskusta todellisten kulujen mukaan, vaikka sähkösopimus olisi omissa nimissäsi.
Kaavamaista työhuonevähennystä käyttäessäsi sähkölaskuja ei tarvitse pitää tallessa, koska kuluja ei vähennetä todellisen käytön mukaan vaan Verohallinnon vuosittain vahvistaman kaavamaisen summan mukaisesti.
Huomaathan, että tässä artikkelissa käsitellään aihetta vain yksityisten elinkeinonharjoittajien eli toiminimiyrittäjien näkökulmasta. Osakeyhtiöt ovat asia erikseen. Osakeyhtiö on yrittäjästä erillinen, oma oikeushenkilönsä.
Millainen on paras sähkösopimus yritykselle, ja mitä asioita vertailua tehdessä kannattaa huomioida?
- Yrityssähkösopimusten hinnat ilmoitetaan aina ilman arvonlisäveroa eli niin sanottuina alv 0 -hintoina. Tämä kannattaa huomioida, kun vertailet yrityksille ja yksityishenkilöille suunnattujen sähkösopimusten hintoja. Yrityksen sähkösopimukseen lisätään arvonlisävero, mutta yritys voi vähentää sen verotuksessa, joten arvonlisävero ei jää lopulliseksi kuluksi yritykselle.
- Määräaikaisen sähkösopimuksen etuna on ennustettavuus, sillä sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden ajan riippumatta markkinahintojen vaihteluista. Haittapuolena on joustamattomuus – sopimuksesta ei lähtökohtaisesti voi irtautua ennen määräajan päättymistä. Pörssisähkö voi olla parempi vaihtoehto, jos yrityksesi pystyy ajoittamaan sähkönkulutuksen edullisimmille tunneille ja seuraamaan hintoja aktiivisesti.
- Pienellä sähkönkulutuksella perusmaksut eli sähkösopimuksen kiinteät kuukausimaksut voivat muodostaa merkittävän osan sähkölaskusta. Tämän vuoksi myös perusmaksujen vertailu on erityisen tärkeää sopimusta valitessa. Tämä koskee myös pörssisähkösopimuksia: spot-hinta on sama kaikilla sähköyhtiöillä, mutta perusmaksun ja marginaalin vertailu voi olla helppo tapa säästää esimerkiksi 40-100 euroa vuodessa.
- Jos sähkösopimus tehdään toiminimen nimissä, on erityisen tärkeää tarkistaa peruutus- ja irtisanomisehdot sekä mahdolliset sopimussakot. Yrityksille tarkoitetuissa sopimuksissa ehdot ovat lähtökohtaisesti selvästi tiukempia kuin kuluttajasopimuksissa, joten joustavuus on tärkeää esimerkiksi liiketoiminnan muuttuessa tai kasvaessa.
- Yrityksen arvot voivat vaikuttaa sopimuksen valintaan, erityisesti sähkön alkuperän osalta. Uusiutuvilla energialähteillä, kuten tuuli- tai aurinkovoimalla, tuotettu sähkö voi tukea yrityksen vastuullisuusimagoa.
- Sähkösopimuksiin liittyvissä asioissa ja sähkölaskujen vähentämisessä kannattaa kääntyä kirjanpitäjän puoleen, jos jokin asia askarruttaa. Kirjanpitäjä voi varmistaa, että kulut ja vähennykset käsitellään oikein toiminimen verotuksessa.