Kevytyrittäjyydelle ei ole olemassa yläikärajaa, ja monille varttuneemmille kansalaisille laskutuspalvelun käyttö voikin mahdollistaa joustavan tavan ansaita lisätienestiä eläkkeellä.
Mistä oikein on kyse, ja mitä asioita eläkeläisen olisi hyvä huomioida ennen laskutuspalveluun rekisteröitymistä?
Tältä sivulta löydät vastauksia yleisimpiin aiheeseen liittyviin kysymyksiin.
1. Mitä kevytyrittäjyys edellyttää eläkeläiseltä?
Kevytyrittäjänä työskennellessäsi sinulla ei ole omaa y-tunnusta, vaan harjoitat yrittäjämäistä toimintaa laskutuspalveluyrityksen kautta heidän y-tunnuksellaan.
Etsit itse omat asiakkaasi, sovit työkeikkasi ja päätät hintasi. Työt tehtyäsi kirjaudut laskutuspalvelun verkkosivuille ja näppäilet asiakkaallesi laskun.
Asiakkaasi maksaa laskun laskutuspalvelulle, joka siirtää sen jälkeen rahat sinulle omalla palvelumaksullaan miinustettuna.
Laskutuspalvelu myös huolehtii siitä, että sinulle maksettavasta palkasta napataan pois toimittamasi verokortin osoittama määrä veroja.
Tiedot sinulle maksetuista palkoista kulkeutuvat suoraan Verohallinnon tulorekisteriin, joten sinun ei itse tarvitse huolehtia lisätienestiesi ilmoittamisesta verottajalle.
Edellytys kevytyrittäjyydelle on tietysti se, että pystyt tarjoamaan yksityishenkilöille tai yrityksille jotakin sellaista palvelua, josta he ovat valmiita sinulle maksamaan. Kevytyrittäjyys eläkkeellä voi käytännössä tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- Olet äskettäin jäänyt eläkkeelle, mutta ammattitaidollesi riittää silti yhä kysyntää. Kevytyrittäjänä toimiminen mahdollistaa sinulle helpon tavan satunnaisten työkeikkojen laskuttamiseen. Jos töitä on hieman enemmän, laskutus omalla y-tunnuksella tulee kuitenkin verotuksellisesti edullisemmaksi. Tässä yhteydessä lienee hyvä mainita, että joidenkin palveluiden markkinoima kevytyrittäjyys y-tunnuksella tarkoittaa nimestään huolimatta yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimimista. Lisätietoa kevytyrittäjyyden käsitesisällöstä löydät linkin takaa.
- Valmistat itse jonkinlaisia tuotteita ja haluat laskuttaa ne asianmukaisella tavalla. Ehtona laskutuspalvelun käytölle on tällöin se, että valmistat tuotteet asiakkaiden tilausten pohjalta. Muutoin työ tulkittaisiin tavaran myynniksi, joka ei ole mahdollista laskutuspalveluiden kautta. Katso ehdot Verohallinnon verkkosivuilta. Kevytyrittäjänä sinun ei tarvitse huolehtia kirjanpidosta tai verotuksesta, vaan laskutuspalvelu maksaa sinulle rahat palkkana ja ilmoittaa tulotiedot verottajalle. Työsuoritteeseen liittyviä mahdollisia tarvike- ja materiaalihankintoja voit vähentää henkilökohtaisessa verotuksessasi tulonhankkimismenoina.
Kevytyrittäjyys siis soveltuu parhaiten nimenomaan palveluiden ja omien työsuoritteiden myyntiin.
Sen sijaan monet luvanvaraiset toimialat ja tavarankauppa eivät istu kevytyrittäjyyden raameihin. Tällöin kannattaa harkita toiminimiyrittäjäksi ryhtymistä.
Lue myös:
2. Millaisia etuja tai haittoja kevytyrittäjyyteen liittyy eläkeläisen näkökulmasta?
Kevytyrittäjyys mahdollistaa joustavan tavan työskennellä, sillä sovit itse omat työkeikkasi, aikataulusi ja hintasi.
Aloittaminenkin on ripeää, sillä laskutuspalveluun rekisteröityminen vie aikaa muutaman minuutin. Et myöskään sitoudu mihinkään. Laskutuspalvelulle maksat vain silloin, kun oikeasti laskutat jotain asiakkailtasi.
Niin sanottuihin paperihommiin tuhraantuva aika jää hyvin vähäiseksi, koska ilman y-tunnusta et ole kirjanpitovelvollinen, eikä sinun tarvitse myöskään täyttää elinkeinotoiminnan veroilmoitusta. Sen kun vain laskutat.
Ennen laskujen lähettämistä sinun tulee toki muistaa toimittaa laskutuspalveluyritykselle verokorttisi. Voit tehdä sen sähköisesti laskutuspalvelun verkkosivuilta löytyviä ohjeita noudattaen. Verokortin ansiosta laskutuspalvelu osaa napata sinulle maksettavasta rahasta oikean määrän euroja verottajan pussiin.
Nykyään monet laskutuspalvelut saavat verokorttitiedot automaattisesti Verohallinnolta, jolloin verokorttia ei enää tarvitse erikseen toimittaa.
Koska kyse on liiketoiminnasta, laskutuspalveluyritys ottaa tietysti välistä myös oman palvelumaksunsa. Yleensä osuus on noin 3-7 prosenttia lähettämäsi laskun arvonlisäverottomasta summasta.
- Lue myös: Mitä kevytyrittäjyys maksaa?
Olennaisimmat kevytyrittäjänä toimimisen heikkoudet liittyvät erinäisiin veroetuihin, joihin laskutuspalveluiden asiakkaat eivät pääse käsiksi samalla tapaa kuin omalla y-tunnuksella varustetut yksityiset elinkeinonharjoittajat.
Jos toisaalta kuitenkin aiot laskuttaa kevytyrittäjänä vain satunnaisesti eläkepäiviesi ohessa, yrittäjäksi ryhtyminen erinäisine velvoitteineen ei välttämättä tunnu mielekkäältä.
Ajankäytön näkökulmasta katsottuna kevytyrittäjyys voikin olla toiminimeä joustavampi tapa satunnaiseen yrittäjämäiseen työskentelyyn.
Laskuttamiesi summien kasvaessa ja toiminnan vakiintuessa toiminimiyrittämisen verohyödyt näkyvät kuitenkin nopeasti kukkarossasi.
Kevytyrittäjyyden hyvistä ja huonoista puolista voit lukea kattavammin erillisestä artikkelista.
- Lue lisää: Nämä ovat kevytyrittäjyyden hyödyt ja haitat
3. Tarvitseeko eläkkeellä oleva kevytyrittäjä yrittäjän eläkevakuutusta?
Sinun ei ole pakko hankkia YEL-vakuutusta eli yrittäjän eläkevakuutusta, jos olet yli 67-vuotias tai vanhuuseläkkeellä. Halutessasi voit kuitenkin ottaa vakuutuksen vapaaehtoisesti, jolloin eläkettä kertyy lisää, kunnes täytät ylimmän vanhuuseläkeiän.
Vuonna 1957 tai sitä aikaisemmin syntyneillä henkilöillä YEL-vakuuttamisvelvoite päättyy sen kalenterikuukauden lopussa, jona yrittäjä täyttää 68 vuotta.
Jos saat osittaista varhennettua vanhuuseläkettä – eli toiselta nimeltään osittaista vanhuuseläkettä – saatat kuitenkin ehtojen täyttyessä olla YEL-velvollinen. Sama pätee, jos olet työkyvyttömyys- tai työuraeläkkeellä.
Kattavamman artikkelin YEL-vakuutuksesta ja sen ehdoista löydät linkin takaa.
4. Kuinka paljon kevytyrittäjä saa ansaita lisätienestiä eläkkeellä?
Vanhuuseläkkeellä sekä osittaisella vanhuuseläkkeellä voit työskennellä ilman, että tienestisi vaikuttavat sinulle nyt maksettavan vanhuuseläkkeen määrään.
Sen sijaan työkyvyttömyys-, osa-aika- ja työuraeläkkeen kohdalla työskentelyn määrää rajaa henkilökohtainen ansioraja.
Eri eläkelajien ansaintarajoista löydät lisätietoa esimerkiksi:
- eläkevakuutusyhtiö Varman verkkosivuilta
- julkishallinnon alan eläkelaitos Kevan verkkosivuilta.
5. Voiko eläkkeellä oleva yrittäjä saada starttirahaa?
Käytännössä vastaus on lähes poikkeuksetta ei.
Ilman omaa y-tunnusta toimiville kevytyrittäjille ei myönnetä starttirahaa missään tilanteessa.
Eläkeläisille tuen saaminen on kuitenkin kiven alla myös yksityisenä elinkeinonharjoittajana tai osakeyhtiön kautta toimiessa.
Syyt ovat seuraavat:
- Starttiraha on tarveharkintainen tuki, jonka tarkoitus on turvata yrittäjän toimeentuloa. Starttirahahakemuksessa on lueteltu tuen maksamisen estävät korvaukset ja etuudet, joihin myös vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke, työuraeläke ja työkyvyttömyyseläke lukeutuvat. Jos saat jo toimeentulon turvaavaa tukea muualta, et voi saada starttirahaa.
- Starttirahalla aloitettavan liiketoiminnan tulisi myös olla luonteeltaan päätoimista ja jatkuvaa. Monilla eläkeläisillä kyse on sivutoimisesta yrittäjyydestä.